Ukrainan perustuslaki (ukr.конституція України,konstytutsija Ukrajiny) onUkrainan tasavallan korkein laki.[1]
Ensimmäinen perustuslain kaltainen dokumentti nykyisen Ukrainan alueella otettiin käyttöön 16. huhtikuuta 1710. Sen allekirjoittivat hetmaniPylyp Orlyk ja tämän alaisuudessa palvelleetZaporižžjan kasakat. Siinä määriteltiin mm.ortodoksisuus alueen viralliseksi uskonnoksi, mutta kasakat olivat kuitenkin itsenäisiäMoskovan patriarkaatista. Tästä dokumentista käytetään joko nimeä Benderin perustuslaki taiPylyp Orlykin perustuslaki.[2][3]
Ukrainan nykyisen perustuslain hyväksyiVerh’ovna Rada 28. kesäkuuta 1996. Parlamentin 450 edustajasta 315 äänesti perustuslain hyväksymisen puolesta, ja se astui voimaan samana päivänä.[4][5]
Perustuslain päivää vietetään Ukrainassa 28. kesäkuuta. Päivän viettäminen perustuu perustuslain 161. artiklaan.[5][6]
Perustuslaissa on 15 kappaletta:[7]
Perustuslakiin on sen historian aikana tehty käytännössä kaksi muutosta, joista ensimmäinen on tosin säädetty, kumottu ja säädetty sitten uudelleen.
Imperatiivimandaatti (ukr.iмперативний мандат,imperatyvnyi mandat) tarkoittaa sitä, että kansanedustajien tulee kuulua siihen parlamenttiryhmään, jota hän on valituksi tullessaan edustanut, tai hän menettää paikkansa.[8] Aloite tästä tehtiin joulukuussa 2004.
Perustuslakituomioistuin kumosi imperatiivimandaatin lokakuussa 2010, koska katsoi sen olevan perustuslain vastainen.[9]
Helmikuussa 2014 parlamentti palautti imperatiivimandaatin 386 kansanedustajan tuella. Samassa yhteydessä osa presidentin vallasta siirrettiin hallitukselle ja parlamentille.[10]
Helmikuussa 2019 parlamentti hyväksyi perustuslain muutoksen, jonka nojalla Ukrainan strategisiksi tavoitteiksi asetettiin sekäEU:n ettäNaton jäsenyys.[11]
