Vuoden 2020 alussa lääni yhdistettiinFinnmarkin läänin kanssaTromssan ja Finnmarkin lääniksi. Yhdistymistä kuitenkin vastustettiin, minkä seurauksena lääni päätettiin lakkauttaa vuoden 2024 alussa.[3] Samalla Tromssan lääni perustettiin uudelleen, sekä Tromssan ja Finnmarkin lääniin sen perustamisen aikaan liitettyTjeldsundin kunta pysyi osana Tromssan lääniä.
Tromssan lääni on kauttaaltaan suhteellisen vuoristoista aluetta. Monin paikoin vuoret ovat hyvin jyrkkiä ja niiden väleissä on kapeita laaksoja, joiden pohjalla virtaa jokia. Toisin paikoin ylhäällä vuorilla on myös jäätiköitä, ja läänin korkein kohtaJiehkkevárri (1 833 m) on erään jäätikön laki. Jiehkkevárri sijaitseeLyngenin niemimaalla ja on osaLyngsalpene-vuoristoa, jossa ovat läänin muutkin korkeimmat huiput. Muuallakin läänissä rannikoiden jyrkät ja teräväpiirteiset vuoret kohoavat suoraan merenpinnasta satojen metrien ja jopa yli 1 000 metrin korkeuteen. Vuoret antavat suojaa pitkin vuonoja oleville vihreille laitumille. Sisämaan laajoissa laaksoissa vuorten rinteitä päällystävät koivumetsät. Lähellä läänin itäisiä rajaseutuja vuorten keskimääräinen profiili muuttuu jonkin verran rannikkovuoria pyöreämmäksi.[4][5]
Paikallisen kansanperinteen mukaan vuoret ovatpeikkoja, jotka ovat auringon paisteessa jähmettyneet kiveksi. Näin on selitetty monien vuorten erikoisia muotoja tai hahmoja. Eräs läänin tunnetuista teräväpiirteisistä vuorimuodostumista onSenjan saaren ulkorannikolla sijaitsevaOkshornan (”Djevelens tanngard”,suom.”paholaisen leuka”), jonka jyrkät ja keihäsmäiset huiput nousevat satoja metrejä suoraan merestä. Toisenlainen tunnettu vuorenhuippu on 1 238 metriä korkeaTromsdalstinden, jonka pyöreähkö laki kohoaaTromsdalen-laakson perukalla, Tromssan kaupungin taustalla.[4]
Tromssan alppiklubilla (Troms Turlag) on 650 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä ympäri lääniä.[4]
Eri saaret voivat erota maastollisesti toisistaan hyvinkin paljon. Jotkut ovat matalia, ja tuuli pääsee puhaltamaan niillä vapaasti. Toisilla saarista on jopa yli 1 000 metriä korkeita vuoria, jolloin vuoret tarjoavat myös jonkin verran tuulensuojaa. Myös Tromssan kaupunkisaaren ympärillä on runsaasti muita vuoristoisia saaria, jotka suojaavat kaupunkia merituulilta.[7][5]
Alueen ilmastoon vaikuttaa lämminGolfvirta, minkä vuoksi talvet rannikoilla ovat pohjoiseen sijaintiin nähden leutoja mutta lumisia, ja lämpötilat liikkuvat tuolloin noin −3 °C ja −6 °C välillä. Sisämaan alueilla on talvisin viileämpää, ja lämpötilat saattavat ajoittain laskea −30 °C alapuolelle. Sisämaassa ilma on tosin kuivempaa, mikä vähentää pakkasen purevuutta suhteessa rannikon kosteampaan ilmaan. Kesäisin lämpötilat vaihtelevat yleensä 10 °C ja reilusti yli 20 °C välillä, mikä tekee alueesta varsin hedelmällistä.[8][9]
Asutusalueiden ulkopuolella on laajoja ja käytännössä koskemattomia erämaa-alueita. Vuorten alempia irtokivirinteitä päällystävät tyypillisesti koivumetsät. Erityisen rikkaan kasviston omaavat alueenliitukivivuoret. Läänin tunnuskukka onniittykullero (Trollius europaeus).[12]
Läänin alueella liikkuvia suurpetoeläimiä ovatsusi (Canis lupus),karhu (Ursus arctos),ilves (Lynx lynx) jaahma (Gulo gulo). Euroopan suurinmerikotkien (Haliaeetus albicilla) pesäke sijaitseeNord-Fugløyan saarella, läänin pohjoisosassa. Muutoin rikkaan linnuston omaavat esimerkiksi erämaiden kosteikot. Kaloja on runsaasti sekä alueen järvi- että merivesissä.[12] Tunnetuin alueen pyydetyistä merikaloista lieneeturska (Gadus morhua). Muita pyyntikaloja ovatseiti (Pollachius virens),ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus),puna-ahven (Sebastes marinus),kolja (Melanogrammus aeglefinus),kissakala (Anarhichas lupus) jamerikrotti (Lophius piscatorius). Vaeltavista kaloista lohet ovat yleisiä joissakin läänin joissa. Muita alueen tunnettuja vaeltavia kaloja ovatmerinieriä jameritaimen (Salmo trutta trutta). Laajimmalle levinnyt vaeltamaton makean veden kala onnieriä (Salvelinus alpinus) ja sitä tavataan järvistä kaikkialla läänissä. Myöstaimenia (Salmo trutta) tavataan monista alueen järvistä. Lisäksihaukia (Esox lucius),ahvenia (Perca fluviatilis),harjuksia (Thymallus thymallus),siikoja (Coregonus lavaretus) jamateita (Lota lota) löytyy joistakin järvistä ja joista, mutta ne eivät ole yhtä yleisiä kuin edelliset.[13]
Läänin vanhimmat jäljet ihmisasutuksesta ovat yli 10 000 vuotta vanhoja ja juontavat juurensa paimentolaiskulttuuriin. Läänistä on löydetty myös maailman pohjoisimpia merkkejäviikinkien ajalta. Runsaat meren antimet yhdistettynä paikalliseen maanviljelyyn loivat perustan Tromssan läänin alueen ensimmäiselle pysyvälle asutukselle. Alkuperäinen saamelaisväestö on pitkään hyödyntänyt rantoja porotokkiensa kesälaitumina. Talvella taas poroja on laidunnettu sisämaassa Suomen ja Ruotsin raja-alueilla. Etelämpää, kutenGudbrandsdalenista, kotoisin olleet maanviljelijät veivät omaa viljelykulttuuriaan kohti pohjoista asuttaessaan Tromssan läänin sisäosia. Lääniä asuttivat myös suomalaisperäisetkveenit, mikä näkyy joidenkin paikkojen rakennustyylissä ja kulttuurissa.[8]
Läänin alueella asuu 154 642 ihmistä, ja väkiluku on kasvava. Läänin asukkaista 56% asuu saarilla (suuri osa Tromssan kaupungissa, jonka keskusta on rakennettu saarelle). Lääni käsittää kolme, muihin väestökeskittymiin suhteutettuna, suurempaa kaupunkia.[8][6]
Läänin 25 kuntaa käsittävät monia pienempiä kyliä ja asutuksia. Tromssan lääni on virallisesti kaksikielinen. Alueella asuu alkuperältään niinnorjalaisia,saamelaisia kuinsuomalaisiakin.[8][6][7]
Läänin vilkkaimmat tiet autoliikenteelle ovat läänin halki kulkevaEurooppatie 6 jaSuomestaTromssaan kulkevaEurooppatie 8. E6 on eräs koko Norjan pääteistä ja yhdistää esimerkiksi Tromssan läänin sekä pohjoisempaanFinnmarkin lääniin että eteläisempäänNordlandin lääniin. E8 on läänin ainut suoraan Suomen puolelle johtava tie. Tämä Tromssaan päättyvä tie kulkeePaatsivuonossa (norj.Balsfjord) sijaitsevanNordkjosbotnin jaOmasvuonossa (norj.Storfjord) sijaitsevanYykeänperän (norj.Skibotn) läheisen risteyksen välisen matkan samaa reittiä E6-tien kanssa ja kääntyy risteyksestä kohtiKilpisjärveä ja Suomea. Seuraavaksi lähimmät Suomeen johtavat tiet kulkevat Finnmarkin läänin puolelta.Ruotsiin Tromssan läänistä ei johda yhtäkään suoraa tietä, vaan lähimmät Ruotsin risteykset ovat joko Nordlandin läänin puolella tai SuomenEnontekiöllä. Kuten muuallakin Norjassa, on Tromssan läänissäkin runsaasti eri paikkoihin johtavia pistotietyyppisiä tai lenkkejä tekeviä lääninteitä (norj.Fylkesvei). Lääninteitä pienemmät tiet eivät yleensä ole enää asvaltoituja.[15][5]
Vuoristoisesta maastosta johtuen osalle teistä on rakennettu maantietunneleita, jotka alittavat rannikoiden jyrkkiä vuorenseinämiä tai puhkaisevat teitä kokonaisten vuorijonojen läpi, jolloin tietyt tunnelit voivat olla useita kilometrejä pitkiä. Joissakin paikoissa osa teistä on rakennettu kulkemaan säännöllisesti kulkevien autolauttayhteyksien kautta, jolloin esimerkiksi leveän vuonon poikki ei ole tarvinnut rakentaa erittäin pitkää siltaa tai merenpohjan alittavaa tunnelia (usein tällaiset vaihtoehdot ovat poissuljettuja vuonojen syvyyden vuoksi). Norjan rannikon pisintä lauttareittiä kulkevatHurtigruten-laivat pysähtyvät neljässä Tromssan läänin satamassa, jotka sijaitsevatKieruassa (norj.Skjervøy), Tromssassa (norj.Tromsø),Finnsnesissä jaHarstadissa.[15][5]
Norjan rannikkoalueilla asuville tyypilliseen tapaan, vesialueiden läheisyydestä johtuen, paikalliset saattavat liikkua myös jonkin verran veneillä, sillä jotkin saarilla sijaitsevista tai vuorten ympäröimistä rantapaikoista ovat maantieyhteyksien ulkopuolella.[5]
