Urokinaasi on eläimissä esiintyvähydrolaaseihin kuuluva entsyymi. Entsyymi onpeptidaasi eli katalysoi aminohappojen välisen peptidisidoksen hydrolyysiä. Erityisesti urokinaasi katalysoi plasminogeenin aktivoitumistaplasmiiniksi. UrokinaasinEC-numero on EC 3.4.21.73. Urokinaasia voidaan käyttää lääketieteessäverihyytymien liuotushoidossa.[1][2][3][4]
Urokinaasia esiintyy eläimissä, ja sitä tuottavatmunuaiset. Urokinaasi koostuu kahdesta polypeptidiketjusta, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa kysteiiniaminohappojen välisellä rikkisillalla. Ihmisen urokinaasista esiintyy kahta muotoa. Nämä muodot ovat 253 aminohaposta koostuva lyhytketjuinen urokinaasi, jonka molekyylimassa on 33 kDa, ja 411 aminohaposta koostuva pitkäketjuinen urokinaasi, jonka molekyylimassa on 54 kDa. Aminohappoihin on liittynyt sokerimolekyylejä, eli se onglykoproteiini. Entsymaattiselta aktiivisuudeltaan entsyymin muodot ovat samanlaiset. Urokinaasi kuuluu seriinipeptidaaseihin, ja sen aktiivisen keskuksen katalyyttisesti tärkein aminohappo onseriini. Urokinaasi hajottaa monia peptidejä, mutta tärkeä se on erityisesti plasminogeenin hajottavana. Urokinaasi hajottaa peptidisidoksen plasminogeeninarginiini- javaliiniaminohappojen välillä. Tällöin muodostuuplasmiinia, joka katalysoi verihyytymien hydrolyysiä.[1][2][3][4][5]
Urokinaasia voidaan käyttäästreptokinaasin tavoin verisuonitukosten liuotushoitoon. Streptokinaasiin verrattuna etuna on se, että urokinaasi ei aiheuta allergisia reaktioita. Urokinaasi on kuitenkin streptokinaasia kalliimpaa ja kliininen käyttö vähäisempää, esimerkiksi Suomessa urokinaasia ei käytetä. Kliinistä käyttöä varten urokinaasi joko eristetään ihmisen virtsasta tai tuotantoon käytetään munuaissoluviljelmiä.[1][2][3][5]