| Tornio Torneå | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 65°50′55″N,024°08′50″E |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Kemi-Tornion seutukunta |
| Kuntanumero | 851 |
| Hallinnollinen keskus | Tornion keskustaajama |
| Perustettu | 1621 |
| Kuntaliitokset | Alatornio(1973) Karunki(1973) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 1 227,86 km² 72:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala | 1 348,53 km² 83:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 188,70 km² |
| – sisävesi | 39,16 km² |
| – meri | 120,67 km² |
| Väkiluku | 20 973 49:nneksi suurin 31.12.2024 [2] |
| –väestötiheys | 17,64 as./km² (31.12.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,9 % |
| – 15–64-v. | 58,9 % |
| – yli 64-v. | 24,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| –suomenkielisiä | 96,1 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,5 % |
| –saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 3,4 % |
| Kunnallisvero | 8,4 % 216:nneksi suurin 2025 [5] |
| Työttömyysaste | 8,8 % (Heinäkuu 2024)[6] |
| Kaupunginjohtaja | Jukka Kujala |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2021–2025[7] •Kesk. •PS •SDP •Vas. •Kok. •KD | 20 8 5 5 4 1 |
| www.tornio.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Tornio (ruots.Torneå) onSuomen kaupunkiLapin maakunnassaPerämeren rannallaTornionjoen suullaRuotsin rajalla. Tornio onTornionjokilaakson keskus ja tärkeinSuomen ja Ruotsin välinen rajanylityspaikka.
Tornion väkiluku on 20 973 (31. joulukuuta 2024)[2] ja pinta-ala 1 348,53 km² (1. tammikuuta 2022), josta 1 188,70 km² maata, 39,16 km² sisävesiä ja loput 120,67 km² merta.[1]
Tornio oli Suomen pohjoisin kaupunki, kunnesRovaniemen kuntamuoto vaihtui kauppalasta kaupungiksi vuonna 1960. Vuonna 1621 perustettuna Tornio on Lapin kaupungeista vanhin. Tornion naapurikunnat ovatKemi,Keminmaa,Tervola jaYlitornio. Tornion kaupungilla on paljon yhteistyötä Ruotsin puoleisen rajanaapurinsa,Haaparannan, kanssa.
Tornio sijaitseePerämeren pohjoisrannikollaSuomen ja Ruotsin rajalla. Tornion keskusta onSuensaaressa, joka on maankohoamisen myötä ja keinotekoisen maantäytön vuoksi laajentunut Ruotsin rajalle asti. Ruotsin ja Suomen välinen rajanvedon periaate, jonka mukaan valtakunnanraja kulkeeMuonion- jaTornionjokien syvimmässä uomassa, tekee Tornion keskustan kohdalla poikkeuksen.
Tornion naapurikunnat kaakossa ovat Kemi ja Keminmaa, koillisessa Tervola, pohjoisessa Ylitornio ja lännessä RuotsinHaaparanta. Suoraan Torniota vastapäätä sijaitseva Haaparannan kaupunki muodostaa Tornion kanssakaksoiskaupungin, toisesta valtiosta jaaikavyöhykkeestä huolimatta. Kemin kaupunki sijaitsee noin 25 kilometriä Torniosta kaakkoon. Yhdessä ympäröivien kuntien kanssa nämä kaksi kaupunkia muodostavatKemi–Tornion seutukunnan.
Kaupungin keskusta on vain osa Tornion alueesta, joka saavuttaa Tornionjoen. Kaupungin suurin pituus on 83 kilometriä ja suurin leveys 44 kilometriä.[8] Merialueita lukuun ottamatta alueen pinta-ala on 1 228,38 neliökilometriä (41,37 neliökilometriä sisävesiä). Tätä myötä kaupungissa on pieniväestötiheys: 18,9 asukasta neliökilometriä kohden. Suurin osa maa-alueesta on rakennettua aluetta.
Tornion maisemat ovat vaikuttavia Tornionjoen myötä. Yli 500 kilometriä pitkänä se on Euroopan suurin vapaana virtaava joki. Vaihteluista huolimatta virtaama on Suomen oloissa suuri: Karungin kohdalla vettä virtaa 367 kuutiometriä sekunnissa, enimmillään 3 180 kuutiometriä sekunnissa. Tornio kuuluuboreaaliseen vyöhykkeeseen. Vallitsevat puulajit ovat kuusi ja mänty, yleisin lehtipuu on koivu. Noin puolet koko alueesta sisältää suota. Korkein Tornion kohta on 189 metriä korkeaKaakamavaara. Rannikkoalueet nousevat merenpintaan nähden 6–8 millimetriä vuosittainmaankohoamisen myötä. Rannikko on karikkoista ja sen ulkoisin alue kuuluuPerämeren kansallispuistoon.
Tornion kaupunki on jaoteltu kaupunkialueeseen ja muihin alueisiin. Keskusta on osa Suensaarta, joka oli ennen joen ympäröimä, mutta nykyään osin maankohoamisen ja osin keinotekoisen rakentamisen vuoksi yhdistyneenä Ruotsin rannikkoon. Suensaari on historiallinen kaupunki, jossa sijaitsevat vanha puukirkko sekä päätie Hallituskatu. Pohjoinen osa saarta kuuluuJuhannussaareen. Itäisellä Tornionjoen rannalla sijaitsevat kaupunginosatSärkinärä,Kiviranta,Torppi,Pudas,Miukki,Palosaari jaLuotomäki. Joki erottaa Kirkkoputaan kohdalta saaren, jossa sijaitsevatPirkkiö,Kirkonmäki,Kokkokangas,Näätsaari,Puuluoto jaRöyttä.
Tornion keskeinen kaupunkialue koostuu seuraavista kaupunginosista (suluissa vuoden 2005 asukastiedot):[9]
Kaupungin muut alueet koostuvat seuraavista kylistä:[9]
Vuoden 2017 lopussa Torniossa oli 21 928 asukasta, joista 19 218 asuitaajamissa, 2 500 haja-asutusalueilla ja 210:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tornion taajama-aste on 88,5 %.[10] Tornion taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[11]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Tornion keskustaajama | 16 885 |
| 2 | Kemin keskustaajama* | 858 |
| 3 | Karunki | 517 |
| 4 | Puuluoto | 280 |
| 5 | Arpela | 276 |
| 6 | Liakka | 202 |
| 7 | Yli-Liakka (Yliliakka) | 200 |
Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama (johonKaakamon kylä kuuluu) ulottuu pääosin Kemin kaupungin ja osittain myös Keminmaan kunnan alueelle.
Ilmasto Torniossa onlauhkea ja siinä on myös piirteitämeri-ilmastosta.
Vuosittainen keskilämpötila Torniossa on 0–2 °C. Lämpimin kuukausi on heinäkuu keskilämpötilalla 16 °C, kylmin on helmikuu −11 °C:lla. Terminenkasvukausi on 135–145 päivän pituinen. Vuosittainensademäärä on 500–550 millimetriä.[12] Pysyvä lumipeite on yleensä keskimarraskuusta toukokuun alkupäiviin asti.[13]
Tornion keskusta sijaitsee noin 80 kilometriänapapiiristä etelään.Kesäpäivänseisauksen aikoihin aurinko ei laske ollenkaan horisontin taakse.[14] Talvella alueella on hyvinkin pitkään pimeää, kun päivän pituus on vain kolme tuntia.
Tornion ilmastotilastoa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tornionjoen suisto on ollut asutettu viimeisestäjääkaudesta lähtien. Vuoteen 1995 mennessä alueelta on löydetty 16 muinaista asumusta. Ne ovat samankaltaisia kuinVuollerimista noin 6000–5000 eaa. löydetyt. Suurin osa nykyisestä kaupunkialueesta on kuitenkin noussut merestä vasta viimeisen vuosituhannen aikana jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi. Vuoden 1000 tienoilla Tornionjoen suu sijaitsi Kukkolankosken kohdalla, 14 kilometriä nykyisestä kaupungin keskustasta pohjoiseen.[17]
Ennen perustamistaan Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana, josta Pohjolan tuotteet, lohi ja Lapin turkikset, lähtivät maailman markkinoille.
Tornio on saanut nimensä Suomen länsirajaa pitkin laskevanTornionjoen mukaan. Tornionjoen nimen alkuperästä on kiistelty, mutta nykykäsityksen mukaan se sisältää vanhan hämäläisen sotakeihästä tarkoittavan sanan ’tornio’. Ruotsin sanaan ’torne’ (torni) perustuvaa selitystä ei pidetä enää uskottavana.Torniojärvi (pohjoissaameksiDuortnosjávri) lienee saanut nimensä joen mukaan, sillä vanhimmissa tunnetuissa asiakirjoissa järven nimeksi mainitaanIretresk.[18]
Tornio sai kaupunkioikeutensa Ruotsin kuninkaanKustaa II Aadolfin määräyksestä 12. toukokuuta 1621 ja on virallisesti perustettu Suensaareen (sudensaari). Nimi on mahdollisesti tullut erään alueen maanomistajan mukaan, tai sitten sanasta Swensarö, ruotsalaisten saari.
Tornio oli perustamisensa aikaan silloisen maailman pohjoisin kaupunki.[19]
Kaupunki perustettiin tunnustukseksi Tornion saavuttamasta asemasta kaupankäynnin keskuspaikkana 1500-luvun kuluessa. Tornio kasvoi pohjoisen suurimmaksi kauppakaupungiksi ja oli muutamia vuosia Ruotsin kuningaskunnan varakkain kaupunki. Huolimatta vilkkaasta kaupankäynnistään Lapin ja merentakaisten alueiden kanssa kaupungin väkiluku pysytteli runsaan 500 ihmisen tasolla satojen vuosien ajan.
1700-luvulla Torniossa vieraili muutamia keskieurooppalaisia tutkimusmatkailijoita, jotka tulivat tutkimaanarktisia alueita. Merkittävin tutkimusmatka tapahtui vuosina 1736–1737, kunPierre Louis Moreau de Maupertuis tutkimusryhmineenRanskan akatemiasta saapui tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassaAavasaksan laelta tehtyjenkolmiomittauksien avulla onnistuttiin todistamaan, että Maa on navoiltaan litistynyt pallo,geoidi.
Lapin kaupankäynti, josta Tornio oli riippuvainen, alkoi hiipua 1800-luvun aikana. Maannousun vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin ja Tornion satama jouduttiin siirtämään alajuoksua kohti. Merkittävin isku varakkaalle kaupungille tapahtui kuitenkinSuomen sodassa vuonna1808, jonka päätteeksi Suomi liitettiin osaksiVenäjän keisarikuntaa. Raja vedettiin Muonionjoen syvintä väylää pitkin jatkuen Tornionjoen suistoon asti. Linjaus jakoi Lapin kahteen osaan, mikä oli kohtalokasta kaupankäynnille. Muusta rajalinjauksesta poiketenVenäjän keisari vaati Tornionjoen syvimmän väylän länsipuolella sijaitsevaa Suensaarta ja sen mukana Tornion keskustaa liitettäväksi Venäjään. Ruotsalaiset perustivat Haaparannan kylän (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle tasapainottamaan Tornion menetystä.
Venäjän vallan aikana Tornio oli pieni varuskuntakaupunki. Kaupankäynti vilkastui vainKrimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Tällöin Torniosta muodostui tärkeä rajanylityspaikka.Ensimmäisen maailmansodan aikana Torniolla ja Haaparannalla oli ainoa yhteys Venäjän ja heidän läntisien liittolaistensa välillä.[20][21]
Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 käytiin helmikuussa 1918sisällissodan ensimmäisiä taisteluja Tornion rautatieaseman alueella. Taistelujen tuloksena Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin.
Tornio menetti varuskuntansa. Kaupungin väkiluku alkoi kuitenkin kasvaa tasaisesti.
Lapin sodassa, toisen maailmansodan loppupuolella, Suomen piti rauhansopimuksen ehtona poistaaSaksan sotilaat maasta. Tornion kaupungin keskustan tuntumassa käytiin Lapin sodan merkittävin taistelu, kun Oulusta meriteitse saapuneet suomalaissotilaat tekivätmaihinnousun saksalaisten valtaamaan kaupunkiin. Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta.
Siten esimerkiksi Tornion merkittävimpiin vanhoihin rakennuksiin kuuluvaTornion kirkko vuodelta 1686 säilyi.
Nykyisen alueensa Tornio saavutti vuonna 1973, jolloin naapurikunnatAlatornio jaKarunki liitettiin Tornion kaupunkiin.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa on työllistänyt etenkinHartwallin omistuksessa olevapanimo, joka tunnetaanLapin Kulta -oluestaan.Outokumpu Oyj rakensi Röytän kaupunginosaan 1960-luvullaruostumattoman teräksen raaka-ainetta valmistavanferrokromitehtaan ja vuonna1976 siellä käynnistyi yhtiön ruostumatonta terästä tuottava tehdas. Menneinä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä myös suurtekstiiliteollisuuslaitokset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä Torniossa, esimerkiksiKerilonin nailonlankatehdas jaNorlynin sukkatehdas[22]. Tekstiiliteollisuus on nyttemmin kuihtunut olemattomiin. Tornionjokilaakson matkailu on kasvanut viime vuosina.
Torniossa siirryttiin kaupunginjohtajajärjestelmään vuonna 1929. Sitä ennen kaupunkia johtivatpormestarit, jotka valittiin lakitieteen tutkinnon ja perehtyneisyyden perusteella.[23]
| Kaupunginjohtaja | Vuosi |
|---|---|
| Varma T. Suosalmi | 1929 |
| Erkki O. Mantere | 1930–1938 |
| Petter Koponen | 1938–1963 |
| Aarno Strömmer | 1963–1973 |
| Hannes Manninen | 1973–2010 |
| Raimo Ronkainen | 1995 sij. 2010–2015 |
| Timo Nousiainen | 2015–2021 |
| Jukka Kujala | 2021– |
Myöhään 1800-luvulle asti Torniossa oli alle 700 asukasta. 1800-luvun lopulla Tornio kasvoi merkittävästi: vuonna 1880 asukasmäärä ylitti tuhannen asukkaan rajan. 1920-luvulla asukasmäärä kaksinkertaistui 2 000:een asukkaaseen.[24] 1970-luvun alussa Torniossa oli 8 000 asukasta. Vuonna 1973Alatornion (8 900 asukasta) jaKarungin kunta (2 200 asukasta) liitettiin Tornioon, jolloin asukasmäärä kasvoi liki 19 000:een.[25] 1970- ja 1980-luvulla Tornio koki positiivista väestönkasvua. Vuonna 1993 oli Tornion väestöhuippu 23 300 asukkaalla. Muuttoliike Etelä-Suomeen 1990-luvun alun laman jälkeen teki muuttotappiota Torniolle, mutta silti vähemmän kuin muille Lapin kunnille. Vuodesta 2002 lähtien Tornion väkimäärä on hiukan lisääntynyt.
| Väestön kehitys | |||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | 1980 | 1985 | 1990 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 |
| Väestö | 21 076 | 22 328 | 22 879 | 23 156 | 23 285 | 23 116 | 22 881 | 22 719 | 22 617 | 22 456 | 22 155 | 22 198 | 22 204 | 22 297 | 22 299 | 22 373 | 22 487 |
| ±% | — | +5.9% | +2.5% | +1.2% | +0.6% | −0.7% | −1.0% | −0.7% | −0.4% | −0.7% | −1.3% | +0.2% | +0.0% | +0.4% | +0.0% | +0.3% | +0.5% |
| Lähteet:[26][27][28] | |||||||||||||||||
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
| Tornion väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 21 076 | |||
| 1985 | 22 328 | |||
| 1990 | 22 879 | |||
| 1995 | 23 156 | |||
| 2000 | 22 617 | |||
| 2005 | 22 297 | |||
| 2010 | 22 513 | |||
| 2015 | 22 199 | |||
| 2020 | 21 640 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[26] | ||||
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Torniossa on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]
Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Torniossa toimiiTornion helluntaiseurakunta.[30]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tornion alueella toimiiOulun ortodoksinen seurakunta.[31]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tornion kaupungin nykyisellä alueella.[29]
Torniossa vahvin poliittinen toimija onSuomen Keskusta. Kaudella 2021–2025 sillä on 20 paikkaaTornion kaupunginvaltuuston 43 valtuustopaikasta.Perussuomalaisilla on kahdeksan paikkaa,SDP:llä viisi paikkaa,vasemmistoliitolla viisi paikkaa,kokoomuksella neljä paikkaa jakristillisdemokraateilla yksi paikka.[7]
Tornion kaupunginjohtajana on toiminutJukka Kujala elokuusta 2021 lähtien.[32] Hänet valittiin kuuden vuoden määräajaksi tammikuussa 2021. Kujalan edeltäjä oliTimo Nousiainen, joka hävisi Kujalalle kaupunginvaltuuston äänestyksessä äänin 20–23.[33]
| Puolue | Äänet | Osuus | Paikat |
|---|---|---|---|
| Keskusta | 4083 | 44,2 % | 20 |
| Perussuomalaiset | 1678 | 18,2 % | 8 |
| SDP | 1120 | 12,1 % | 5 |
| Vasemmistoliitto | 1112 | 12,0 % | 5 |
| Kokoomus | 912 | 9,9 % | 4 |
| Kristillisdemokraatit | 128 | 1,4 % | 1 |
| Vihreät | 183 | 2,0 % | 0 |
| Suomen Kommunistinen Puolue | 25 | 0,3 % | 0 |
Torniolla on kuusiystävyyskaupunkia:[34]
Devizes,Iso-Britannia
Hammerfest,Norja
Ikast,Tanska
Kirovsk,Venäjä
Szekszárd,Unkari
Vetlandan kunta,Ruotsi
Tornio ylläpitää tiivistä yhteistyötä Ruotsissa sijaitsevan kaksoiskaupunki Haaparannan kanssa. Haaparanta sai kaupungin oikeudet vuonna 1842, kun Tornio menetettiin Venäjälle korvauksena. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 1955Pohjoismaiden neuvostoon ja vuonna 1995Euroopan unioniin, tuli rajasta paikallisten mukaan ”maailman rauhallisin raja”.
Lisäyksenä kaupungit aloittivat yhteistyön myös koulutuksessa, ja opiskelijat voivat vapaasti valita kummalla puolella rajaa opiskelevat. Vuodesta 1989 lähtien Haaparannalla toimiKielikoulu (ruots.Språkskolan), jossa opiskeli suomalaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita. Yhteistyö kielikoulun osalta tuli päätökseen vuonna 2023, jolloin uusia torniolaisia koululaisia ei voinut enää hakeutua Haaparannan kielikouluun.[35]
Tornion ja Haaparannan suurin yhteinen hanke,Rajalla – På Gränsen, on aloitettu vuonna 2003. Rajalla-hanke sisältää yhdistetyn keskustan Tornion ja Haaparannan keskustojen välille. Vuonna 2006 rajan läheisyyteen rakennettiinIkean tavaratalo. Vuonna 2008 rajalle rakennettiin muun muassakauppakeskus.[36]
Tornionlaakson museo - Tornedalens museum on Tornion ja Haaparannan yhteinen museo.[37]
Tornio on teollisuuskaupunki. Tornion merkittävin työnantaja onOutokumpu, jonkaruostumatonta terästä valmistavaTornion terästehdas työllistää yli 2 000 henkeä[38]. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä. Outokumpu on viime aikoina suunnitellut laajentavansa ferrokromitehdasta Torniossa jolloin syntyisi 100 uutta työpaikkaa.
Tornion Suensaarella toimi elokuuhun 2010 asti Hartwallin (aiemmin Lapin Kulta) kansainvälisestikin tunnettua Lapin Kulta -olutta valmistanut yli 130-vuotiasolut- ja virvoitusjuomatehdas. Panimossa työskenteli parhaimmillaan 200–300 työntekijää ja viime vaiheessa noin 100. Vuonna 2016 tehdaskiinteistöön perustettiin Elämystehdas Lappari, jossa toimii useita eri toimijoita kutenClub Teatria jaTornion Panimo.[39]
Tornio on kahdenvaltatien alkupää. Vain 16 kilometrin pituinenvaltatie 29 Keminmaahan tarjoaa nopeat kulkuyhteydet Kemiin. Valtatie on pohjoisinmoottoritie maailmassa ja suurin osa siitä on nimelläPerämerentie.Valtatie 21 myötäilee Ruotsin rajaaKilpisjärvelle asti.Eurooppatie 8 myötäilee valtateitä 21 ja 29.Eurooppatie 4 alkaa Torniosta; tie on vain muutamia satoja metrejä Suomen puolella ja se jatkuu koko Ruotsin läpiHelsingborgiin etelässä. Tornion ja Haaparannan rajan yli kulkee 18 000 ajoneuvoa päivittäin, mikä tekee rajastapohjoismaiden vilkkaimman.[40][41] Tornio saa keväällä 2019 ensimmäinen kadun naisen mukaan, kun syntyyIrma Stormbomin nimikkokatu.[42]
Haaparannalla ja Torniolla on yhteinen linja-autoasema,Haaparanta–Tornio-matkakeskus. Se sijaitsee Haaparannan puolella, sadan metrin päästä rajasta.[43]
Rautatiet Torniosta johtavat kolmeen eri suuntaan:Oulu–Tornio-rata kulkee perämeren rantaa myötäillenOuluun,Kolarin rata Tornionjokea myötäillenKolariin jaTornio–Haaparanta-rata rajan yliHaaparannalle. LisäksiRöytän satamarata yhdistää Tornion ratapihanRöytän sataman ratapihaan. Tornion ja Haaparannan rautatieasemat yhdistävä neljä kilometriä pitkä neliraiderata mahdollistaa asemien välisen liikennöinnin sekä ruotsalaisella että suomalaisella kalustolla (Suomessa on käytössä suurempiraideleveys kuin Ruotsissa). Henkilöliikenne Torniossa keskeytyiTornio-Pohjoisen seisakkeen huonon kunnon ja sijainnin vuoksi vuonna 2004. Turvallisemmalle paikalle rakennettiinTornio-Itäisen seisake vuonna 2008.[44] Nykyään osataan valmistaa junakalustoa, joka pystyy ilman telinvaihtoa vaihtamaan nopeasti raideleveyttään, kun kalusto ajetaan säältä suojatun raideleveysmuuntohallin läpi raideleveydeltä toiselle. Tällaista tekniikkaa Suomen, Ruotsin ja Norjan välisessä junaliikenteessä ei toistaiseksi (2015) ole vielä kokeiltu.
Tornion satama sijaitsee Röytän saarella, kaupungin eteläosassa. Talvisinjäänmurtaja mahdollistaa vapaat meriyhteydet ja satamaa voidaan käyttää ympärivuotisesti. Sataman liikenne koostuu pääosin Outokumpu Oyj:n ruostumattoman teräksen viennistä. Satamassa ei ole matkustajaliikennettä. Vuonna 2007 satamassa vieraili 345 laivaa ja sataman tavaraliikenne oli 1,6 miljoonaa tonnia.[45][46]
Kemi–Tornion lentoasema sijaitsee Keminmaassa, noin 18 kilometriä Torniosta.[47] LentoyhtiöFinncomm Airlines tarjoaa suorat lennotHelsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoaseman läpi kulki 95 887 matkustajaa vuonna 2008.[48]
Torniossa toimii neljä palokuntaa,Lapin pelastuslaitoksen Tornion ammattipalokunta, Outokummun terästehtaantehdaspalokunta,Tornion VPK, sekäKarungin VPK.[49][50] Lisäksi kunnassa sijaitseeLapin poliisilaitoksen poliisiasema.[51]
Torniossa on järjestetty useita suuriakristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaistensuviseurat on järjestetty Torniossa viisi kertaa, vuosina 1909, 1929, 1952, 1994 sekä 2016.[52][53]
Torniossa puhuttu murre ei juuri poikkea muiden länsirajan kuntien asukkaiden murteesta. Sen sijaan Ruotsin puolella asuvat tornionlaaksolaiset puhuvat ruotsin kielen ohella yleisestimeänkieltä eli tornionlaaksonsuomea, joka poikkeaa selvästi Suomen puolen peräpohjalaismurteista etenkin ruotsin kielen huomattavan sanastovaikutuksen vuoksi.
Tornion urheiluelämä on viimeisen sadan vuoden aikana ollut vilkasta. Tornionseudun ensimmäiset urheilukilpailut olivat hiihtokilpailut Tornionjoen jäällä 1894.
Vuosisadan alussa urheilutoiminta käynnistettiinTornion Pyryn puitteissa, joka perustettiin marraskuussa 1905suurlakon jälkitunnelmissa jatkamaan kansalliskaartin toimintaa. Palloilulajeille perustettiin vuonna 1935 oma seura,Tornion Palloveikot (ToPV), jonka lajeina olivat kesäisin jalkapallo ja talvisin jääpallo jafutsal. Itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenäsuojelukuntajärjestö oli keskeinen urheilutoiminnan järjestäjä. Erityisesti ammunta ja pesäpallo kesäisin sekä hiihto ja ampumahiihto talvisin olivat suojeluskuntaurheilun päälajeja. Ammunnan, hiihdon ja ampumahiihdon kilpailupaikoiksi muodostui Kokkokankaan maasto. Torikenttä toimi jalka- ja pesäpalloilun pelipaikkana ja Tornionjoen jäällä jääpalloiltiin.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin perustettiin lisää seuroja,TUL:ään kuuluvaTornion Tarmo sekä palloilupuolelle uusi erikoisseuraTornion Pallo –47 (TP-47), jonka perustivat Tornion VR:läiset. TP-47 tuli tunnetuksi myöhemmin erityisesti jalkapalloseurana.
1970-luvulta lähtien urheilupuolella erikoistuminen tiettyyn lajiin on ollut tyypillistä myös Torniossa. Tornion Palloveikot on erityisesti jääpalloseura ja Tornion Pallo –47 jalkapalloseura. Muita palloilupuolen erikoisseuroja ovat jääkiekossaTornion IHC, lentopallossa Tornion Lentis-88 ja kaukalopallossa Tornion Palloketut. Tornion Palloveikot on myös kaupungin salibandyn ykkösseura. Hiihdon ja yleisurheilun ykkösseura onAlatornion Pirkat.
Palloilulajeja on 1950-luvulta lähtien pelattuPohjan Stadionilla, joka 1980-luvulta lähtien on ollut yksinomaan yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden käytössä. Jääpalloilijoiden pelipaikkana toimi 1980- ja 90-luvuilla Näränperän luonnonjääkenttä ja 1990-luvulta lähtien peliareenana on ollut Haaparannan Gränsvallenin tekojää. Jääkiekkoa, kaukalopalloa ja lentopalloa harrastetaan Putaan urheilukeskuksessa. Hiihtourheilun pääpaikaksi on muodostunut Puuluodon hiihtokeskus.
Muiden urheilulajien suorituspaikkoja ovat Putaan uimahalli uimareille, Laivakangas raviurheilulle ja haulikkoampujille, Näränperä jousiampujille jagolfaajille sekä Röyttä purjehtijoille.
Tunnettuja Torniossa kasvaneita urheilijoita vuosikymmenien varrelta ovat olleet muun muassa yleisurheilija, olympiavoittajaVille Pörhölä, yleisurheilijatErik Åström jaTauno Kontio, hiihtäjäJari Isometsä, ammattijalkapalloilijaTeemu Tainio, pujottelun maailmanmestariKalle Palander[55] sekä jääkiekkoilijatVille Pokka jaJesse Puljujärvi.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaTornioWikimedia Commonsissa| Liikuntapaikat | Pohjan stadion |
|---|---|
| Urheiluseurat | Tornion Pyry –Tornion Palloveikot –Tornion Pallo -47 –Tornion IHC -Alatornion Pirkat |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
