| Touko Aalto | |
|---|---|
Aaltoaktiivimallin vastaisessa mielenosoituksessa vuonna 2018. | |
| Vihreiden puheenjohtaja | |
17.6.2017–3.11.2018 | |
| Edeltäjä | Ville Niinistö |
| Seuraaja | Pekka Haavisto |
| Kansanedustaja | |
22.4.2015–16.4.2019 | |
| Ryhmä/puolue | Vihreä eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Keski-Suomen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. huhtikuuta1984 (ikä 41) Savonlinna |
| Tiedot | |
| Puolue | Vihreä liitto |
| Koulutus | yhteiskuntatieteiden kandidaatti (2008) |
| Aiheesta muualla | |
| toukoaalto.fi | |
| Infobox OK | |
Touko Juhani Aalto (s.1. huhtikuuta1984Savonlinna)[1] on entinen suomalainenpoliitikko jaVihreän liiton entinenkansanedustaja. Hän oli puolueensa puheenjohtaja kesäkuusta 2017 lokakuuhun 2018.[2] Aikaisemmin hän toimi vihreiden varapuheenjohtajana 2013–2017.
Aalto nousi kansanedustajaksivuoden 2015 vaaleissaKeski-Suomen vaalipiiristä. Ennen valintaansa eduskuntaan hän työskenteli silloisen vihreiden kansanedustajaJani Toivolaneduskunta-avustajana. Hän putosi eduskunnasta vuoden2019 eduskuntavaaleissa.
Aalto on myös toiminutJyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 2008 lähtien jaKeski-Suomen maakuntahallituksen jäsenenä vuosina 2013–2015.
Aalto syntyi Savonlinnassa, mutta varttuiJoensuussa. Hän valmistui ylioppilaaksiJoensuun lyseon lukiosta vuonna 2003. Vuonna 2004 Aalto muutti Jyväskylään opiskelemaanvaltio-oppiaJyväskylän yliopistoon.[3] Hän valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2008.[1]
Peruskoulun ja lukion välillä Aalto osallistuiKommunistisen nuorisoliiton opintokerhoihin, mutta kertoo vieraantuneensakommunismista nopeasti.[4][5]
Aalto toimi vuosina 2007–2011Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä edustajistoryhmä Grönionin listalta.[6][7] Vuonna 2009 hän oli ylioppilaskunnan hallituksen jäsen vastuualueenaankehitysyhteistyö jaympäristö,[8] ja samana vuonna hän vaikutti myösVihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton hallituksessa.[9]
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Aalto valittiinJyväskylän kaupunginvaltuustoon 493 äänellä vihreiden kolmanneksi suosituimpana ehdokkaana.[10] Kaudella 2008–2012 hän oli perusturvalautakunnan jäsen.[11] Hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoonvuoden 2012 vaaleissa, joissa hän oli 863 äänellä vihreiden suosituin ja kaupungin kymmenenneksi äänestetyin ehdokas.[12] Hänet valittiin kaupunginvaltuustoon myösvuoden 2017 kuntavaaleissa, joissa hän sai 2 371 ääntä[13] ja oli koko Jyväskylän ääniharava.[14]
Aalto oli ehdollavuoden 2009 europarlamenttivaaleissa saaden 2 095 ääntä.[15]Eduskuntavaaleissa 2011 hän oliKeski-Suomen Vihreiden ääniharava 1 721 äänellä, mikä ei kuitenkaan riittänyt kansanedustajan paikkaan.[16] Hän oli ehdolla myöseuroparlamenttivaaleissa 2014 saaden 2 681 ääntä.[17]
Kaudella 2009–2011[18] Aalto oli vihreiden puoluehallituksen ja kaudella 2011–2013[19] puoluevaltuuskunnan jäsen. Toukokuun 2013puoluekokouksessa Aalto valittiin kaksivuotiskaudelle vihreiden varapuheenjohtajaksi.[20]
Vuosina 2011–2015 Aalto työskenteli vihreiden kansanedustajaJani Toivolaneduskunta-avustajana,[21][22] ja hän toimi kaudella 2013–2016Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsenenä.[23]Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksiKeski-Suomen vaalipiiristä.[24] Aalto olivaltiovarainvaliokunnan sekä sen verojaoston ja maatalousjaoston jäsen[1] vuosina 2015–2017.
Kesäkuussa 2017 Aalto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi puoluekokouksessaTampereella.[25] Aalto ilmoitti syyskuussa 2018 jäävänsä kuukauden mittaiselle sairauslomalle uupumuksen vuoksi.[26] Lokakuun 24. päivänä hän ilmoitti vetäytyvänsä puolueen johdosta.[27] Aalto kertoi sairastuneensamasennukseen vuotta aikaisemmin ja että lääkärin määräämä sairausloma kestää vuoden 2018 loppuun asti.[28]
Aalto oli vielä ehdokkaanaeduskuntavaaleissa 2019 Keski-Suomen vaalipiiristä, mutta jäi varasijalle.[29]
Aalto aloitti 3. elokuuta 2020Apteekkariliitossa työt yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana.[30] Hänet valittiinToivakankunnanjohtajaksi kesäkuussa 2023.[31] Vaalista on valitettu, joten Aalto aloitti työnsä vt. kunnajohtajana.[32]
Aalto kuvaa itseäänsosiaaliliberaaliksimarkkinatalouden kannattajaksi. Hän kannattaa vahvaahyvinvointivaltiota, ”jonka pitää olla renki eikä isäntä”. Hän pitää itseään myösarvoliberaalina ja suvaitsevaisena moneen suuntaan.[33]
SanomalehtiKeskisuomalaisenvaalikoneessa 2017 Aalto piti veronkorotuksia parempana vaihtoehtona kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaamista, mutta muistutti, ettei juoksevia menoja voi aina paikata veronkorotuksilla. Lisäksi Aalto oli eri mieltä väitteen kanssa, että työttömien ja kotona olevien lapsille pitäisi tarjota vain osapäivähoitoa. Aalto pitää tärkeänä demokratiakasvatusta ja sitä, että politiikkaan liittyvät aiheet olisivat enemmän esillä esimerkiksi koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla.[33]
Syyskuussa 2017 Aalto esitti YlenYkkösaamu-ohjelmassa, että erilaisia yritysten ja teollisuuden tukia, kutenpäästökaupan kompensaatiotuki, voitaisiin lopettaa ja suunnata rahoitusta koulutukseen, kuten ammatilliseen koulutukseen, peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja yliopistojen indeksikorotusten palauttamiseen. Sote- ja aluehallintouudistuksessa tulisi Aallon mukaan välttää niputtamasta jo etukäteen maakuntia yhteen, koska kaikki kahdeksantoista maakuntaa eivät pysty huolehtimaan ihmisten perusturvasta.[34]
Aallon mukaankansalaistottelemattomuus on omaa harkintaa käyttäen hyväksyttävää.[34] Myöhemmin hän täsmensi tarkoittavansa väkivallatonta ja rauhanomaista virkavallan vastustamista.[35] Heinäkuussa 2018 vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeriAino Pennanen poistettiin Finnairin Berliinin-lennolta, kun tämä oli ennen lähtöä kieltäytynyt istumasta paikalleen protestinapakkopalautukselle.[36] Touko Aalto piti Pennasen toimintaa perusteltuna ja kuvasi sitä ”kunnioitettavaksi rohkeudeksi”.[37] Kommentti nostatti kohun: Lainsäätäjänä toimivaa Aaltoa arvosteltiin siitä, että hänen katsottiin asettaneen itsensä Suomen lain yläpuolelle puolustaessaan puolueensa jäsentä, vaikka karkotetun taustoista ei ollut tietoa.[26] Aalto sanoi, että ”asioilla ei ole suoraa yhteyttä, muttanatsi-Saksassakin kaikki toimet olivat laillisia”. Aallon mukaan suomalainen turvapaikkalainsäädäntö on rikki ja ”koko ajan on riski siitä, että ihmisiä käännytetään väärin perustein ja maihin, joissa heidän turvallisuuttaan ei voida taata”.[38] Kuitenkin vuonna 2013 Aalto piti pelottavana ajatusta, että ihmiset ryhtyisivät rikkomaan lakeja esimerkiksi uskonnon tai poliittisten mielipiteiden vuoksi.[39]
Aalto uudistaisi liikenteen verotusta esimerkiksiruuhkamaksujen avulla siten, että autoilu olisi maakunnissa halvempaa kuin kaupungeissa. Aallon mukaan on ristiriitaista, että halutaan helpottaa työn perässä liikkumista, mutta samalla yksityisautoilun tuet menevät sinne, missä niitä vähiten tarvitaan.[40]
Vaalikonevastauksissaan keväällä 2015 Aalto kannatti vahvojen oluiden tuomista kauppaan, mutta joulukuussa 2017 äänesti eduskunnassa asiaa vastaan. Aalto selitti äänestyksen jälkeen, ettei ”sinänsä vastusta vahvempien oluiden tuomista kauppoihin, mutta ei hyväksy mitä tahansa tapaa tehdä se”. Aallon mielestä alkoholilainsäädännön vapauttaminen kannattaisi aloittaa ravintoloista, ei panimoteollisuuden lobbauksen pohjalta vähittäismyynnistä. Aallon mukaan esitys prosenttirajan korottamisesta lisää absoluuttista alkoholinkulutusta ja sen myötä kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia haittoja. Lisäksi 5,5-prosenttisten juomien hinta laskisi, jolloin niiden tarjonta lisääntyisi merkittävästi. Hän myös toteaa, että alkoholi on merkittävä tekijä perhe- ja lähisuhdeväkivallan, lastensuojelutapausten sekä järjestyshäiriöiden taustalla.[41]
2000-luvun alussa 19-vuotias Aalto sanoiKommunistisen nuorisoliiton lehdessä, että ”kommunistien aatteet vastaa omaakin ajatusmaailmaa, eli kansan enemmistö ja luonto ovat tärkeämpi kuin markkinat.” Vuonna 2017 Aalto sanoi, että hänen vuosien takainen osallistumisensa Kommunistisen nuorisoliiton opintokerhoon oli sopivaan aikaan eteen tullut paikka ”kanavoida nuoren miehen maailmantuskaa”.[33] Hän kuitenkin vieraantui kommunismista nopeasti perehdyttyäänNeuvostoliiton poliittiseen historiaan. Huhtikuussa 2018 Aalto sanoi, että kommunismin aate ja utopia ovat kauniita, mutta Neuvostoliitossa harjoitettureaalisosialismi oli sellaistatotalitarismia ja sortoa, mistä hän halusi sanoutua irti.[42] Aallon mukaan hänen ajatusmaailmansa alkoi muuttua lukion lopulla sekä varsinkin yliopistossa.[33] Ensikosketuksen vihreisiin hän sai Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa vuonna 2007.[42]
Vuonna 2020 julkaistussa teoksessaKertomuksen vaarat – Kriittisiä ääniä tarinataloudesta ja lokakuussa 2020 Aalto kritisoi Vihreää puoluetta viestinnällisestä lähestymistavasta politiikantekoon, missä sisällöt eli asiakysymykset ovat toissijaisia ja ensisijaisesti tavoitellaan mahdollisimman suurta suosiota ihmisten kiinnostuksenkohteita luotaavilla segmenttianalyyseillä ja lifestyle-viestinnällä. Aallon mielestä järjestys on nurinkurinen.[43][44]
Aalto oli kaudella 2014–2017Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liittovaltuuston jäsen.[45]
Aalto juonsi syksyllä 2014 viikoittaista ”Kuuma peruna” -keskusteluohjelmaaRadio Rapu -kanavalla.[46]
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aalto avioitui Johanna Pietiläisen kanssa elokuussa 2015.[51] Aallon vaimo haki avioeroa elokuussa 2017[52] ja kakkosvaiheen eroa helmikuussa 2018.[53] Eron taustalla oli Aallon suhde vihreiden nuorisojärjestössä toimivaan Iris Flinkkilään.[54] He asuivat kesäkuusta 2018 lähtien avoliitossa HelsinginPunavuoressa.[55] He ilmoittivat erostaan maaliskuussa 2020.[56]
Aalto kertoi syyskuussa 2024, että on rakennuttamassa hirsitaloa Toivakkaan itselleen ja vuoden 2020 kesällä tapaamalleen avopuolisolleen Maria Lehtiselle. Talon on määrä valmistua vuonna 2025.[57] Pari aviotui toukokuussa 2025.[58]
| Edeltäjä: Ville Niinistö | Vihreän liiton puheenjohtaja 2017–2018 | Seuraaja: Pekka Haavisto |