Tavallisin tuotesijoittelun muoto on markkinoivan yrityksen tai tuotteenlogon tai nimen näkyminen esimerkiksi elokuvan kohtauksessa. Tyypillistä on myös nähdä tarinan päähenkilön käyttävän mainostettavaa tuotetta. Mainostavat yritykset maksavat tuotesijoittelusta tuotteen näkyvyyden, kuten tuotteen käytön ja esiintymisajan perusteella.[2] Toinen tapa maksaa tuotesijoittelusta on esimerkiksi tarjota markkinoitava auto elokuvan kuvausryhmän käyttöön kuvausten ajaksi.
Yksi tuotesijoittelun muoto onmainossijoittelu, jossa mediassa esiintyy jonkin tuotteenmainos tuotteen itsensä sijasta.
Suomessa tuotesijoittelusta säädetään sähköisestä viestinnästä annetun lain (917/2014) 25 luvussa.[3] Lain 220 §:n mukaan tuotesijoittelu on sallittu vain muille kuin lapsille suunnatuissa elokuvateoksissa ja televisiosarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa. Lain 221 §:n mukaan tuotesijoittelu ei saa
vaikuttaa ohjelmien sisältöön tai niiden sijoitteluun ohjelmistossa;
rohkaista hankkimaan tuotteita tai palveluja;
viitata tuotteisiin mainosluonteisesti tai muuten erityisesti;
aiheettomasti korostaa tuotteita.
Tuotesijoittelua ei saa Suomessa tehdätupakkatuotteilla tai -tuotemerkeillä eikä lääkärinreseptiä vaativilla lääkkeillä tai hoidoilla.
Tuotesijoittelua esiintyi ensimmäisiä kertoja 1960-luvullaJames Bond -elokuvassaSalainen agentti 007 ja tohtori No päähenkilön käyttämän kellon muodossa, mutta se on laajentunut jatkuvasti uusiin tuotteisiin.[2] Vuonna 1982 elokuvassaE.T. esiintyneiden Reese’s Pieces -makeisten myynti nousi 65 prosenttia tuotesijoittelun ansiosta. Vuonna 1989 julkaistu videopeliTeenage Mutant Ninja Turtles sisältääPizza Hutin tuotesijoittelua.
Autot ovat aina olleet tuotesijoittelun kohteena. Jo vuonna 1974 James Bond -elokuvassa007 ja kultainen ase esiintyi AMC-automerkin tuotesijoittelua.[4] Mitä ilmeisimminC.S.I.- jaMad Men -televisiosarjat ovat huomattavia tuotesijoittelun koekenttiä.[2]
Nykyään tuotesijoittelu on yleistä. Suurimmassa osassa uusista elokuvista on ainakin jonkin tasoista tuotesijoittelua. Tuotesijoittelusta on tullut kasvava markkinoinnin muoto, ja yritykset maksavat miljoonia tuotteidensa lyhyistä esiintymisistä ison budjetin elokuvissa. Monilla tähdillä näyttäisi olevan jonkin verran valtaa päättää itse, mitä tuotteita pitävät esillä.[2]
Tuotesijoittelun eräänlainen ääri-ilmiö ovat niin sanotutbrändielokuvat, joissa yritys tai tuote on koko elokuvan pääaihe. Niitä ei kuitenkaan aina tehdä yhteistyössä kyseisen brändin kanssa, vaan jopa sitä kritisoivasta näkökulmasta. Esimerkkejä ovatCoca-Cola Kid (1985),Facebookin alkuvaiheita dramatisoivaThe Social Network (2010),Lego Elokuva (2014), McDonald’sin perustajasta kertovaThe Founder (2016) ja monet Applen kulttihahmostaSteve Jobsista kertovat elokuvat. Suomessa kehitettyynmobiilipeliin perustuvaAngry Birds -elokuva (2016) syntyi Hollywoodin aloitteesta.[5]