Toronto on asukasluvultaanKanadan suurin kaupunki jaOntarion provinssin pääkaupunki. Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 2 731 571 ja suuremmanSuur-Toronton alueen 5 928 040.[2] Kuudesosa Kanadan työvoimasta asuu Torontossa, ja neljäsosa Kanadan väestöstä on keskittynyt 160 kilometrin säteelle kaupungista.[3] Toronto on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus.
Toronton pinta-ala on noin 630 km² ja ympärysmitta noin 180 km.[1] Leveimmillään kaupunki on 43 km itä-länsisuunnassa ja 21 km pohjois-eteläsuunnassa. Matalin kohta (76,5 m) sijaitsee Ontariojärven rannalla ja korkein kohta (209 m) Steeles Avenue Westin ja Keele Streetin risteyksessä. Pohjoisin kohta sijaitsee Steeles Avenue Eastin ja Pickeringin vastaisen rajan yhtymäkohdassa, eteläisin kohta Ontariojärven rannalla Mississaugan vastaisella rajalla, itäisin kohtaRougejoen ja Ontariojärven yhtymäkohdassa ja läntisin kohta Steeles Avenue Westin ja Albion Roadin risteyksessä.[5]
Torontossa vallitsee kosteamannerilmasto, jolle ovat ominaisia lämpimät ja kosteat kesät ja kylmät talvet. Keskimääräinen lämpötila on −10 – 0 °C talvella ja 20–30 °C kesällä. Kaupungissa on lunta yleensä joulukuusta maaliskuuhun. Ontariojärven vesi tasaa eri vuodenaikojen välisiä lämpötilaeroja.[4]
Torontossa on 1 500 puistoa, ja 18,1 % eli noin 8 000 hehtaaria sen pinta-alasta on erilaisia viheralueita – laaksoja, rotkoja, metsiköitä, puistoja, viljelyksiä ja luonnontilaisia rantoja. Kaupunki sijaitsee Kanadan lehtimetsävyöhykkeen elicarolinalaisen metsän itäreunassa ja kuuluu kasvuvyöhykkeeseen 6 Kanadan maatalousministeriön laatimassa vyöhykejaossa puuvartisille kasveille.[5] Suur-Toronton yleisimpiä puulajeja ovat erilaisetvaahterat,tammet jahikkorit.[6] Tavallisimpia eläimiä ovatjyrsijät,pulut,pesukarhut,haisunäädät,oravat,ketut,kojootit,jänikset,lepakot japussirotat.[7]
Torontolla on 43 km yhteistä rantaviivaa Ontariojärven kanssa (138 km, jos kaikki järvenpoukamat ja saaret otetaan mittauksessa huomioon), ja kaupungin kautta laskee Ontariojärveen useita jokia, joiden yhteenlaskettu pituus on 307 km.[5]Donjoki virtaa keskustan itäpuolella jaHumberjoki länsipuolella, ja niiden jokilaaksot ovat tärkeitä viheralueita.[8]
Toronto alkoi kehittyä sataman läheiselle noin neljä kilometriä leveälle rantakaistaleelle. Sen takana on melko jyrkkä nousu ylätasangolle, ja tämän takana pyöreämuotoisia kukkuloita. Jokien ja pienempien purojen laaksot olivat aluksi kanoottireittejä, myöhemmin jokilaaksoihin vedettiin maanteitä ja kiskoja. Rantakaistale on edelleen Toronton kantakaupungin ydin, ja sinne piirrettiinruutukaava 1700-luvun lopulla. Teollisuusalueet syntyivät kaupungin itä- ja länsipuolille rautatien varteen. Raitiovaunuliikenne alkoi 1800-luvulla, ja rohkaisi keskiluokkaa muuttamaan lähiöihin. Keskustaan nousi teräsrunkoisia pilvenpiirtäjiä jo 1900-luvun alussa. Nykyisin kerrostalot hallitsevat Toronton kaupunkikuvaa. Niihin kuuluvat asuinalueiden tornitalot, keskustan liikehuoneistot sekä liikenteen solmukohtiin syntyneet toimistokorttelit.[9]
Toronton maamerkkejä ovatCN Tower (553 metriä korkea ja maailman toiseksi korkein vapaasti seisova rakennelma) jaRogers Centre (entinen Skydome; maailman ensimmäinen urheiluareena, jossa on siirrettävä katto).Toronton kaupungintalon on suunnitellut suomalainen arkkitehtiViljo Revell 1960-luvun alussa.[10] Torontossa sijaitsee jääkiekon historiaa, tunnettuja seuroja ja pelaajia esittelevä erikoismuseo:Hockey Hall of Fame. Ontariojärven rannalla on vesipuistoOntario Place ja vähän matkan päässä valtava huvipuistoCanada’s Wonderland.[11]
Kun eurooppalaiset saapuivat nykyisen Toronton alueelle, siellä asuihuroneja, jotka olivat syrjäyttäneetirokeesit noin vuonna 1500. Toronton nimi on luultavasti peräisin irokeesien sanastatkaronto, ”paikka, jossa puut seisovat vedessä”.[12]
Ranskalaiset perustivat kauppa-aseman jaFort Rouillé -linnoituksen vuonna 1750 mutta hylkäsivät sen jo vuonna 1759, kun britit olivat saaneet haltuunsaQuebecin.[13] Vuonna 1793Ylä-Kanadan ensimmäinen varakuvernööriJohn Graves Simcoe perusti Toronton paikalle Yorkin kaupungin jalinnakkeen. Hän siirsi sinne provinssin pääkaupungin ja rakensi teitä kaupungista sisämaahan nopeuttaakseen ympäröivän alueen uudisasutusta. Kaupungin hallinnollinen asema houkutteli sinne kauppiaita, käsityöläisiä ja työmiehiä. Silti sen asukasluku oli vain 700 vielä 1812.[14]
Vuoden 1812 sodassa yhdysvaltalaiset valtasivat Yorkin kaksi kertaa. Sodan jälkeen kaupunkiin muutti paljon siirtolaisia Britanniasta ja sen väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Asukkaita oli jo 9 000 vuonna 1834, jolloin kaupungin nimeksi muutettiin Toronto ja se sai virallisesticityn aseman entisentownin sijaan. Ensimmäiseksi pormestariksi valittiinWilliam Lyon Mackenzie.[14]
Vuonna 1853 Torontoon rakennettiinrautatie, ja 1867 siitä tuli Ontarion pääkaupunki. Tämän jälkeen sen väkimäärä alkoi kasvaa voimakkaasti. Vuonna 1885 asukkaita oli 100 000 ja vuonna 1934 jo 629 000. 1900-luvun alussa Toronto toimi kaupan solmukohtana New Yorkin ja Montrealin ja vastikään asutettujen Kanadan länsiosien välillä. Lännen metsistä ja kaivoksista tuli raaka-aineita jaNiagaran putouksilta vesivoimaa. Toronton kauppiaat hoitivat postimyyntiä maan länsiosiin, ja suuret pankit ja vakuutusyhtiöt avasivat sinne konttoreita.[9]
Kaikkein voimakkainta kasvu on kuitenkin ollut vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopasta ja Aasiasta tulleet siirtolaiset ovat kasvattaneet kaupungin väkimäärää huomattavasti.[15] Suur-Toronton väkimäärä ylitti miljoonan asukkaan rajapyykin 1951 ja vuonna 1953 perustettiin Metropolitan Toronto Authority hallinnoimaan metropolialueen laajuisia ongelmia. Ennen pitkää Toronto ohitti Montrealin Kanadan finanssikeskuksena. Nykyinen Toronton suurkaupunki syntyi 1. tammikuuta 1998, kun Toronton,North Yorkin,Scarboroughin,Yorkin jaEtobicoken kaupungit sekäEast Yorkin borough yhdistyivät.[9]
Torontoa johtaa pormestari, joka valitaan suoralla vaalilla. Kaupunginvaltuustossa on 44 valtuutettua, joista kukin edustaa omaa, keskimäärin 60 000 asukkaan vaalipiiriään. Sekä pormestarin että valtuuston kausi kestää neljä vuotta.[16][17] Nykyisessä valtuustossa on 13 naisvaltuutettua, kun heitä edellisellä kaudella (2010–2014) oli vielä 14.[18] Joulukuusta 2014 lähtien pormestarina on toiminutJohn Tory, joka on asettanut yhdeksi päätavoitteekseen kehittää Toronton joukkoliikennettä.[19]
Toronto on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus.[20] Kaupungin talouselämä kattaa 11 % koko Kanadan bruttokansantuotteesta.Toronton pörssi eli TSX on Kanadan suurin, Pohjois-Amerikan toiseksi suurin ja maailman kuudenneksi suurin pörssi. Viidellä maankuudesta suurimmasta pankista on pääkonttorinsa sen lähellä.[21] Vuonna 2010 85 % asukkaista työskenteli palveluammateissa. Työttömyys oli 9,94 %, lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Kanadan keskiarvo.[22]
Vuoden 2016 väestönlaskennassa Torontossa oli 2 731 571 asukasta. Vuonna 2011 vastaava luku oli 2 615 060.[2] Suur-Toronton metropolialueella asukkaita oli 5 928 040.[24].
Toronton asukkaiden valtaosa on historiallisesti ollut peräisinBritteinsaarilta, mutta tilanne on muuttunut maahanmuuton myötä. Britit jäivät vähemmistöksi vuonna 1961.[20] Vuonna 2016 Toronton asukkaista 1 288 855 olieurooppalaista alkuperää. Suurimpia eurooppalaisia etnisiä ryhmiä olivatenglantilaiset (331 895),irlantilaiset (262 965),skotit (256 255),italialaiset (182 495),saksalaiset (130 895)ranskalaiset (122 610),puolalaiset (114 530) japortugalilaiset (100 415). Eurooppalaisten jälkeen suurin ryhmä olivataasialaiset, joita oli yhteensä 1 079 290. Heistä itä- ja kaakkois-aasialaisia oli 586 510, eteläaasialaisia 350 040 ja keskiaasialaisia tai lähi-itäläisiä 152 055. Suurimpia yksittäisiä ryhmiä olivatkiinalaiset (332 825), itäintialaiset (202 675) jafilippiiniläiset (162 600). Afrikasta oli peräisin 146 870 henkilöä,Karibialta 165 735 ja Latinalaisesta Amerikasta 113 815. 323 180 ilmoitti etniseksi taustakseen kanadalaisen. Alkuperäiskansoihin kuuluvia oli 35 630. Kaikkiaan 1 385 850 Toronton asukasta kuului niin sanottuihinnäkyviin vähemmistöihin, joka Kanadassa terminä sisältää muut ryhmät, kuinvalkoiset ja alkuperäisasukkaat.[2]
Kanadan kahdesta virallisesta kielestä äidinkielenäänenglannin kieltä puhui 1 375 900 jaranskaa 35 440. Muita kieliä puhui äidinkielenään 1 186 885 henkilöä ja suuria yli sadantuhannen puhujan äidinkieliä olivatkantoninkiina (114 670) jamandariinikiina (111 405). Lukuisilla muilla kielillä oli kymmeniätuhansia puhujia.[2]
Toronto on tunnettu maahanmuuttajien vastaanottaja. Yli puolet kaupungin asukkaista on syntynyt muualla kuin Kanadassa.YK:n mukaan Torontossa on maailman kaupungeista toiseksi suurin maahanmuuttajien osuus hetiMiamin jälkeen. Niinpä kaupungissa onkin useita etnisiä kaupunginosia, kuten Little Italy, Little Jamaica, Greektown, Little Portugal, Little India ja Little Mogadishu sekä peräti viisi Chinatownia.[11]
Toronton liikennelaitos, Toronto Transit Commission (TTC), vastaa kaupungin joukkoliikenteestä, johon kuuluu neljämetrolinjaa ja niitä täydentäviä bussi- ja raitiovaunulinjoja.[25]
Toronton päärautatieasemaUnion Station on Kanadan vilkkain matkustajaliikenteen solmupiste, jonka kautta kulkee vuosittain noin 65 miljoonaa matkustajaa.[26][27] Valtaosa aseman käyttäjistä on Suur-Toronton alueen työmatkalaisia, jotka matkustavatGO Transitin paikallisjunilla ja -busseilla.[28]VIA Rail liikennöi asemalta myös kaukojunia muun muassaOttawaan,Montrealiin,Vancouveriin jaNew Yorkiin.[29]
Toronton teollisuuden ja liike-elämän kannalta satama on myös erittäin tärkeä. Torontosta on vesiteitse suora yhteys Yhdysvaltoihin jaSaint Lawrencen kautta myösAtlantille. Jääolojen takia satama kuitenkin suljetaan talveksi.[9]
Torontossa sijaitsee Kanadan suurin yliopisto, vuonna 1827 perustettuToronton yliopisto. Torontossa on myös maan kolmanneksi suurin yliopisto, vuonna 1959 perustettuYorkin yliopisto sekä vuonna 1993 yliopisto-oikeudet saanutRyersonin yliopisto. Kaupungissa on lisäksi useita taidealojen oppilaitoksia.[33]
Toronton vesilaitoksella on järven rannalla neljä juomavedenottamoa ja neljä jäteveden käsittelylaitosta. Kaupungissa käytetään päivittäin noin 968 miljoonaa litraa vettä.[34] Toronton sähkölaitos on yksi Kanadan suurimmista kunnallisista energialaitoksista. Se jakelee sähköä, jota tuotetaan hiilellä, ydinvoimalla, vesivoimalla, maakaasulla ja uusiutuvilla energialähteillä. Sähköntuotanto on Ontarion energialaitoksen vastuulla.[35]
Toronton sinfoniaorkesteri on perustettu ensimmäisen kerran vuonna 1906 ja nykymuodossaan 1923. Se on saavuttanut mainetta useilla kiertueillaan ja levytyksillään.Jukka-Pekka Saraste toimi orkesterin musiikillisena johtajana vuosina 1994–2001. Nykyisin orkesteria johtaaPeter Oundjian.[36]
Torontosta alkunsa saaneet monikieliset kanavat OMNI1 ja OMNI2 näkyvät kaapelin kautta myös muualla Kanadassa. OMNI1:n ohjelmistosta 40 % on englanninkielistä, loppuaika jakaantuu viidentoista eri kielen kesken. OMNI2:lla on tarjolla vielä 20 kieltä lisää, ja ne täyttävät 70 % ohjelma-ajasta.[39]
Alueen moottoriurheilun keskusMosport International Raceway sijaitsee kaupungin ulkopuolella, mutta Honda Indy Toronto ajetaan Länsi-Toronton kaduilla. Jääkiekon pyhättö Hockey Hall of Fame -museo kaupungin keskustassa esittelee oikean Stanley Cup-pokaalin ja NHL-pukuhuoneen kopion sekä laajan kokoelman muita jääkiekon arvoesineitä.[41]
