Mastoista torni eroaa siten, että torni on itseään tukeva rakenne, eikä sen pystyssä pitämiseen tarvitaharuksia eli tukivaijereita. Korkeista rakennuksista torni eroaa sisätilojensa käyttötarkoituksen mukaan; tornin tilavuudesta suurin osa on ihmisen oleskeluun kelpaamatonta tilaa kuten vartta. Sen sijaan rakennuksessa sisätila on johonkin toimintaan tai oleskeluun tarkoitettua.[2] Tornin määritelmä myös edellyttää korkeudelle jotakin edellytystä, kuten näköalaa tai signaalin kantavuutta. Näillä perusteilla esimerkiksiradiomastot luokitellaan rakennelmiksi sekätornitalot ja niiden erikoistapauksetpilvenpiirtäjät rakennuksiksi.
Sotilaallisiin tarkoituksiin on tehty torneja, usein kaupungin muuriin tai porttien vierelle, joiden suojasta voitiin pommittaa hyökkääjiä. Korkeat, kauas näkyvät tornit ovat tärkeitä monien kirkkojen arkkitehtuurissa. Torniin nostettu kello kuuluu ja näkyy kauas. Muun muassaRanskassa jaSaksassa torni kuuluu usein kaupungintalon rakenteeseen. Teräksen käyttö kantavissa rakenteissa teki mahdolliseksi paljon entistä korkeampien tornien rakentamisen.[1]
Vuonna 2017 viisi maailman kymmenestä korkeimmasta tornista oli Kiinassa. Korkein on kuitenkin Japanin 634 metriä korkeaTokyo Skytree.[3]
