Turun yliopiston kirjasto on osaTurun yliopistoa ja sijaitsee muiden yliopiston päärakennusten lomassaYliopistonmäelläTurussa. Kirjasto on yksi Suomen merkittävimmistätieteellisistä kirjastoista, ja sen kokoelmat sisältävät laajan kirjon eri tieteen- ja taiteenalojen julkaisuja.
Kirjaston painettuun aineistoon kuuluu muun muassavapaakappaleoikeuden nojalla saatavat Suomessa julkaistavat painotuotteet. Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) mukaan painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden valmistajien tai julkaisijoiden on toimitettava Kansalliskirjastolle vapaakappaleet (eli ilmaiset kappaleet) kaikista valmistamistaan painotuotteista sekä ääni- ja kuvatallenteista. Laki koskee myös verkkojulkaisuja ja elektronisia aineistoja.[1]
Turun yliopiston kirjastossa vapaakappalekokoelmaa säilytetään pääasiassa Yliopistonmäellä sijaitsevassa Feeniks-kirjastossa sekäRaisiossa sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa. Vapaakappalekokoelman aineisto on tilattava erikseen varastosta. Vapaakappalekokoelman lisäksi Feeniks-kirjastossa on myös kielten kirjasto.
Feeniks-kirjaston ja Raision toimipisteen ohella Turun yliopiston kirjastoon kuuluvat Turussa oikeustieteelliseen aineistoon keskittynyt Calonian kirjasto, kasvatustieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin keskittynyt Educariumin kirjasto, Kauppakorkeakoulun kirjasto, humanistisiin aloihin keskittynyt Arcanumin kirjasto ja hammaslääketieteen, hoitotieteen, lääketieteen, matemaattis-luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen aloihin keskittyvä Teutorin kirjasto, opettajankoulutuslaitoksen kirjastoRaumalla jaPorissa kulttuurituotantoon ja maisematutkimukseen keskittyvä Porin tiedekirjasto. Kirjastoon kuuluu myös Suomen ensimmäinen EU:n tallekirjasto,Eurotietokeskus, jota kirjasto pitää yllä yhteistyössäÅbo Akademin jaTurun kauppakorkeakoulun kanssa. Kirjastoa johtaa kirjastonjohtaja yhdessä kirjaston johtoryhmän kanssa.
Kirjaston pääasiallinen tarkoitus on toimia lähteistönä Turun yliopistossa tapahtuvalle opetukselle, oppimiselle sekä tutkimukselle, mutta kirjasto on avoinna opettajien, opiskelijoiden sekä tutkijoiden ohella myös muille halukkaille.
Turun yliopiston kirjastoa ryhdyttiinTurun Suomalaisen Yliopistoseuran aloitteesta perustamaan vuoden 1917 lopulla, siis jo ennen kuin Turun yliopisto oli aloittanut toimintansa. Virallisesti kirjasto perustettiin 1921 ja se avasi ovensa yleisölle 27. kesäkuuta 1922. Tällöin kirjasto koostui pääasiassa vuonna 1917 alkaneen keräysvaiheen tuloksena syntyneestä, suurimmaksi osaksi lahjoituksina kertyneestä 100 000 niteen kokoelmasta. Lisäksi kirjastolle oli jo vuonna 1919 myönnetty vapaakappaleoikeus, jonka ansiosta sen kokoelmiin saadaan edelleen yksi kappale lähes jokaista Suomessa painettua julkaisua ja painatetta, poikkeuksena sanomalehdet, joista saatiin vain suomenkieliset lehdet vuoden 2007 loppuun asti. Kirjastolla onkin Suomen huomattavin Fennica-kokoelmaKansalliskirjaston jälkeen. Turun yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaa tukevien aineistojen ja vapaakappalekokoelman lisäksi kirjastolla on muutamia lahjoituksina saatuja erikoiskokoelmia kutenJ. K. Paasikiven jaV. A. Koskenniemen erillisinä säilytettävät kokoelmat.
Kirjaston ensimmäiset toimitilat olivat vuonna 1878 valmistuneessahotelli Phoenixin talossa, jonka Turun Suomalainen Yliopistoseura hankki vuonna 1920 yliopiston päärakennukseksi. Keskeisellä paikallaTurun kauppatorin laidalla sijaitseva rakennus oli aiottu alun perin vain yliopiston väliaikaisiksi tiloiksi, mutta vasta 1940-luvun lopulla saadun talousneuvosK. F. Joutsenen huomattavan lahjoituksen turvin yliopisto vapautui ahtaista tiloistaan. Turun seudulta lähtöisin olleet K. F. Joutsen ja hänen veljensäA. F. Johnson olivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaurastuneet kullankaivullaAlaskassa, josta he palasivat Suomeen vuonna 1905. K. F. Joutsenen lahjoittama omaisuus mahdollisti yliopiston uudisrakentamisen aloittamisen Turun Ryssänmäelle eli Vesilinnanmäelle. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen vuosina 1953–1954 kuuluivat kirjasto sekä fysiikan ja kemian laitosrakennukset.Aarne Ervin suunnittelema kirjastotalo on siten vanhin Vesilinnanmäen yliopistorakennuksista. Se avattiin yleisölle marraskuussa 1954 ja vihittiin käyttöön kesäkuussa 1955 promootiojuhlallisuuksien yhteydessä.
| Volter Kilpi | 1921–1939 |
| Eero K. Neuvonen | 1941–1969 |
| Heikki S. Eskelinen | 1974–1991 |
| Marja Engman | 1991–1999 |
| Tuulikki Nurminen | 2000–2009 |
| Ulla Nygrén | 2010–2023 |
| Heli Kautonen | 2024- |