Tämä artikkeli käsittelee uskoa yleisesti.Uskomuksesta tietoteorian käsitteenä sekä etunimestäUsko on erilliset artikkelit.
Usko tarkoittaauskonnollisessa asiayhteydessä uskonnollista vakaumusta, erityisesti ihmisen vakaumustajumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.[1]
James Swindalin mukaan uskonnolliseen uskoon liittyy joko julkilausuttu tai lausumaton näkemys ilmoituksesta ja sen tuonpuoleisesta, ylimaallisesta elitranssendentista lähteestä.[2]
Kristinuskon sisällä esiintyy eroavia tulkintoja siitä, mitä uskolla tarkoitetaan.[3]
Uudessa testamentissa jaVanhan testamentinkreikankielisissä käännöksissä uskosta käytetään kreikan kielen sanaa πιστις (pistis), joka tarkoittaa vakuuttumista, uskoa (Jumalaan) ja luottamusta (toisiin ihmisiin). Raamatussa uskosta käytetty kreikan kielen sana on etymologisesti johdettu verbistä πειθω (peithō), joka tarkoittaa suostutella ja vakuuttaa.[3]
UskonnonfilosofiJames Swindalin mukaan erilaisille lähestymistavoille uskon luonteesta löytyy esikuva apostoliPaavalin kirjoituksista.Roomalaiskirjeessä Paavali toteaa, että ”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.”[4]. Toisaaltaensimmäisessä korinttolaiskirjeessä Paavali katsoo, että Jumalan ilmoitus on hulluutta viisautta etsiville kreikkalaisille ja maailma ei oppinut tuntemaan Jumalaajärjen avulla vaan ”Hän paljastaa itsensä puhtaan uskon kautta”.[5][2]
TeologiAlister McGrathin mukaan kysymystä uskosta voidaan lähestyä jokofilosofisesta taiuskonnollisesta näkökulmasta. Filosofista näkökulmaa edustiTuomas Akvinolainen, jonka mukaan uskon kysymykset ovat järkiperäisesti todistettavissa olevia lauseita. Tuomaan mukaan usko sijaitseetiedon jamielipiteen välimaastossa. Uskon näkökulmaa edusti McGrathin mukaanMartti Luther. Tällöin uskon merkityksen katsotaan avautuvan henkilökohtaisen elämän kautta ja siinä on kysymys luottamuksesta Jumalan lupauksiin.[6]
Evidentialismi, jonka mukaan uskonnolliset väitteet vaativat todisteita tuekseen siinä missä muutkin väittämät maailmasta.
Eksperientalismi, jonka mukaan saamme suoraa tietoa uskonnollisista asioista uskonnollisten kokemusten kautta.
Fideismi, jonka mukaan usko ei vaadi tietoa tuekseen ja tiedolle yleensä esitettävät vaatimukset rationaalisuuden suhteen eivät koske uskonnollista uskoa.
UskontotieteilijäPascal Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niidenintuition vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielenontologistenkategorioiden jäsenten ominaisuuksia. Intuition vastaisuus tarkoittaa sitä, ettei piirre vastaa arkiajattelua. Tällainen piirre voi olla esimerkiksi kuollut esi-isä, joka vaeltaa näkymättömänä elävien keskuudessa. Intuition vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian intuition vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin intuition vastaiset käsitykset loisivat aivoissa myötäsyntyisten ontologisten kategorioiden loukkauksina.[8]
W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Lausuntoa on tulkittu siten, että Clifford yhdisti siinä ihmisen tiedolliset ja moraaliset velvollisuudet: henkilökohtaisilla käsityksillä on vaikutuksia muihin ihmisiin.[9]
FilosofiBertrand Russell arvosteli uskon (engl.faith) käsitettä. Russell kirjoitti sekä kristittyjen ettäkommunistien pitävän omaa uskoaan hyvänä. Hänen mukaansa usko on kuitenkin aina vahingollista, jos se on lujaa uskoa johonkin, josta ei ole todisteita. Russellin mukaan uskosta puhutaan silloin, kun todisteita ei ole. Tällöin todisteet korvataan hänen mukaansa tunteella.[10]
Sam Harrisin mukaan uskonnollinen usko on ongelmallinen. Jotkut uskomukset ovat luonnostaan vaarallisempia kuin toiset – toiset ideologiat esimerkiksi oikeuttavatväkivallan, toiset eivät. Vaarallisista uskomuksista kaikkein vaarallisimpia ovat kuitenkin sellaiset, jotka asetetaan järjellisen keskustelun ulottumattomiin. Harrisin mukaan tämän suojamekanismin tarjoaa ”uskondogmi”.[11][12]
↑abKielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
↑abSwindal, James: Faith and Reason The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 23.8.2007. (englanniksi)
↑abMcGrath, Alister (toim.): Modernin teologian ensyklopedia, s. 162–166. (The Blackwell Encyclopedia of Modern Christian Thought, 1993.) Suomentanut Satu Norja ja Kia Sammalkorpi-Soini. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-495-0
↑Lammenranta, Markus: Usko ja tieto.Perusta 6/2007.
↑abNiemelä, Jussi: Jumalat loisivat aivoissa. Vapaa-ajattelija, 2008, 64. vsk, nro 1, s. 26. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry.Verkkoversio. Viitattu 4.1.2025.
↑ab”Christians hold that their faith does good, but other faiths do harm. At any rate, they hold this about the Communist faith. What I wish to maintain is that all faiths do harm. We may define ’faith’ as a firm belief in something for which there is no evidence. When there is evidence, no one speaks of ’faith.’ We do not speak of faith that two and two are four or that the earth is round. We only speak of faith when we wish to substitute emotion for evidence.” Suomeksi teoksessaRussell, Bertrand: Etiikka ja politiikka. (Human Society in Ethics and Politics, 1954.) Suomentanut Kai Kaila. Porvoo: WSOY, 1955.
↑abHarris, Sam: Uskon loppu. Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus. (The End of Faith. Religion, Terror, and the Future of Reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5202-99-1
Boyer, Pascal: Ja ihminen loi jumalat. Kuinka uskonto selitetään. (Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7
Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. (Brain-Wise. Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X
Hämeen-Anttila, Jaakko: Usko. Hämeenlinna: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-244-5
Järnefelt, Elisa: Created by Some Being. Theoretical and Empirical Exploration of Adults’ Automatic and Reflective Beliefs about the Origin of Natural Phenomena. (Diss) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013. ISBN 978-952-10-9416-3Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Pietarinen, Ahti-Veikko & Pihlström, Sami & Toppinen, Pilvi (toim.): Usko. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22) Helsinki: Pilvi, 2009. ISBN 978-952-10-5569-0
Varto, Juha & Veenkivi, Liisa:Rakkaus ja rukous. Filosofisia keskusteluja uskosta ja uskonnoista. Tampere: TAJU, Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, Tampereen yliopisto, 1998.ISBN 951-44-4336-5.
