Urho Kekkosen katu (ruots.Urho Kekkonens gata), vuoteen 1980Kampinkatu, on lyhyt katuHelsingin keskustassaKampin kaupunginosassa. Se on vain korttelin mittainen, ulottuenAnnankadulta idässäFredrikinkadulle lännessä. Kadun varrella sijaitsevatKampin liikekeskus ja linja-autoasema sekä Suomen maineikkain rock-klubiTavastia. Katu on nykyäänjoukkoliikennekatu, ja vuonna 2008 sille rakennettiin myös raitiovaunukiskot.
Urho Kekkosen katu, alkuperäiseltä nimeltään Kampinkatu, syntyi 1800-luvun lopulla, kun Kampin kaupunginosan asemakaavaa laajennettiin pohjoiseen. Katu toimi pitkään Helsingin kaavoitetun ja kaupunkimaisesti rakennetun alueen rajana: sen pohjoispuolella levisi laaja Kampin kenttä, Ruotsin vallan ajalta periytynyt armeijan harjoituskenttä, jonka itäreunassa sijaitsiTurun kasarmi. Maaston kallioisuudesta johtuen katu ja sen eteläsivua reunustaneet talot olivat huomattavasti ylempänä kuin Kampin kenttä. Samasta syystä Kampinkatu päättyi itäpäässään kalliojyrkänteen reunalle, jossa se kääntyi jyrkästi etelään ja liittyi Annankatuun. 1920-luvulla Turun kasarmista tehtiinHelsingin linja-autoasema ja vanhan harjoituskentän valtasivat vähitellen linja-autot. Laiturialueen ja Kampinkadun väliin jäi kuitenkin kapeahko, osittain kallioinen nurmikkovyöhyke.
Kadun etelälaitaa reunustivat alun perin 1800-luvun lopun puurakennukset. 1900-luvulla niiden tilalle nousi kolme punatiilistä, seitsenkerroksista asuin- ja liiketaloa: Urho Kekkosen katu 2 (Elias Paalanen, 1955), Urho Kekkosen katu 4-6 (Elias Paalanen, 1931) ja Urho Kekkosen katu 8 (Edvard Ikäläinen, 1931). Näistä keskimmäinen onHämäläisten talo, jonka rakennutti osakuntatalokseenHelsingin yliopistonHämäläis-Osakunta. Hämäläistentalon pohjakerroksessa toimii rock-klubiTavastia.
2000-luvun alussa entisenlinja-autoaseman kentän paikalle rakennettiinKampin keskus, joka sisältää ostoskeskuksen ja maanalaisen linja-autoaseman. Rakennusryhmän Urho Kekkosen kadun -puoleisessa reunassa on kuitenkin myös asuintaloja. Samalla Urho Kekkosen kadun ilme muuttui ratkaisevasti: katu, joka oli yli vuosisadan ajan sijainnut suuren kentän laidalla, muuttui korttelikaduksi, jota reunustavat kummaltakin puolelta korkeat rakennusmassat. Kaksi Kampin keskuksen yhdeksästä sisäänkäynnistä on Urho Kekkosen kadulla. Kadun itäpäässä on portaat, jotka laskeutuvat Kampin keskuksen pääsisäänkäynnin edessä olevalleNarinkkatorille.
Katu sai nykyisen nimensä presidenttiUrho Kekkosen mukaan. Hän asui perheineen neljännesvuosisadan ajan vuokralaisena Hämäläisten talossa kadun varrella. Kekkonen muutti Hämäläisten taloon vuonna 1931 ja asui siellä vuoteen 1956, jolloin hän tuli valituksi tasavallan presidentiksi.[1] Pääministerivuosinaan 1950-luvun alussa hän asui myös pääministerin virka-asunnossaKesärannassa, ja vuoden 1954 eduskuntavaaleissa häntä vastustaneetsosialidemokraatit käyttivät iskulausetta ”Kekkonen takaisin Kampinkadulle!”[2].
Kekkosen täyttäessä 80 vuotta 3. syyskuuta 1980 Helsingin kaupunki onnitteli häntä muuttamalla Kampinkadun nimen Urho Kekkosen kaduksi. Uusi katukylttiURHO KEKKOSEN KATU varastettiin heti seuraavana yönä.Helsingin Sanomien pilapiirtäjäKari Suomalainen julkaisi piirroksen, jossa Kekkonen oli itse varastanut nimikkokatunsa katukyltin ja istuiTamminiemessä ihailemassa sitä.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaUrho Kekkosen katuWikimedia Commonsissa