Turku (ruots.Åbo,lat.Aboa) on Lounais-Suomen suurinkaupunki jaVarsinais-Suomen maakuntakeskus. Se sijaitseeAurajoen suullaSaaristomeren rannikolla. Turun kaupungissa asuu noin 207 000 henkilöä ja laajemminkoko seudulla asuu noin 353 000 henkilöä. Vastaavasti Turunkaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta-alueella asuu noin 317 000 henkilöä. Turku on asukasluvultaan Suomen 6:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kolmanneksi suurinkaupunkialue.
Turku syntyi Aurajoen suulle jo ennen 1200-lukua ja se onSuomen vanhin kaupunki. Kaupungin perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paaviGregorius IX mainitseebullassaan ensimmäistä kertaa kaupungin nimeltä Aboa (Turun latinankielinen nimi). Jo sitä aikaisemmin arabialainen maantieteilijäAl Idrisi viittaa Abuan kaupunkiin kaukana pohjoisessa. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan epävirallinenpääkaupunki vuosina 1809–1812[9] ja 1840-luvulle saakka Suomen suurin kaupunki. Turku on yhä alueensapaikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki onLounais-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka jaVarsinais-Suomen maakuntakeskus.
Ruotsin vallan aikana Turku oli valtakunnan itäosan hallintokeskus. Venäjän vallan alussaHelsinki valittiin Suomen pääkaupungiksi itäisemmän sijaintinsa vuoksi ja useimmat virastot siirrettiin sinne.Arkkipiispanistuin jäi Turkuun ja lähes 800-vuotiasTurun tuomiokirkko on edelleen maan kansallispyhättö[10][11]. Vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia eli maan vanhin yliopisto siirrettiin vuoden 1827Turun palon jälkeen Helsinkiin ja tunnetaan nykyäänHelsingin yliopistona.
Turkua on perinteisesti pidetty Suomen porttina länteen. Aurajoen suulle syntynyt kaupunki on aina ollut merkittävä kaupallinen satamakaupunki.Turun satamasta on tiheä matkustajalauttaliikenneMaarianhaminaan jaTukholmaan.Turun lentoasema on Suomen neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin lentoasema.[12] Vuonna 2011 Turku oliEuroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupunginTallinnan kanssa.[13]
Lounais-Suomi on yksi Suomen tärkeimmistä valmistavan teollisuuden tuotantokeskittymistä ja meriteollisuuden ydinalue. Tuotanto on voimakkaassa kasvussa ja kasvunäkymät ulottuvat yli 2020-luvun puolivälin.Lääketeollisuus on toinen Turun merkittävä teollisuuden ala. Sekä meri- että lääketeollisuuden voimakkaat kasvunäkymät ovat luoneetkorkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen.[14]
Kaupunki on virallisestikaksikielinen. Vuoden 2018 lopussa sen asukkaista puhui äidinkielenäänruotsia 5,4 prosenttia eli noin 10 300 henkeä.[15]
Turkua käytetään edelleen tietyissä murteissa samaisesta sanasta aikoinaan periytyneentorin merkityksessä, vaikkakin Turku nykyään ymmärretään useammin kaupungin nimeksi kuin toria tarkoittavaksi sanaksi. Tämä merkitys näkyy myös sanonnoissa ”turuilla ja toreilla” ja ”Suomen Turku”, joka myös viittaa asemaan historiallisen Suomen maakunnan eli Varsinais-Suomen kaupunkina. Viroksi kaupungin nimi on Turu, joka on omistusmuoto toria tarkoittavasta sanasta ”turg”.[20]
Turun ruotsinkielinen nimi Åbo, alun perin Aboa, tulee mahdollisesti jokea tarkoittavasta alusta å ja loppuosasta asukas eli bo(a).[21]
Koroisten raunioille on pystytetty muistomerkiksi valkea risti.
Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paaviGregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtääSuomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoaNousiaisistaKoroisiin.[22] Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jorautakaudella, joten ei ole yllättävää, ettähiippakunnan keskus siirrettiin sinne.[23]
Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteenUnikankareen kummun läheisyyteen. ArkeologiMarkus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetundominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta. Kaupunkia ei kuitenkaan perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä[24]. Kaupungin tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Unikankareelle rakennettutuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300.[25]
Piispanistuimen ja dominikaaniluostarin sijaintipaikkana Turku olikeskiaikaisenSuomen kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnutTurun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi.Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.[26][27]
Turun akatemian vihkiäiset vuonna 1640, osaAlbert Edelfeltin maalausta.Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.
Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina.Juhana-herttuan pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä,[27] mutta 1600-luvulla kaupungin olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksilääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinenhovioikeus,Turun hovioikeus vuonna 1623[28].Kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Suomen ensimmäinenyliopisto,Turun akatemia, vuonna 1640.[29] Turussa asui 1600-luvulla noin 3 000 asukasta, jotka olivat paitsi pappeja, kauppiaita, käsityöläisiä ja palvelijoita, nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. KreiviPietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.[30]
1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 1700–1721suuren Pohjan sotaan ja sitä seuranneeseenisoonvihaan eli venäläiseenmiehitykseen. Turku oli isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Vuosina 1742–1743,hattujen sodan aikana, kaupunki miehitettiin jälleenpikkuvihan myötä. Pikkuviha päättyiTurun rauhana tunnettuun rauhansopimukseen.[31] 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa, ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetullaÅbo Gamla Skeppswarf -telakalla, jatelakkateollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.[32] Kaupungin asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen ja Suomen vanhimman sanomalehdenTidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyminen vuonna 1771.[33] Vuonna 1790 Turussa perustettiin Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eliTurun Soitannollinen Seura.[34]
Turun palo vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.Vuonna 1876 avattu rautatieasema yhdisti Turun entistä kiinteämmin muuhun Suomeen.
Turussa ei ryhdytty minkäänlaiseen vastarintaan venäläisten marssiessa kaupunkiin lokakuussa 1809Suomen sodan yhteydessä. Elämä Turussa jatkui miehityksestä huolimatta rauhallisena. Turun hovioikeus jatkoi venäläisten saapuessa istuntoaan ja myöhemmin keväällä Turun piispaJacob Tengström jaTurun akatemian opettajakunta vannoivat uskollisuudenvalan keisarille.[32]
Turusta tuli 1809Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinnon sijoituspaikka eliautonomisen Suomen pääkaupunki. Turussa oli historiallisen asemansa vuoksi entuudestaan tärkeitä virastoja.Turun tuomiokapituli ja piispa olivat maan johtava kirkollinen auktoriteetti. Turussa sijaitsi yliopisto, ja kaupunki oli Suomen kaupan ja merenkulun keskus.Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Helsinkiin vuonna 1812, koska keisariAleksanteri I:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaata. MyöhemminCarl Erik Mannerheim, jota pidetäänSuomen ensimmäisenä pääministerinä, kommentoi muistelmissaan, että pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin oli hänen mielestään virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset ”onnenonkijat ja projektimaakarit”.[35]
Arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet jaTurun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden 1827Turun suuren palon jälkeen.Pohjoismaiden historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laatiCarl Ludvig Engel. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvulle asti.[36] 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys,fennomania. Perusta liikkeelle oli niin sanotussaTurun romantiikassa.[37]
HetiSuomen itsenäistymisen jälkeen alkaneessaSuomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Sota oli kuitenkin lyhyt, ja kevään 1918 aikana Turussa olleet punaiset vetäytyivät.Talvi- jajatkosodan aikana Turku kärsiNeuvostoliiton pommituksista. Muun muassa Turun linna kärsi tuhoa, ja sen lähialue sekäMartin kaupunginosa pommitettiin lähes täysin maan tasalle. Neuvostoliitto pudotti talvisodan aikana kaupunkiin 4 000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä. Turku olikinViipurin jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki.[38] Presidentti, marsalkkaMannerheim oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Suomi joutuiMoskovan välirauhassa vuonna 1944 luovuttamaan aivan Helsingin vierestäPorkkalan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.[39]
Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Turkuun on liitetty kokonaan kolme naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla 1930-luvulta 1970-luvulle.[40] Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Vielä 1930-luvulla Turkuun kuului lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alue. Sitä ympäröineet Aurajoen pohjois- tai länsipuoliset alueet kuuluivatMaariaan, etelä- tai itäpuolisetKaarinaan. Vuonna 1939 Turkuun liitettiin osa Kaarinan ja vuonna 1944 osa Maarian kunnasta. Näissä liitoksissa molempien kuntienkirkonkylätkin liitettiin Turkuun, samoin kuinNummenmäen,Vähä-Heikkilän jaRaunistulantaajaväkiset yhdyskunnat, joista Raunistula oli kuulunut Maariaan, muut Kaarinaan. Vuonna 1967 Turkuun liitettiin loputkin Maarian kunnasta, vuotta myöhemminKakskerran saaristokunta ja vuonna 1973Paattisten kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueelle rakennettavanWärtsilän telakan vuoksi.[41] Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkinRaision jaKaarinan haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta. Asia nousi uudestaan pinnalle 2010-luvulla ja vuonna 2015 Turun lähikunnat Raisio, Kaarina, Rusko ja Lieto päättivät hylätä kuntien yhdistymisen Suur-Turuksi[42]. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella Turku on kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.[23]
Turku aloitti lokakuussa 2022 ympärivuorokautisen liputuksen tuenosoituksesiUkrainalle.[43] Syksyllä 2023 valtio määräsi Venäjän Turun-pääkonsulaatin suljettavaksi vastatoimena Suomen Pietarin-pääkonsulaatin sulkemiselle.[44]
Keväällä 2010Myllysilta notkahti ja se jouduttiin korvaamaan uudella. Se otettiin käyttöön syksyllä 2011.[45] Turun muita merkittäviä rakennuskohteita ovat 2000-luvulla olleet muun muassaTyksin T-sairaala (vaiheittain 2001–2012), uusipääkirjasto (2007),Saramäen vankila (2007), kauppakeskusSkanssi (2009), kulttuurikeskusLogomo (2011),Kirjastosilta (2013), vioistaan tunnettuKakolan funikulaari (2019),Toriparkki (2020) jaLogomon silta (2021). Uuden musiikkitaloFuugan odotetaan valmistuvan loppukeväästä 2026. Turun kaupunginvaltuuston on tarkoitus tehdä päätös mahdollisestaraitiotien rakentamisesta kesään 2026 mennessä.[46] Turun ratapihan alueelle on kaavailtuTPS:n uutta jääkiekkoareenaa, elämyskeskusta ja hotellia sekä tornitaloja, mutta rahanpuutteen vuoksi hankeyhtiö ei ole vielä saanut lunastettua tonttia.[47]Linja-autoaseman ympärille on tarkoitus rakentaa uusi matkakeskus, joka palvelisi sekä linja-auto- että junamatkustajia.[48]
Elokuussa 2017 Turussa tapahtui Suomen ensimmäinen jihadistisessa tarkoituksessa toteutettuterrori-isku, jossa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui kymmenen.[49]
Turun väkiluku on 2020-luvulla ollut nopeassa kasvussa ja se ylitti 200 000 rajan syksyllä 2023.[50] Muuttovoittoa on ollut jonkin verran Suomen muista kunnista, mutta erityisesti ulkomailta. Sen sijaan luonnollinen väestönkasvu kääntyi Turussa negatiiviseksi vuonna 2017, eli kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä.[51] Uusia asuntoja on rakennettu erityisesti lähelle keskustaa. Kasvavia alueita ovat olleet muun muassasatamakaupunginosassa sijaitseva Herttuankulma, sen viereinenLinnanfältti mukaan lukien Kakolanmäki,Iso-Heikkilän Kirstinpuisto jaPitkämäen Pukkila. LisäksiKupittaalle kaavaillaan uutta tiedepuistoa ja noin 10 000 uutta asukasta jaPihlajaniemeen Heikkilän kasarmin viereen noin 5 000 asukkaan kerrostaloaluetta, jonka rakentaminen alkaa vuonna 2026.[52] Pientaloja kaavoitetaan lisääHirvensalon,Satavan jaKakskerran saarille sekä kaupungin pohjoisosassa sijaitseviinJäkärlään jaMoisioon.[53]
Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisenPaattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisenaKuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille, joka on Turun pohjoisin kohta. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovatRuissalo,Hirvensalo,Satava jaKakskerta.[60] Saarten metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta niissä on myös reheviälehtoja.[61]
Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiinNatura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemenluonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta.Pähkinäisten saaresta Naantalissa Turku omistaa itäisen puoliskon. Luonnonsuojelualueiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 603 hehtaaria.[62] Aivan Turun pohjoisimmassa kärjessä sijaitsee osaKurjenrahkan kansallispuistosta.[63]
Turku sijaitseeSaaristomeren rannallaAurajoen suulla. Kaupungin keskustan halki virtaava Aurajoki on Suomen merkittävimpiä jaVarsinais-Suomen suurimpia jokia. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema onkansallismaisema. Joki on vaikuttanutTurun historiaan merkittävästi. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle), ja siellä sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassaTurun tuomiokirkko,Turun akatemia,Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Paikalliset kutsuvat sen vuoksi Aurajoen itäpuolta nimellä ”täl pual jokke” ja nykyisenydinkeskustan jaKauppatorin puolta nimellä ”tois pual jokke”. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi (”täl pual”) ja Turuksi (”tois pual”) kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaanförin vievän ihmisiä risteilylle reitillä Turku–Åbo–Turku.[64]
Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, muttatuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Joen ylittää Turun alueella yhdeksän siltaa ja lisäksi lautta,Föri. Paikoin rautatiesillan jälkeenNummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. VeneilyäTuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat karit.[65] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.[66]
Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi.Jaaninoja laskeeLausteelta Laukkavuoren jaKuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee MetsämäestäHalisten jaRäntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla.Kuninkoja saa alkunsaRaisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkinsataman alitse Pohjoissalmeen.[68]Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksiKupittaaltaVähäheikkilän läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.
Aurajoki virtaa savisten viljelymaiden halki, joten sen vesi on sameaa ja sisältää ravinteita ja kiintoaineita. Sen ekologinen tila on välttävä. Joessa on ajoittain sinileväkukintoja ja hygieenisiä ongelmia. Merialueen tilaan vaikuttavat jokien tuomat ravinteet ja asutuksen jätevedet, teollisuuden kuormitus on vähäistä.[69]
Turun merialue ulottuu lännessäAiriston selälle. Sen ja keskustan välissä ovat Turun suurimmat saaretHirvensalo jaRuissalo sekä Hirvensalon eteläpuolellaSatava jaKakskerta.Turun satama sijaitsee pääosin Aurajoen suun ja Ruissalon sillan välisellä alueella, ja sinne johtava laivaväylä kulkee Hirvensalon ja Ruissalon välistä Pukinsalmea pitkin. Pohjoispuolisesta manneralueesta Ruissalon erottaa pitkä ja paikoitellen kapea Pohjoissalmi, jonka manteren puoleisella rannalla on myös osa Turun rahtilaivasatamaa.
Turunilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on noin 6 °C, jasademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa.[70] Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla, ja valkea joulu tulee vain 6–8 kertaa kymmenestä.[71] Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi kävellä, hiihtää tai luistella, mikä on varsin suosittua.[72][73][74] Aurajoen jäiden lähtemistä on tilastoitu vuodesta 1800: jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa. Vaihtelua kuitenkin esiintyy: vuonna 1875 jäät lähtivät vasta toukokuussa ja 1990 jo helmikuussa. Vuosi 2008 oli hyvin poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa koko seuranta-aikana Aurajoki ei varsinaisesti jäätynyt lainkaan.[75]
Turussa on mitattu myös yksi Suomen kaikkien aikojen korkeimmista lämpötiloista: 35,9 °C 9. heinäkuuta 1914.[76] Lämpötila oli koko maan suurin mitattu lämpötila heinäkuun 2010 loppuun saakka, jolloin tämä kyseinen ennätys rikottiinLiperissäJoensuun lentoasemalla 37,2 asteella.[77]
Vuonna 2018 Turussa rikottiin Suomen lämpösummaennätys. Lämpösummaksi TurunArtukaisten havaintoasemalla saatiin 1974 astevuorokautta.[78]
Turku on asettanut kaupunginvaltuuston hyväksymässä kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteekseen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä.[79]
Turussa on 87 kaupunginosaa.[80] Kaupunginosajako on perinteinen aluejako. Toinen eli uudempi aluejako perustuu tilastoaluejakoon, jossa on kolme tasoa: suuralue, tilastoalue ja pienalue.[81] Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134.[82]
Turun keskusta-alue muodostuuruutukaava-alueesta, jonkaC. L. Engel suunnitteliTurun palon jälkeen vuonna 1827. Tämä alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan. Katuverkon suunnan perustaksi tuliLinnankatu, jonka mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi.[85] Kaavoitettu kaupunkialue rajautui lounaassa mereen, kaakossa Itäiseen Linjakatuun eli nykyiseen Kupittaankatuun ja luoteessa Läntiseen Linjakatuun eli nykyiseen Ratapihankatuun, joka tuolloisen suunnitelman mukaan olisi ulottunut merenrantaan saakka.[86] Engelin kaavan mukainen rakentaminen kesti vuosikymmeniä, ja jotkin kaupunginosat kutenPort Arthur rakennettiin pääosin vasta 1900-luvun alussa. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään.Turun saarille kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja 1990-luvuilla, ja etenkinHirvensalossa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.[87]
Turun keskustan suuralueella asuu noin 55 000 ihmistä.[88] Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkein rakennus Turun keskustassa on Turun tuomiokirkko, jonka torni nousee 86 metriin. Korkeimmat asuinrakennukset ovatPuutarhakatu 11–13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 44 ja 47 metriä korkeat kaksoistornit. Keskusta-alueelta poistuttaessa korkein asuinrakennus onMajakkarantaan 2001 valmistunut Airiston tähti, joka on 58 metriä korkea. Korkein rakennelma Turussa on Pääskyvuoren linkkitorni 122 metriä ja keskusta-alueella Turku Energian savupiippu 101 metriä.[89] Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.[90]
Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassaNummi,Raunistula jaVähäheikkilä), mutta nykyisin ne ovat etenkin lapsiperheiden suosimia. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eliPort Arthur. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua.[91] Alue on hyvin arvostettu, ja Suomen Kotiseutuliitto valitsi senvuoden kaupunginosaksi vuonna 2001[92]. Toisen kerran voitto tuli Turkuun vuonna 2013 Kakskerran valinnan myötä.[93]
Sama näkymä kuin edellisessä kuvassa vuodelta 2008.
Keskustaa vuonna 2020.
Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaiset Turun tuomiokirkko ja Turun linna. Turun kaupungin vanhin asemakartta on 1630-luvulta. Keskiaikaista kaupunkialuetta laajennettiin ruutukorttelimalliin perustuvalla asemakaavalla, jonka laati maanmittariHans Hansson vuonna 1652Pietari Brahen käskystä.C. L. Engel uusi ruutukaavan vuonna 1828 hetiTurun suuren palon jälkeen. Kaupungin alueella on myös alkuperäisiä Turun palosta selvinneitä rakennuksia, joista tunnetuin kokonaisuus lienee TurunLuostarinmäen käsityöläismuseonpuutaloalue. Uuden asemakaavan mukaiset pääkadut olivat 45kyynärää ja sivukadut 30 kyynärää levät. Asemakaavan mukaan pää- ja jokikatujen samoin kuintorien ja aukioiden reunoille tuli rakentaa vain kivitaloja.[94][95]
Suomen itsenäistymisen jälkeen Turun arkkitehtuurin merkittävimpiin kehittäjiin kuuluivat etenkinAlvar Aalto jaErik Bryggman. Heidän suunnittelemiensa töiden ja Turun vuoden 1928 messujen näyttelyrakenteiden ansiosta Turkua pidetäänfunktionalistisen arkkitehtuurin läpimurtopaikkana.[98] Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Aallon suunnittelematTurun Sanomien lehtitalo Kauppiaskadulla jaLounais-Suomen MaalaistentaloHumalistonkadulla sekä Bryggmanin suunnittelematHospits Betel Yliopistonkadulla ja Åbo Akademin kirjatorni.[99][100] Turun hautausmaalla sijaitsevaYlösnousemuskappeli kuuluu Bryggmanin tuotannossa vaiheeseen, jolloin funktionalismin suorapiirteisyys väistyi pehmeään, romanttissävyiseen arkkitehtuuriin.
Nobelin taloa purettiin vuonna 1962 tien leventämiseksi Uudenmaankadulla.
Sotien jälkeen kaupungin arkkitehtuurin suunta ja painopiste muuttuivat, kun tarvittiin nopeasti paljon uusia asuntoja. Betonirakentaminen kehittyi ja kaupunkiin rakennettiin ensimmäiset lähiöt, esimerkiksiIso-Heikkilä,Uittamo jaPääskyvuori. Turusta purettiintoisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia ja entisiä korkeampia.Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien ja aikalaisten rumina pitämien rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista korruptiota[101]. Suomen lehdistö alkoi käyttää käsitettä 1980-luvulla Turun kunnallispolitiikkaa ruotineissa kirjoituksissa.[102] 1970-luvulla pyrittiin suojelemaan vanhoja puutaloja ja puutaloalueita kerrostalorakentamiselta.[103]
1980-luvulla painopiste siirtyi takaisin kaupunkikuvan kehittämiseen ja arkkitehdit palasivat suunnittelemaan Turkuun rakennuksia. ArkkitehtiBenito Casagrande on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia 1970-luvulta lähtien. Tunnetuimpia kaupunkikuvassa lienevät kauppakeskusHansakortteli ja esimerkiksiTurun Tiedepuiston alueen rakennukset Data-City ja Bio-City.[104] Uusimpia arkkitehtonisia kokonaisuuksia kaupungissa ovat esimerkiksi uusiTurun kaupunginkirjaston pääkirjasto,Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala, Turun korkein asuinrakennusAiriston Tähti ja opiskelijoiden tornitaloIkituuri.[89]
Turkuun on 2010-luvulla rakennettu useita vanhaa ja uutta rakentamista yhdistävistä kohteita. Tällaisia ovat muun muassa arkkitehtitoimisto LPR:n suunnittelema kokonaisuus Köysitehdas, Turun taideakatemia ja Sigyn-sali (useita palkintoja), arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelemaTurun pääkirjasto[105], arkkitehtitoimisto Siggen suunnittelema Arken[106] ja Arkkitehtitoimisto Vapaavuoren suunnittelema Logomo[107].
Turkua sanotaan lehtevien puistojen kaupungiksi ja puistokulttuurin edelläkävijäksi.[108]
Kupittaanpuisto on paitsi Turun, myös koko Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puistossa on mahdollista harrastaa erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja, sinne suuntaavat palloilijat, skeittaajat, uimarit, rullaluistelijat, jumppaajat, joogaajat ja keilaajat. Talvisin Kupittaalla voi harrastaa jääkiekkoa ja luistella tekojääradalla vauhtimadolla.[109] Kupittaalla sijaitsevat myösSeikkailupuisto ja lasten liikennekaupunki.[110]
MyösRuissalon kansanpuistolla on pitkä historia. Kun Ruissalo oli jaettu palstoihin 1800-luvulla, yksi palstoista oli päätetty jättää kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Tämä sai nimenAllmänna promenaden, ja nykyisin alue tunnetaan nimellä Ruissalon kansanpuisto.[111] Alue tunnetaan valtakunnallisesti Ruisrock-festivaalista.[112]
Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807, ja sitä on laajennettu sen jälkeen useita kertoja. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu useita merkkihenkilöitä, ja sen haudoilla on tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.[113]
Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä puistoja elävöitettiin rakentamalla lapsille leikkikenttiä ja kahluualtaita sekä Kupittaanpuistoon lintulammikoita.[114]
Turun kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 2013. Se on laaja ja yhtenäinen arvoalueiden kokonaisuus, johon kuuluvat mm. Ruissalo, Aurajokivarsi, keskustan historialliset puistot, kukkulapuistot, Kupittaanpuisto sekä Halisten ja Kuralan historialliset kylät.[117]
Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat rakentamisen kehitystä eri ajanjaksoina. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on koko Suomessa yli 1 200, Turussa yli 30. Kyseessä onMuseoviraston laatima inventointi, joka on otettu käyttöönvaltioneuvoston päätöksellä 2009.[118]
Kaupunginvaltuusto varajäsenineen valitaan joka neljäs vuosikuntavaaleissa.Kaupunginhallitus koostuu 14 valtuuston valitsemasta jäsenestä. Hallituksen tehtävänä on vastata kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta ja panna täytäntöön valtuuston tekemät päätökset.[119] Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminutKaija Hartiala (kok.) kesäkuusta 2025 alkaen.[7]
Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä rakenteellisen korruption esimerkkejä Turussa ovat muun muassaHyvä veli -verkostot. Keskeinen tapahtumasarja tunnetaan nimelläTurun tauti, joka liittyi rakennusliikkeiden ja poliitikkojen väliseen pienen piirin tekemään yhteistyöhön vanhojen rakennusten purkamisessa, kaavoituksessa ja rakentamisessa.[121][122]
Vuonna 1983 käräjäoikeus tuomitsi Turun asemakaava-arkkitehdin lahjonnan vastaanottammisesta ja määräsi viralta pantavaksi. Myös entinen kaupunginvaltuutettu sai sakkoja.[121]
Vuonna 1995 Turun kaupunginjohtaja ja verojohtaja tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen velallisen epärehellisyydestä liittyen ns. Matintalo-kauppaan.[121]
Turun kuntaan liitetyt osat 1930-luvulta lähtien: 1930 alueliitos Raisiosta; 1939 Kaarinasta; 1944 Maariasta; 1949 Raisiosta; 1957 Ruskosta ja Maariasta; 1966 Kakskerrasta; 1967 kuntaliitos Maaria; 1968 alueliitos Raisiosta, kuntaliitos Kakskerta; 1973 kuntaliitos Paattinen; 1977 alueliitos Raisiosta; 1988 Kaarinasta ja Liedosta.
Vuonna 1930 Turun maa-alueen pinta-ala oli 2 333 hehtaaria, alle kymmenesosa nykyisestä.[123] Kaupunki käsitti tuolloin vain nykyisen keskikaupungin ruutukaava-alueen ja jonkin verran niin sanottuja takamaita sen välittömässä läheisyydessä. Sitä ympäröivät alueetAurajoen eteläpuolella kuuluivatKaarinaan, pohjoispuolellaMaariaan, mutta niiden alueelle oli jo muodostunut laajaa esikaupunkiasutusta.
Vuonna 1939 Turkuun liitettiin laaja osa Kaarinan ja vuonna 1944 Maarian kunnasta, muun muassa näiden kuntien kirkonkylät sekäRaunistulan,Nummenmäen jaVähäheikkiläntaajaväkiset yhdyskunnat. Myös eräitäRaisioon kuuluneita alueita on vuosina 1931, 1949 ja 1957 liitetty Turkuun. Vuonna 1967 siihen liitettiin loputkin Maarian kunnasta sekä vuonna 1968Kakskerta ja vuonna 1973Paattinen. Pienempiä alueita Turkuun on liitetty myösRuskosta jaLiedosta.[123]
Varsinais-Suomen liitto on 2000-luvun alusta lähtien hahmotellutTurun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.[124] Vuonna 2015 valmistui erityinen kuntajakoselvitys Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien välillä.[125] Turun kaupunginvaltuusto puolsi, mutta muut kunnat vastustivat yhdistymisesitystä.[126]
Vapun viettoa Turun ydinkeskustassa keväällä 2010.
Turun asukasluku on 206 655 (30.6.2025).[2] Turku on asukasluvultaanSuomen kuudenneksi suurin kaupunki, jaTurun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu.[127] Turun väkiluku ylitti 200 000 elokuussa 2023.[128]
Aurajokilaakso on ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jorautakaudella.[129] Turku oli Suomen suurin kaupunki 1840-luvulle saakka, jolloin Helsinki kasvoi sen ohi.[130]1900-luvulla väkiluku kasvoi voimakkaastikaupungistumisen ja kuntaliitosten myötä. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta.[127]
Turku ja naapurikunnat ovat kilpailleet asukkaista, mikä on ajoittain haitannut yhteistyötä.[136] Kilpailun ja osaoptimoinnin vähentämistä on käytetty perusteluna kuntien yhdistymiselle, joka voisi parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.[137]
Vuonna 2016 kaupungin asukkaista 39,7 % oli Turussa syntyneitä, 18,1 % muuttanut muualta Varsinais-Suomesta, 32,4 % muualta Suomesta ja 9,8 % ulkomailta.[138] Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia onruotsinkielisiä.[139]
Turun väestönkehitys 1880–2020
Vuosi
Asukkaita
1810
8 804
1820
11 115
1830
10 786
1840
12 016
1850
13 063
1860
16 870
1870
19 617
1880
22 701
1890
30 096
1900
38 235
1910
47 777
1920
51 901
1930
65 568
1940
74 788
1950
101 824
1960
124 359
1970
152 210
1980
163 933
1990
159 180
2000
172 561
2010
177 326
2020
194 391
Lähteet: Vuodet 1810–1850[140], 1860–1870[141], 1880–1970[142] ja 1980–2020[143]
Vuonna 2022 Turussa asui 27 992 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 14,1 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 16 156 asukasta.[144] Muita kieliä kuinsuomea,ruotsia taisaamea puhui 27 307 asukasta.[144] Puhutuimmat vieraat kielet olivatvenäjä,arabia,kurdi jaalbania.lähde? International House Turku on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Turun kaupungin ja sen lähikuntien maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Neuvontapalveluita saa suomen lisäksi 14 eri kielellä.
Vuoden 2017 lopussa Turussa oli 189 669 asukasta, joista 184 456 asuitaajamissa, 1 759 haja-asutusalueilla ja 3 454:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Turun taajama-aste on 99,1 %.[145] Turun taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[146]
Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Turun keskustaajama ulottuu Turun lisäksi usean naapurikunnan alueelle.[146] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[147] Jäkärlän ja Paattisten taajamat ulottuvat pieniltä osin myös Liedon kunnan alueelle.
Turku on Suomen vanhin koulukaupunki.Turun katedraalikoulun perustamisvuotena pidetään vuotta 1276.[148] Vuonna 1630 Turkuun perustettiin Collegium aboense eli Turun kymnaasi, josta vuonna 1640 muodostuiTurun akatemia.[149] Vuoden 1827 Turun palon jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin[150], ja omat yliopistonsa Turku sai, kun ruotsinkielinen Åbo Akademi syntyi vuonna 1918 ja suomenkielinen Turun yliopisto 1920[151].
Turussa järjestetään perusopetusta ja lukiokoulutusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.[152][153] Kunnallisten koulujen lisäksi kaupungissa toimivat muun muassaTurun yliopiston alaisuudessa toimivaTurun normaalikoulu ja steinerpedagogisiin arvoihin pohjautuvaTurun Steiner-koulu.[154]
Ammatillista koulutusta varten onTurun ammatti-instituutti ja useita muita oppilaitoksia, kutenPaasikivi-Opisto jaTurun konservatorio.[155] Vuoden 2018 alussa syntyi uusi ammatillinen erityisoppilaitos, Ammattiopisto Spesia. Spesian opiskelijat ovat nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa.[156]
Turussa toimii kuusiterveysasemaa, kaksi lähipalvelupistettä ja ruotsinkielinen vastaanotto.Pakolaisilla jaturvapaikanhakijoilla on mahdollisuus ensivaiheen terveyspalveluihin ulkomaalaistoimistossa.[162]
Maailman suurimpiin risteilyaluksiin kuuluvaM/S Allure of the Seas rakenteilla Turussa. Laivanrakennus on Turun perinteisiä ja vahvoja teollisuusaloja.Ruissalon kylpylä on TurunRuissalon saaressa saaressa sijaitseva kylpylähotelli.Varsinais-Suomen maakunta on perinteistä Suomen kylpyläseutua.
Turku on taloudellisessakin mielessäTurun seutukunnan keskus. Alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Turun seutukunnanbruttokansantuote vuonna 2015 oli 37 780 euroa asukasta kohti. (koko maan keskiarvo 41 921 euroa asukasta kohti).[167] Talouden kasvu Varsinais-Suomessa on ollut 2010-luvun puolivälistä lähtien hyvässä nosteessa. Meri- ja lääketeollisuuden vahvat näkymät heijastavatkorkeasuhdannetta myös useille muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen. Positiivinen rakennemuutos kaipaa panostamistakoulutukseen. Ammattitaitoista väestöä onkin pyritty lisäämään kasvattamalla tekniikan alan paikkoja ja järjestemällä muuntokoulutuksia.[14] Turun ongelmana on ollutaivovuoto, jolla tarkoitetaan korkeakoulusta valmistuneiden virtaamistapääkaupunkiseudulle.
Henkilökuntamääriltään suurimpia työllistäjätoimialoja ovat (2015) teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä kuljetus ja varastointi.[170] Tärkeimmät vientituotteet ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat ja lääketeollisuuden tuotteet, diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Bayer Schering Pharma,Suomen Laatuasunnot Oy ja PerkinElmerOy.[171]
Wärtsilän päätös sulkeaTurun dieseltehdas vuonna 2004 ja siirtää tuotantoItalianTriesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtäTurun telakalta, jolta ovat valmistuneet muun muassa vuonna 2009 silloin maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyaluksetOasis of the Seas ja sen sisaralusAllure of the Seas.[172][173] Niitä edelsivät kolme valmistumisaikanaan maailman suurinta risteilijää, Freedom-sarjanFreedom of the Seas,Liberty of the Seas jaIndependence of the Seas, joka valmistui vuonna 2008. Vuoden 2017 lopussa Turun telakan tilauskannassa oli kahdeksan laivaa, joista viimeisin luovutetaan 2024. Varsinais-Suomessa panostetaan teknisen alan koulutukseen ja aloituspaikkoja on lisätty useissa oppilaitoksissa, jotta kasvavalle alalle riittäisi työntekijöitä.[174]
Meriteollisuuden lisäksi Turussa panostetaan vahvasti myös lääketeollisuuteen, terveysteknologiaan,kiertotalouteen jamatkailuun.[14]Tieto- ja viestintäteknologian ala (ICT) ei ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alunIT-kupla pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan muun muassa koulutuksella.Bio- ja ICT-aloja on kehittänyt myösTurku Science Park Oy, joka on rakennuttanut yrityksille suuren määrän toimitiloja Helsingintien jaKupittaan rautatieaseman lähistölle. Yksi Turun kaupungin kärkihankkeista (2018) on Turun Tiedepuisto, jonka tarkoituksena on luoda kansainvälinen korkean teknologian osaamiskeskittymä juuri tuolle yliopiston, Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman liepeille[175].
Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa on 2006 valmistuneen osaamis- ja elinkeinostrategian mukaisesti suunnattu uudelleen tukemaan meriklusterin menestysedellytyksiä.Meriklusterin kehittämisestä vastaaKoneteknologiakeskus Turku Oy, joka veti myös valtakunnallisenosaamiskeskusohjelman meriklusteriosiota vuoteen 2013 asti[176].
Turun työttömyysaste kohosiSuomen 1990-luvun alun laman aikana korkealle ja saavutti huippunsa vuonna 1994, jolloin se oli 22,1 prosenttia. Tämän jälkeen työttömyysaste laski ja oli matalimmillaan 9 prosenttia vuonna 2008. Tämän jälkeenmaailmanlaajuinen taantuma vaikutti Turun ja koko Suomen työttömyyden kasvuun.[177] Työttömyyden kasvu jatkui muutaman vuoden tasaisesti, mutta on jo kääntynyt laskuun. Turussa oli 2018 huhtikuussa 11 137 työtöntä, jossa oli laskua 1 774 edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Työttömyysaste oli 11,9 %, jossa oli laskua vastaavasti 2,0 %-yksikköä. Suurimpien kaupunkien vertailussa Turun työttömyysaste on neljänneksi korkein.[178]
Turun kaupungilla on viisi kaupunkistrategiasta ja pormestariohjelmasta johdettua kärkihanketta: keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto, kulttuurin kärkihanke, osaamisen kärkihanke sekä yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke, lyhyemmin yhteisöllinen Turku.[179]
Keskustan kehittämisen tavoitteena on vahvistaa Turun keskustan kilpailukykyä ja vetovoimaa asumisen, matkailun, liiketoiminnan ja viihtymisen näkökulmista. Kehittämistä ohjaavat kolme eri painopistealuetta: saavutettava ja helposti kuljettava keskusta, kaupallisesti houkutteleva keskusta sekä viihtyisä ja elävä kohtaamisten keskusta. Nämä tarkoittavat esimerkiksi asukas- ja työpaikkamäärien lisäämistä, kulttuurielämän ja tapahtumatoiminnan ylläpitämistä sekä sujuvan liikkumisen varmistamista kaikilla kulkuvälineillä.[180]
Turun Tiedepuisto on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. Kärkihanketta ja keskuksen kehittämistä ohjaavat seuraavat periaatteet: rohkean kokeileva, logistisesti vetovoimainen, 24/7/365 elävä ja kestävästi kasvava Tiedepuisto. Tavoitteena on luoda vetovoimainen ja kilpailukykyinen osaamisen ja kasvun keskus, joka olisi myös kansainvälisesti kiinnostava.[181]
Kulttuurin kärkihanke perustuu muun muassa kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden sekä alueellisen yhteistyön vaalimiseen ja lisäämiseen. Sen tavoitteena on kehittää ja edistää taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä Turussa. Kärkihankkeen toiminnalla tuetaan myös kaupunkilaisten hyvinvointia sekä alueen elinvoimaa. Viisi kärkiteemaa ovat onnelliset turkulaiset, taide ja kulttuuri työnä, rajattomat rakenteet, uudistuvat ja luovat kohtaamisen tilat sekä kutsuva ja kutkutteleva kulttuuritarjonta.[182]
Osaamisen kärkihankkeen tavoitteena on vahvistaa Turun alueen osaamista sekä kaupungin reagointikykyä työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteet on jaettu kolmeen isompaan kokonaisuuteen: 1. Uusien innovaatio- ja osaamiskokonaisuuksien vahvistaminen. 2. Turun elinvoiman vahvistaminen sekä työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen. 3. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittäminen ja osaamispotentiaalin vahvistaminen.[183]
Yhteisöllinen Turku -kärkihankkeella tuetaan turkulaisten mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiaan ja panostetaan asuinalueiden tasapainoiseen kehittämiseen. Suunnittelua ja toimenpiteitä tehdään yhteistyössä järjestökentän, asukkaiden ja yritysten kanssa. Tavoitteita on useita: vähentää yksinäisyyttä, vahvistaa kuntalaisten voimavaroja ja mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, kehittää liikuntapalvelujen verkostoa sekä kehittää Turun eri alueita yhteistyössä asukkaiden ja muiden kumppanien kanssa.[184]
KeltavalkoisetFöli-bussit ovat liikennöineet Turussa ja viidessä naapurikunnassa heinäkuusta 2014 lähtien.
jokilautta Föri Aurajoella
Turun seudulla sijaitsee kaksi merkittävää satamaa:Turun satama jaNaantalin satama. Yhdessä ne muodostavat Suomen johtavan kappaletavaran satamakokonaisuuden. Turun satama on sijaintinsa johdosta tärkeässä asemassa ulkomaankaupan kannalta. Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen ja Euroopan sillanpää itään. Turun satama on erikoistunut suuryksikköliikenteeseen. Tiheimmin liikennöidäänTukholmaan, jonne on neljä lauttavuoroa vuorokaudessa.Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin matkustajaliikenteessä toiseksi suurin satama.[185] Tavaraliikenteessä sen osuus on huomattavasti pienempi.[186]
LaivaliikennettäTallinnaan,Riikaan jaVisbyyn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut suunnitteilla vuodesta 2006.[187]
Nopeasti kasvanut läheinen Naantalin satama on huomattava teollisuussatama. Se on jo pitkään tunnettu erityisesti neste- ja kuivabulkkisatamana, mutta viime aikoina Naantalin satamasta on kehittynyt myös keskeinen suuryksikköliikennesatama. Turun seudulla toimivia merkittävimpiä laivanvarustamoja ovat Alfons Håkans, Baltic Line, Birka Cruises,Finnlines,Mann Lines, Meriaura, Rederi Ab Engship,Bore,SeaWind Line,Tallink Silja, Team Lines,Viking Line jaRMS. Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibussejaTurun saaristoon. Kesällä TurustaNaantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä olevamatkustajahöyrylaiva,S/SUkkopekka[188].
Turkuun saatiinrautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia.RantarataKarjaalle valmistui vuonna 1899 ja Helsinkiin 1902.[189]Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne Uudenkaupungin radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäisetPendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa.Turku–Toijala-radalla on matkustajia (2016) noin 460 000.[190] Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama,päärautatieasema jaKupittaa).
Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Vuonna 2016 aseman kautta kulki 324 077 matkustajaa ja 8 012 tonnia rahtia, joten se on matkustajamääriltäänSuomen lentoasemista neljänneksi vilkkain ja rahtimääriltään toiseksi suurin.[12] Lentoasemalta on kotimaanlentojaHelsinkiin,Maarianhaminaan jaKittilään sekä ulkomaille esimerkiksiTukholmaan,Riikaan jaGdańskiin.[191]
Tieliikenteen tärkeimmät väylät ovat keskustasta säteittäin erkanevat valtatiet1,8,9 ja10 sekä Turkua kiertävä ohikulkutie elikantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä,valtatie 8 TurustaRaisioon, valmistui vuonna 1963. Nykyään valtatie 8 on Turusta Nousiaisiin asti moottoritietä. Myös valtatiellä 9 on Turusta alkava moottoritieosuus, joka päättyy Liedon asemanseudulle. Valtatie 10 on Turun kehätien eritasoliittymälle asti nelikaistainen. Turun ohikulkutie eli kantatie 40 on nelikaistainen Raision ja Piikkiössä sijaitsevan valtatien 1 eritasoliittymän välillä. Valtatie 1 on moottoritietä Turun ja Helsingin välillä. EurooppatietE8 jaE63 alkavat Turusta.E18 kulkee Turun ja Naantalin kautta.[192][193]
Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Heinäkuun 2014 alussa Turussa ja lähiseuduilla toteutettiin merkittävä joukkoliikenneuudistus, kun kuuden kunnan (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto ja Rusko) yhdessä toteuttamaFöli-liikenne aloitti toimintansa.[194] Yhtenäisen joukkoliikennealueen tasataksa yhdessä muiden uudistusten kanssa on kasvattanut joukkoliikenteen matkustajamääriä. Vuosina 2014 ja 2016 Fölissä tehtiin ennen-jälkeen-tutkimus, jonka mukaan matkustajamäärät ovat uudistuksen myötä kasvaneet tutkituilla yhteysväleillä yli 20 % ja kasvu jatkuu yhä. Vuonna 2017 Föli-alueella tehtiin yli 27 miljoonaa matkaa.[195][196] Turussa bussilippujen vaihto-oikeus kestää 2 tuntia (2018).[197] Föli-liikenteeseen liittyi vuoden 2017 kesällä vesibussi keskustasta Ruissaloon. Pysäkkeinä ovatMartinsilta,Forum Marinum,Pikisaari,Ruissalon telakka jaRuissalon kansanpuisto.[198] Turun kaupunkipyörät eli Föli-fillarit otettiin käyttöön keväällä 2018.
Turussa oli pitkään myösraitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin vaiheittain aina 1950-luvulle asti. Ennen raitiotieverkon alasajoa laajuus oli noin 18 km ja vuoroväli arkisin kello 6–22 yleensä kuusi minuuttia. Verkoston lakkautusta ehdotettiin ensimmäistä kertaa 1960-luvun alussa, kun kehittämissuunnitelmat oli hylätty. Lakkautuksen perusteena käytettiin muun muassa investointitarpeita infrastruktuuriin ja kalustoon, matkustajamäärien laskua sekä autoistumista ja sen edellyttämää katutilaa. Raitiotien ensimmäisen linjan lakkautuksesta tehtiin yksimielinen päätös kaupunginvaltuustossa 14. kesäkuuta 1965. Viimeisenä lopetettiin keskustan rengaslinja vuonna 1972. Turun raitiotien lakkautuksia valmisteltaessa 1960-luvun alussa yleinen mielipide oli raitiotievastainen ja kaupunkia haluttiin kehittää modernimpaan suuntaan. Raitiotien lakkautuksia alettiin vastustaa vasta 1970-luvun vaihteessa.[199]
Turun seudulle on tehty suunnitelmauudesta raitioliikennejärjestelmästä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista. Kilpailevana vaihtoehtona onsuperbussi, jonka oletetaan olevan raitiotiejärjestelmää halvempi. Linjausvaihtoehdot ovat molemmille samat. Kaikki lähtevät Varissuolta, mutta toiselle päälle on neljä vaihtoehtoa:Raisio,Länsikeskus,Runosmäki ja Matkakeskus. Aikaisimmillaan liikennöinti voisi alkaa noin vuonna 2025.[200]
Ennenvesijohtoverkoston saamista Turkuun, vettä otettiin hygienian tasoltaan useimmiten puutteellisistakaivoista jalähteistä. Koko kaupungin laajuinen toimiva vesijohtojärjestelmä Turkuun saatiin muuhun Eurooppaan verrattuna varsin myöhään, vasta vuonna 1903. Tuolloin otettiin käyttöönTurun vesilaitoksen ensimmäinen vesitorni,Vartiovuoren vesisäiliö jaKaarningon vesijohtolaitos. Vesijohtoverkoston saamisen vaikeuksina ovat olleet muun muassa Turun hidas päätöksenteko ja kuntalaisten kielteinen suhtautuminen Aurajoenpuhdistetun veden käyttöönjuomavetenä. Aurajoen veden laatu on ollut huono koko sen käytön ajan. Vesijohtoverkoston auettua aluksi käytettiinpohjavettä, mutta vuodesta 1923 lähtien enimmäkseen uudenHalisten vesilaitoksen Aurajoesta puhdistamaa vettä. Tuolloin kaupungin vähäinen vedenkulutus lähti nousuun, voimistui entisestään 1940-luvulla ja saavutti huipun vuonna 1973, jonka jälkeen vedenkulutus on laskenut. Turussa on vähän raakavesilähteitä, joten raakavesivarantojen puutteen vuoksi on kaupungissa ollut koko sen historian ajan ajoittaista puutetta vedestä. Tämän seurauksena Aurajokeen laskevaSavojärvi padottiin vuonna 1952 ja raakavettä hankittiin myös muista paikoista. 1970-luvulta lähtien etsittiin vaihtoehtoisia raakavesilähteitä Aurajoen tilalle ja lopultaTurun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden tuotantoVirttaankankaalla käynnistyi vuonna 2011, josta Turku ja sen naapurikunnat ovat saaneet vuodesta 2013 lähtien kaiken vetensä.[201] Turussa on neljävesitornia: Yliopistonmäellä,Juhannuskukkulalla, Parolanpuistossa ja Luolavuoressa. Vesitorneilla on verkostossa kaksi tärkeää tehtävää: veden varastointi kulutushuippuja varten ja sopivan paineen ylläpito.[202]
Kaupungissa ei ollutviemäreitä, jolloin jätteet heitettiin avo-ojiin jotka edelleensaastuttivat juomaveden. Turun keskellä sijaitseva Aurajoki kärsi vakavista saasteongelmista ja hajuhaitoista, jotka johtuivat sinne lasketuistajätevesistä. Joen alajuoksu alkoi jo muistuttaa avoviemäriä ja lopulta kaupungin ensimmäinen jätevesipuhdistamo,Turun jätevedenpuhdistamo Iso-Heikkilässä, otettiin käyttöön vuonna 1968. Se puhdisti Turun länsipuolen jätevedet ja vuonna 1972 Aurajoen alittavan viemäritunnelin valmistuttua myös itäpuolen jätevedet. Tällöin lähes kaikki Turun jätevedet käsiteltiin ja viemäriverkosto kattoi suurimman osan Turusta. 1970-luvulla alkoi vesistöjen selvä puhdistuminen ja niiden virkistyskäyttö lisääntyi, etenkin Aurajoen.[201] Turun seudun 300 000 asukkaan jätevedet on puhdistanut vuodesta 2009 alkaenKakolan jätevedenpuhdistamo.[203] Jäteveden puhdistaminen alusta loppuun kestää korkeintaan kaksi päivää. Puhdistettu vesi valuu satama-altaaseen. Puhdistamon käyttöönoton jälkeen Turun merialueen fosforikuormitus on vähentynyt 72 prosenttia.[204]
Turku Energia on kaupungin omistama energiayhtiö. Sen toimintaan kuuluu lämmön- ja sähköntuotanto, jakelu ja myynti sekä niihin liittyvät palvelut. Yrityksen tuotteita ovat sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys.[205]
Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkejaBergeniä,Göteborgia jaAarhusia sekäVenäjänPietaria yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”.[209] Kaikki kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla, ja niillä on pitkä historia ja tärkeä kulttuurillinen, taloudellinen ja hallinnollinen asema omassa maassaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin.Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja.Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.[210]
Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi, ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla.[211][212][213] Helmikuun lopussa 2022 Turku keskeytti toistaiseksi ystävyyskaupunkiyhteistyön Pietarin kanssa vastauksenaVenäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Meneillään olevat ja tulevat tapahtumat peruttiin, ja Pietarissa sijaitseva Turku-keskus suljettiin[214].
Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamallaWäinö Aaltoselta kookkaan veistoksen.Kun ystävyyssuhteet solmitaan paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.[216]
Vanha ja historiallinen kuvaavat ihmisten mielikuvia Turusta. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuosi vahvisti Turun julkisuuskuvaa ja kohensi imagoa maailmalla.[220][221] Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaanHeidekenin synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1995.[222] Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsinkansainvälinen ja monikulttuurinenväestöpohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 39,7 % oli syntyperäisiä turkulaisia vuonna 2016. Ulkomailla syntyneitä oli 9,8 %.[223]
Turkuseura-Åbosamfundet ry on vuonna 1957 perustettu 2 200-jäseninen kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta jaTurun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisenimagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteäSuomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Seuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.[226]
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto on myös suosittu käyntikohde, vaikkei sitä sinänsä olekaan laskettu tähän nähtävyyksien listaan. Vuonna 2017 pääkirjastossa oli kävijöitä noin 1,3 miljoonaa[230].
Tunnettuja muusikoita, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita
Turun keskiaikamarkkinoita vietetään joka kesäVanhalla suurtorilla.Joulurauha on julistettu tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Vanhalla Suurtorilla jo vuonna 1320.[240]
Turussa järjestetään monipuolisesti tapahtumia ympäri vuoden. Joka neljäs vuosiTurun Soitannollinen Seura järjestää helmikuussa valtakunnallisenTurun sellokilpailun, joka on lajissaan Suomen ainoa. Alkuvuodesta maaliskuussa järjestetään vuosittain myösTurku Jazz -tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1969 eri tapahtumapaikoissa ympäri kaupunkia kuitenkin keskittyen viime vuosina Logomoon. Hieman uudempaa musiikkiperinnettä edustaa maaliskuuhun yleensä sijoittuvaäärimetallin festivaaliTurku Saatanalle. Kevään perinteisiin kuuluu myös Turun kalamarkkinayhdistyksen järjestämät Saaristolaismarkkinat. Tapahtuma kerää huhtikuussa Aurajokirantaan kalastajia ja käsityöläisiä erityisestiTurun saaristosta.[241]Turun messu- ja kongressikeskuksessa järjestetään keväällä useita messuja, muun muassa Turun taide- ja antiikkimessut. Urheilun osalta perinteinen kevään tapahtuma on huhtikuinenTurun Sanomien kortteliajot -pyöräkilpailu, jonkaTurun Urheiluliitto on järjestänyt vuodesta 1957 alkaen.[242] Uudempia kevään tapahtumia ovat muun muassa Suomalaisen elokuvan festivaali[243] ja toukokuussa järjestettäväTurku Biennaali -nykytaiteen näyttely[244].
Turun kesän festivaalitarjonnan aloittaa kesäkuun alussa Kuusistossa pidettävä Saaristo Open -musiikkitapahtuma. Sitä seuraa Neitsytperunafestivaali, jolloin Panimoravintola Koulun pihalla odotetaan kesän ja varhaisperunan saapumista. Kesäkuun puolivälissä järjestetään lasten kaksipäiväinen taide- ja musiikkijuhlaSeikkisrock KupittaanSeikkailupuistossa. Samoihin aikoihin, kaupungin tunnetuimman urheilijanPaavo Nurmen syntymäpäivän tienoilla, järjestetään paljon urheilutapahtumia, joihin lukeutuuPaavo Nurmi Games -yleisurheilutapahtuma. Kesäkuun lopettaa vuosittain valtavasti kävijöitä kerääväTurun keskiaikaiset markkinat, joka on järjestetty vuodesta 1996Vanhalla Suurtorilla. Heinäkuun alussaRuissalon saarellaKansanpuistossa järjestetään Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut rockfestivaaliRuisrock. Samaan aikaanBrinkhallin kartanolla on kamariorkesteri Refugium musicumin järjestämä Brinkhall soi -festivaali, jonka tarkoituksena on elävöittää kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanon miljöötä. Heinäkuun puolivälin tienoilla Turun keskustassa on elektronisen ja tanssimusiikin kaupunkifestivaaliTurku Modern, joka jatkaa Turun kaupungissa järjestettävien tanssimusiikin festivaalien perinnettä. Heinäkuun lopettaa kaupunkifestivaaliDown By The Laituri (DBTL), joka kerää väkeä Turun kaupunkikeskustaan.The Tall Ships Races -tapahtuma tuo suuret purjelaivat Itämerelle neljän vuoden välein. Turku on toiminut järjestäjänä useamman kerran viime vuosikymmeninä.
Kesän loppupuolella elokuussa järjestetään kaksi viikkoa kestäväTurun musiikkijuhlat, jonka laaja ohjelmatarjonta keskittyy suuriin, erityisestiTurun filharmonisen orkesterin konsertteihin sekä oopperaan, kamarimusiikkiin, resitaaleihin, jazziin, ulkoilmatapahtumiin ja lasten konsertteihin. Elokuun alussa järjestetään KupittaanpuistossaAura Fest, joka kuuluu Suomen suurimpien hiphop-festivaalien joukkoon. Kun musiikkijuhlat päättyvät, järjestetään kaupungissa TurunTaiteiden yö. Urheilussa kesän viimeisiä tapahtumia ovat Turun urheiluliiton järjestämä Turku Touring -pyöräily, Paavo Nurmi Marathon ja Challenge Turku -triathlonkisa. Elokuun lopussaLuostarinmäen käsityöläismuseossa järjestettävä Käsityötaidon päivät on museon vuoden kohokohta[245].
Syksyllä vietetään Turun omaa kotiseutupäivää eliTurun päivää, jota juhlitaan vuosittain syyskuun kolmantena sunnuntaina. Turun päivänä kaupunkilaisille tarjotaan monia mahdollisuuksia tutustua omaan kotikaupunkiinsa, Kauppatorilla on suuret perinteikkäät Heikinmarkkinat, paitsi ei vuonna 2018 toriremontin vuoksi, ja samoihin aikoihin järjestetään messukeskuksessa myös Turun messut. Turun päivänä valitaan myös tulevaksi vuodeksi Turun Flikka ja Poika ja päivä päätetään suureen ilotulitukseen Aurajokirannassa.[246] Syksyllä on kaupungissa vielä kaksi perinteikästä urheilutapahtumaa: vuodesta 1927 lähtien järjestettyAurasoutu -soutukilpailu sekä Ruissalojuoksut, joka on järjestetty Ruissalossa vuodesta 1972 lähtien.[247][248] Lokakuun alussa Turun Messukeskuksessa järjestetäänTurun kansainväliset kirjamessut ja ruokamessut[249] Lokakuussa on myös kevään tapaan kalamarkkinat eliTurun silakkamarkkinat Aurajokirannassa.[250]
Marraskuun alustaNuutinpäivään kaupungissa järjestetään erilaisiajouluun liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovatVanhan Suurtorin joulumarkkinat. Marraskuussa Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma,Maata näkyvissä -festarit.[251] Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettujoulurauhanjulistus.[252]
Turun kauppatorin laidalla sijaitsevassaKOP-kolmiossa toimiYlen Turun seudun toimitus, kunnes se vuonna 2015 muutti kulttuurikeskus Logomoon.
Turun seudun merkittävinmediakonserni onKetosen suvun omistamaTS-Yhtymä. TS-yhtymän omistamaTurun Sanomat, joka on vuonna 1904 perustettu sitoutumatonsanomalehti, on Turun alueen tärkein viestintäkanava.Turun sanomilla on päivittäin 171 000, viikoittain 241 000 lukijaa (vuonna 2018).[253]
TS-yhtymä omistaa myösAamuset-ilmaislehden. Turussa toimii paikallisesti tärkeiden lehtien lisäksi myös useita valtakunnallisten medioiden toimituksia. Kaupungissa on muun muassaHelsingin Sanomien,Ilta-Sanomien jaSuomen Tietotoimiston alueelliset toimitukset.[254]
Turussa ilmestyi myös ilmaislehtiTurkulainen, jota julkaisiEtelä-Suomen Media Oy, joka kuuluuKeskisuomalainen-konserniin. Lehti on ollut julkaisutauolla vuodesta 2020 lähtien.[255] Lehteä jaettiin keskiviikkoisin 139 000 kappaletta ja viikonloppuisin 103 000. Turun lisäksi lehti jaettiinnRaisioon,Kaarinaan,Naantaliin,Lietoon,Paraisille,Maskuun,Ruskolle jaNousiaisiin. Lehti on ollut koko ilmestymisensä ajan riippumaton ja sanoo olevansa puolueeton turkulaisuuden äänenkannattaja.[256] Lehti on valittu kolme kertaa Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi vuosina 1998, 2003 ja 2006.[257]
Turun seudun tärkein ruotsinkielinen viestintäkanava on Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehtiÅbo Underrättelser, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1824. Lehden kohdealueita ovat Turku, Kaarina, Parainen jaKemiönsaari. Lehteä julkaisee muun muassaÅbo Akademin säätiön omistama Förlags Ab Sydvästkusten. Lehden levikki oli vuonna 2017 6 394 kappaletta. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa tiistaista lauantaihin.[258]
Auran Aallot onBauer Media Oy:n omistama paikallisradiokanava. Auran Aallot aloitti vuonna 1985 toimintansa yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista. Kanavalla on alueellisesti kuuntelijoita 52 000 viikossa.[259]Yle Turku on yksiYle Radio Suomen maakuntaradioista. Kanava välittää ajankohtaisesti maakuntaa koskevia tapahtumia ja uutisia sekä tasatunnein Radiouutiset. Turussa taajuus on 94,3 MHz.[260]
Yleisradion Turun toimitus muutti kesällä 2015 Kauppatorin laidan KOP-kolmiosta kulttuurikeskus Logomoon.[261] Logomon mentyä kesällä 2020 remonttiin Ylen toimitus siirtyi väliaikaistiloihinRauhankadulle, ja seuraavana vuonna se muuttiKauppatorin pohjoisreunalle.[262]
Turussa on ollut läpi 2000-luvun vireä kustannusyhteisö.[263][264] Kaupungissa toimii keskisuureksi luokiteltu kirjankustantamoSammakko sekä useita pienkustantamoita, kutenKita jaFaros-kustannus.[265][264]
Nämä seurakunnat kuuluvatTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymään (ruots.Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet). Åbo svenska församling toimii myös Kaarinan kaupungin alueella.
Turussa toimii useita kymmeniä uskonnollisia yhteisöjä.[275] Turussa on järjestetty vuodesta 2016 lähtien kesän alussa uskontojen yhteinen rauhankävely, jonka tarkoituksena on osoittaa, että erilaiset uskonnolliset yhteisöt voivat elää sovinnossa keskenään.[276]
Joukkuelajeista Turussa merkittävimmät ovat jalkapallo ja jääkiekko. Menestynein turkulainen palloiluseura on vuonna 1922 perustettuTurun Palloseura (TPS).Turun yliopistonsosiologian professori Hannu Ruonavaara on tutkinut turkulaista jääkiekkoyleisöä ja todennut, että TPS kytkeytyy vahvasti turkulaisuuteen. Ruonavaaran mukaan seura liitetään turkulaisuuteen niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.[277] Jalkapallossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa jaSuomen Cupin kolmesti. Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettuFC Inter Turku, joka on voittanut jalkapallon Suomen mestaruuden 2008 ja Suomen Cupin vuonna 2009 ja 2018.[278].
Jääkiekossa TPS on voittanut Suomen mestaruuden yksitoista kertaa. TPS on voittanutSM-liigan mestaruuden kahdesti kolmena perättäisenä vuonna: 1989–1991 ja 1999–2001. Muita jääkiekon korkeimmalla tasolla pelanneita turkulaisseuroja ovat olleetTuTo,TuPK,ÅIFK,Turun Riento,Kiekko-67 jaTurun Pyrkivä. TuTo on pelannut jääkiekon SM-sarjassa kymmenen ja -liigassa kahden kauden ajan.[279]
Muita merkittäviä turkulaisia seuroja palloilulajeissa ovat olleet pesäpallossa Turku-Pesis, koripallossa Turun NMKY, salibandyssa FBC Turku ja futsalissa Turun Pallokerho. Turussa on myös Suomen mittakaavassa menestyksekäs lacrosseseura,Turku Titans.
Yleisurheilussa kaupunkia edustaa näkyvimminTurun Urheiluliitto, joka on 12 kertaa ollutKalevan kisojen paras seura, viimeksi 2005[280]. Seuran menestynein urheilija on kestävyysjuoksijaPaavo Nurmi, jonka mukaan on nimettyUrheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion[281]. Stadionilla on järjestetty useaan kertaan Kalevan kisat ja vuodesta 1957 lähes katkeamattomasti vuosittainPaavo Nurmi Games. Erityinen tuki kaupungin urheiluelämälle on ollut Aurajoen urheilulukio, jonka tunnetuimpia opiskelijoita ovat olleet muun muassa jääkiekkoilijaSaku Koivu ja tennispelaajaJarkko Nieminen. Turun Urheilutoimittajien Kerho listasi tunnetuimmat turkulaiset urheilijat. Edellä mainittujen lisäksi listalle pääsivät ratamoottoripyöräilijäJarno Saarinen, yleisurheilijatHarri Larva,Veikko Karvonen jaVoitto Hellsten, painijaKaarlo Mäkinen, JääkiekkoilijaTimo Nummelin ja jalkapalloilijaKalevi Lehtovirta[282].
Turussa on runsaasti tiloja ja alueita eri urheilulajien harrastamiseen.Kupittaan alue, keskustan tuntumassa sijaitseva Turun Urheilupuisto ja Impivaara ovat kaupungin monipuolisimmat liikunta- ja urheilualueet. Kupittaalla on useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi muun muassa liikunta- ja keilailuhalli,Veritas Stadion -jalkapallostadion,velodromi, rullalautailualue jaBMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui uusiKupittaan jäähalli ja vuonna 2017 Kupittaan palloiluhalli. Urheilupuistossa sijaitsee Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Lisäksi puistossa on kentät pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja useita muita lajeja varten. Urheilupuiston kupeessa sijaitseeSamppalinnan maauimala. Urheilupuistossa on rikottu useita Suomen- ja maailmanennätyksiä.[283]
Kolmas tärkeä urheiluareena on kaupungin jäähalleista suurin, vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainenTurkuhalli eli Gatorade Center, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena.[284] Areenalla järjestetään urheilun lisäksi muitakin tapahtumia. Kupittaan ja Turkuhallin lisäksi Turussa on useita pienempiä jäähalleja mm. Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- ja tennishalli. Yhteensä Turun kaupunki ylläpitää reilua 200 erilaista liikuntapaikkaa (2016 tilanne)[88].
Turussa järjestetään vuosittain useita urheilutapahtumia, joista kansainvälisesti suurimpia ovat yleisurheilun puolella Paavo Nurmi Games ja triathlonissa Challenge Turku.
Turun kauppahallissa on useita ruokaan liittyviä erikoisliikkeitä. Kuvassa Lihaliike Reino Jokinen.
Turkua on jo välillä tituleerattu Suomen ruokapääkaupungiksi. Ruokamatkailu on ollut hyvässä nosteessa ja Turkuun on noussut tasokkaita ravintoloita.Michelin-oppaaseen maininnan on saanutKaskis, jolle myösSuomen Gastronominen Seura antoi Vuoden ravintola 2018 -tunnustuksen. PikaruokaketjuHesburger on alkujaan turkulainen perheyritys, kuten myösDennis Rafkinin perustama Pizzeria Dennis.Turun kauppahallissa on muutaman ravintolan keskittymä ja se onkin lounasaikaan suosittu ruokapaikka. Kauppahallissa on yhä myös useita ruokaan liittyviä erikoiskauppoja.
Lähiruoka on muun maan tavoin ollut hyvin esillä 2010-luvulla. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ruokakulttuurihankkeilla haluttiin tuoda esille lähiruokaa ja paikallisen ruuan ja ravintolakulttuurin erityispiirteitä.[286]
Turussa järjestetään vuoden aikana useita ruokatapahtumia. Turku Craft Beer -festivaali järjestetään maaliskuussa. Maalis-huhtikuussa pidetään Saaristolaismarkkinat jokivarressa ja kesäkuussa vietetään Neitsytperunafestivaaleja. Elokuussa on aika maistellavegaaniruokia, suuren suosion saanut Vegånia järjestetään vuonna 2018 toistamiseenVanhalla Suurtorilla. Samassa yhteydessä pidetään Turun Panimofestivaali. Syksyllä ajankohtaisia ovat Ruokamessut ja Food and Fun -festivaali. PerinteisetTurun silakkamarkkinat pidetään jokivarressa lokakuun lopulla.
Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot. Turku: Sammakko, 2013 (5. painos, 1. uud. p.). ISBN 978-952-483-266-3
Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. Turku: Turun kaupungin konsernihallitus/Talous- ja stragetiaryhmä/Stragetia ja kehittäminen, 2016. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 21.1.2017.
Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: ”Turkulaisen puistokulttuurin juurilla”, Kävely Puistojen Turussa, s. 31. Turku: Turkuseura, 2008. ISBN 978-952-99619-6-2
↑Mäkinen Kalervo: Historiallinen Hämeen Härkätie – Turkukin syntyi. Tarvas, 2012, nro 1, s. 2. Tarvasjoen kunta ja seurakunta.Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 10.4.2016.
↑Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366.Turun kaupungin historia 1. Turku 1971: 115–324
↑abAnne Antikainen ja Tarja Pyöriä (toim.): ”Turku – Suomen portti länteen”, Kaupunkiseutujen kasvun aika, s. 124. Sisäministeriö, 2004. ISBN 951-734-671-9
↑Markku Oinonen, Emmi Mehtonen, Heidi Nordqvist, Kari Uotila ja Pentti Zetterberg: Turun kaupungistumisen alkuhetkiä radiohiiliajoituksia bayesilaisella menetelmällä, s. 15–27. SKAS, 4/2011.
↑Carl Jacob Gardberg: Medieval castlesThis is Finland. 2002. Viitattu 17.2.2016.
↑abToivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984):Turku uuden ajan alussa teoksessaTurun seitsemän vuosisataa (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku
↑Kankaanpää, Matti J.: Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset. :Toiset aijat, 2001. ISBN 978-952-91-3934-7
↑abOsmo Rinta-Tassi, Juhani Kostet, Marita Söderström & Seija Väärä: Silmäys Turun historiaan (Arkistoitu sivu) Turun maakuntamuseo. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 18.2.2015.
↑PikkuvihassaPunainen Turku -blogi. Viitattu 14.5.2018.
↑Laaksonen, Hannu: ”Turkulaiset 1500-luvulla”, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta, s. 41–42. Turku: Turun historiallinen yhdistys ja Turun historiallinen arkisto, 2007. ISBN 978-952-99637-3-7
↑”Yhdistymiarvio”, Turun, Kaarinan, Raisio, Liedon ja Ruskon yhdistysmisselvitys, s. 46. Raision kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 7.6.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
Junnila, Hilkka & Paasikivi, Iina & Perälä, Tauno & Hummelstedt, Christer & Raunio, Timo: Turun nimistö. Turku: Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-069-4
Järventausta, Kari; Laine, Unto; Sahlberg, Raimo ja Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura: Turun puisto-opas: Turun kaupungin tärkeimpien puistojen puut ja pensaat. Turku: Turun kaupunki, 1991. ISBN 951-9262-46-6
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään. Turku: Turun Sanomat, 1980. ISBN 951-99124-8-7
Kallioniemi, Jouni: Piänt firinä Suamen Turus: sattumia, tapahtumia ja ajankuvia entisajan Turussa. Kirjatorni Oy, 2000. ISBN 951-96472-3-6
Kupila, Sanna: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004. ISBN 951-595-090-2
Kurbatov, Juri: Turku : historiaa ja arkkitehtoninen kuva. Turku: Turun Pietari-seura, 2007. ISBN 978-952-92-2373-2
Laaksonen, Hannu ja Lahtinen, Rauno: Kävely puutalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2004. ISBN 951-96910-7-3
Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura, 2006. ISBN 952-99619-2-8
Lahtinen, Rauno ja Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa. Turku: Turkuseura, 2012. ISBN 978-952-67404-7-8
Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki. Turku: Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6
Latvakangas, Eva: Turku : muuttuva kaupunki, osa II. Turku: Turun Sanomat, 2012. ISBN 978-951-9129-88-4
Narjus, Raimo: Turku nousi tuhkasta jälleen : sodan tuhot ja kaupungin jälleenrakentaminen. TS-Yhtymä Oy, 1998. ISBN 951-9129-30-8
Niitemaa, Vilho & Nikula, Oscar & Sormunen, Tapio: Turun kulttuurihistoriaa. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 1979. ISBN 951-95100-7-9
Niskala, Meiju: Olet tässä (Turku). Helsinki: Avain, 2006. ISBN 952-5524-26-4
Penttilä, Eino: Turku talvi- ja jatkosodassa 1939–1944. Mainosteknikot, 1988. ISBN 951-99926-6-9
.svg)
.svg)
.svg)
![Uuttukyyhky on Turun nimikkoeläin.[227]](/mt/?noimg=&dark=on&url=https%3a%2f%2ffi.wikipedia.org%2fwiki%2fTiedosto%3aColumba_oenas0.jpg)
![Tammi on Turun nimikkokasvi.[228]](/mt/?noimg=&dark=on&url=https%3a%2f%2ffi.wikipedia.org%2fwiki%2fTiedosto%3aQuercus_robur_-_leaves.jpg)
![Kultarousku on Turun nimikkosieni.[229]](/mt/?noimg=&dark=on&url=https%3a%2f%2ffi.wikipedia.org%2fwiki%2fTiedosto%3aAD2009Sep06_Lactarius_Volemus_01.jpg)
.jpg)
