| Tuupovaara | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Joensuu | |
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 62°29′10″N,030°37′00″E |
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Ilomantsin seutukunta |
| Kuntanumero | 856 |
| Hallinnollinen keskus | Tuupovaaran kirkonkylä |
| Perustettu | 1910 |
| – emäpitäjä | Ilomantsi |
| Kuntaliitokset | Korpiselkä(1946, osa) |
| Liitetty | 2005 |
| – liitoskunnat | Joensuu Kiihtelysvaara Tuupovaara |
| – syntynyt kunta | Joensuu |
| Pinta-ala | 661,34 km² |
| – maa | 604,79 km² |
| Väkiluku | 2 133 [1] (31.12.2004) |
| Infobox OK | |
Tuupovaara (vuoteen1913 astiKovero) onPohjois-Karjalassa sijainnutentinen Suomen kunta. Nykyään Tuupovaara on osaJoensuun kaupunkia. Vuonna2004 kunnassaasui 2 217 ihmistä ja senpinta-ala oli 661,34km², josta 56,55 km² oli vesistöjä.Väestötiheys oli 3,5995 asukasta/km². Tuupovaara liitettiin Joensuun kaupunkiin yhdessäKiihtelysvaaran kanssa1. tammikuuta2005. Tuupovaaran kautta Joensuun kaupunki rajoittuu nykyäänVenäjänKarjalan tasavaltaan.
Tuupovaaran naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamistaEno,Ilomantsi, Kiihtelysvaara,Tohmajärvi jaVärtsilä. Vuoteen1946 saakka naapurikuntiin kuului myösKorpiselkä, josta suurin osa jäi rauhansopimuksen nojallaNeuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
Tuupovaaran vaakunan suunnitteliKalevi Karlsson ja se vahvistettiin vuonna1957.[2]
Tuupovaaran pysyvä asutus on alkujaan 1400-luvulta. Vanhimmat kylät ovat Eimisjärvi, Konnunniemi jaKovero.Ortodoksisuus on ollut pitäjälle ominaista jo uuden ajan alusta saakka. Tuupovaaran vaiheet liittyvät kiinteästi emäpitäjäIlomantsin historiaan.Maatalous oli Tuupovaaran pääelinkeino 1980-luvulle asti. Kaskenpoltto oli yleistä vielä 1900-luvun alussa. Tuupovaaran seurakunta itsenäistyi 1902 ja kunta 1910. Nimensä Tuupovaara on saanut Konnunniemen kylässä sijaitsevasta vaaran nimestä, joka on johdettu karjalaisesta sukunimestä Tuupainen.[3] Sukunimen alkuperää on selitetty pöllöä merkitsevällä sanalla tuuppa tai tuuppo.[4] Suvun yksi esi-isä on Viipurin linnassa palvellut ranskalainen sotilas Dubai.lähde?
Tuupovaarassa alettiin toteuttaa aktiivista teollistamispolitiikkaa 1970-luvulta alkaen. Kunta ajautui suuriin vaikeuksiin maatalouden muututtua kannattamattomaksi. Suuret määrät ihmisiä muutti pois kunnasta 1960- ja 1970-luvuilla. Kunnan peltoalat olivat viljelyn kehittämiselle aivan liian pieniä, eikä uutta peltoa ollut helppo saada. Maasto oli kivistä, soista ja jyrkkiä vaaroja siellä täällä. Maatalous ylipäänsä laajemminkin maailmassa kärsi ylituotannosta, eikä maanviljelijöiden saamat korvaukset riittäneet tuotantokulujen kattamiseen. Kunnan päättäjät totesivat siinä suunnassa olevan edessä umpikujan ja rohkeasti lähdettiin hakemaan teollisuusyrityksiä, jotka ryhtyisivät toimimaan Tuupovaarassa. Joitakin alkuhankaluuksia oli, mutta sitten tuli Ounevan tehdas ja sen jälkeen monia muita.
Ennen kuntaliitosta Tuupovaara oli Pohjois-Karjalan toiseksi teollistunein paikkakunta Enon jälkeen, suhteessa asukasmäärään.lähde?Ouneva Groupin lisäksi Tuupovaarassa toimii Hukka-tuotteen tehdas ja monia pieniä yrityksiä. Kunnassa on myös suutarinliike vanhalla kansakoululla, jossa on Ullakon näyttelytilat ja käsityömyynti. Vapon turvetuotanto jahelpin kasvatus työllistää myös useita urakoitsijoita kesäisin. Tuupovaarassa karjataloutta harjoittavia tiloja on enää 14 ja maidontuotanto on koko ajan vähentynyt. Suurin osa työpaikoista on tehdastyöpaikkoja.
Sotien päätyttyä liitettiin vuonna 1946 ns. Tynkä-Korpiselkä (Saarivaara, Hoilola, Mannervaara, Ruhovaara ja Syrjävaara) eli entisen Korpiselän kunnan Suomen puolelle jääneet kylät osaksi Tuupovaaraa.
Eimisjärvi, Hartiovaara, Harvio, Heinäaho, Herajärvi,Hoilola, Kinnasniemi, Kokinvaara, Konnunniemi, Kortevaara,Kovero,Luutalahti,Mannervaara, Pirttijärvi, Revonsonkaja,Saarivaara, Sonkajanranta, Tuupovaara, Öllölä.
Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz.
Eimisjärven kylä sijaitseesaman nimisen järven länsirannalla.[5]
Tuupovaaranpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvullakalasoppa,maitokiisseli ja marjasurvos.[6]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaTuupovaaraWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
