Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Tokelau

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo Uuden-Seelannin territoriosta.Tokelau on myös kylä Tuvalulla.
Tokelau
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
ValtiomuotoItsehallinnollinen osaUutta-Seelantia
Kuningas
Hallinnoija
Charles III
Don Higgins
Ulu-o-TokelauAlapati Tavite
Pääkaupunki¹ Ei ole[1]
9°10′06″S,171°48′35″W
Pinta-ala
– yhteensä12 km² (sijalla 240)
– josta sisävesiä0
Väkiluku (2021)1 501 (sijalla 233)
– väestötiheys115,3 as. / km²
– väestönkasvu-0,011 % (2011)
Viralliset kielettokelau,englanti[2]
ValuuttaUuden-Seelannin dollari (NZD)
BKT (2017)
– yhteensä9 406 225 USD  (sijalla 226)
– per asukas6 275 USD
HDI ()Ei arvioitu[3] (sijalla)
AikavyöhykeUTC+13
– kesäaikaei käytössä
Itsenäisyys
– Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena

19. lokakuuta1974
LyhenneTK
Kansainvälinen
suuntanumero
+690
TunnuslauseTokelau mo te Atua
KansallislauluGod Save the King

¹Tokelaun kolmella atollilla on omat keskuksensa.

Infobox OKNimi-testi OK

Tokelau on kolmesta trooppisestakoralliatollista koostuvaUuden-Seelanninterritorio eteläiselläTyynellä valtamerellä. Sitä kutsutaan joskus myös vanhalla, vuoteen1946 asti käytössä olleella nimelläänThe Union Islands. Vuoteen1976 saakkaterritorion virallinen nimi oli Tokelausaaret (engl. Tokelau Islands), mutta nykyään siitä käytetään myös virallisissa yhteyksissä lyhyempää nimeä Tokelau.

Tokelaun kolme atollia ovatFakaofo,Nukunonu jaAtafu. Maantieteellisesti saaristoon kuuluu myösOlohega (Swains Island), joka kuitenkin hallinnollisesti on osaAmerikan Samoaa. Tokelaulla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästä Uuden-Seelanninliitännäisvaltioksi, kutenCookinsaaret jaNiue. Tokelaun naapurimaat ovatKiribati,Tuvalu,Samoa, Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.

Maantiede ja luonto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Tokelaun kartta

Tokelaun kolme pääasiallistaatollisaarta sijaitsevat linjassa keskenään noin 430 kilometrin päässä muista saarista. Merkittävin yhteys ulkomaailmaan on Samoa. Myös saarten keskinäiset välimatkat ovat suuret. Nukunonun ja Atafun välillä on matkaa noin 92 kilometriä ja Nukunonoun ja Fakaofon välillä on etäisyyttä noin 64 kilometriä.[4] Tokelaun saaret ovat tyypillisiä atolleja eli tavallisesti ryhmiä saaria, jotka ympäröivätlaguunia. Korkeimmat kohdat ovat vain viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Yhteensä saaria ja särkkiä Tokelaulla on noin 128.[5] Koko maan pinta-ala on vain noin 12 km²[1]. Koralliatolleille tyypillisesti Tokelaun saartenmaaperä on ohut ja hedelmätön. Se myös pitää vettä huonosti. Yleisimmät kasvilajit ovatkairapalmut jakookospalmu. Atolleilla on useita eri lintulajeja, joista suuri osa on muuttolintuja. Muu eläimistö koostuu lähinnärotista,liskoista ja vapaasti laiduntavistasioista.[5] Vuonna 2010 Tokelau perusti 290 000 neliökilometrin kokoisenvalaidensuojelualueen merialueelleen[6].

Atollit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Atollin nimiPinta-alaAsukasluku (2016)[7]
Atafu3,5 km²541
Fakaofo4,0 km²506
Nukunonu4,7 km²452

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Fakaofon asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.

Polynesialaiset siirtolaiset asuttivat Tokelaun noin 1 000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. TuolloinFakaofo valloitti aiemmin itsenäisetAtafun jaNukunonun saaret useiden sotien jälkeen.[8] Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonun havainnutEdward Edwards vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.[2] 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiäBritanniasta jaYhdysvalloista. Alueelle alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekäkatolilaisten ettäprotestanttien tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnäSamoalta. 1850-luvullaranskalainen lähetyssaarnaajaPierre Batailon siirsi noin 500 Tokelaun asukastaWallisin saarelle hänen pelätessään näiden muuten kuolevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvullaPerusta tulleetorjakauppiaat veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:aan. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osaGilbert- ja Ellicesaarten protektoraattia.[8]

1900-luvun alussa monet tokelaulaiset lähtivätGilbertsaarille jaBanabaan töihinfosfaattikaivoksille. Uusi-Seelanti sai Tokelaun vastuulleen vuonna 1925 ja sen jälkeen muuttovirta kääntyi Samoalle.[8] Tokelaun nimestä tuli virallinen vuonna 1946 ja vuonna 1948 siitä tuli oma erillinen alueensa. Tokelau oli pitkään ollut hallinnollisesti osa Samoaa.[2] Samoan itsenäistyttyä vuonna 1962 monet Samoalle muuttaneet muuttivat Uuteen-Seelantiin.[8] Vuonna 1992 solmittiin sopimus, jolla mahdollistettiin Tokelaun oman kansallisen parlamentin perustaminen[2]. Vuonna 2005 Tokelau kärsi pahoin Percy-nimen saaneestasyklonista[9].

Politiikka ja hallinto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningasCharles III, jota Tokelaulla edustaahallinnoija (engl.Administrator). Hänet nimittää virkaansa Uuden-Seelannin hallitus.[10] Hallinnoija käyttää toimeenpanevaa valtaa, mutta toimii Uuden-Seelannin ulkoministeriön alaisuudessa, joka viime kädessä mm. hyväksyy Tokelaun vuosibudjetin.[11] Nykyisenä hallinnoijana toimiiDon Higgins, joka aloitti virassaan vuonna 2022.[12]Ulu-o-Tokelau, joka vastaa hallituksenpäämiestä, on 12. maaliskuuta 2024 lähtien ollutAlapati Tavite.[13] Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen faipulen eli kylänvanhimman kesken, ja nimityksen tekee faipuleiden neuvosto.[14] Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin.

Parlamentti (engl.General Fono) koostuu 20 edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakaofolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta kuusi. Vaalit järjestettiin viimeksi vuonna 2008, ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.[1] Jokaisessa saaressa onTaipulegaksi kutsuttu neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myöspulenukuksi kutsuttu pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, mutta itsenäisyyden kannattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viime aikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.[8]

Tokelaulla on vain muutama poliisi, eikä vankilajärjestelmää ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta. Muita rangaistusmuotoja ovat sakot tai yhdyskuntapalvelu.[15][16]

Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa.[2]Atafu on kuitenkin suurin asutuskeskus.[10]

Tokelaulaiset ovatUuden-Seelannin kansalaisia ja oikeutettuja joihinkin maan sosiaalietuuksiin. Lisäksi tokelaulaiset saavat hakea Uuden-Seelannin passia.[17][18]

Talous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tokelaun talous on riippuvainen Uudesta-Seelannista tulevasta avusta. Uusi-Seelanti antaa taloudellista apua vuosittain noin 9 miljoonan Uuden-Seelannin dollarin edestä.[16] Merkittävä tulojen lähde on myös maan ulkopuolella elävien tokelaulaisten maahan lähettämät rahat[2]. Talouden ongelmia ovat etenkin luonnonvarojen puute ja maan syrjäinen sijainti. Tokelaunbruttokansantuote oli vuoden 1993 arvion mukaan 1,5 miljoonaaYhdysvaltain dollaria, mikä teki henkilöä kohden 1 000 dollaria. Maatalouden tärkeimmät tuotteet ovatkookospähkinät,kopra,leipäpuu,papaijat,banaanit,siat,siipikarja,vuohet jakala. Teollisuutta on vain vähän ja se valmistaa pääasiassa kopraa, puutöitä ja käsitöitä. Tärkeitä tulojen lähteitä ovat myös postimerkit ja kolikot.CIAnThe World Factbookin mukaan Tokelau vei vuonna 2002 tuotteita 0:n dollarin edestä ja toi maahan tuotteita 969 200:n dollarin edestä.[1]

Vuonna 2012 Tokelausta tuli ensimmäinen alue maailmassa, joka tuotti 100 % sähköstään aurinkovoimalla.[19][20]

Väestöjakauma

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tokelaun asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennassa 1 499 henkilöä. Kasvua oli 6,2 prosenttia verrattuna vuoden 2011 väestönlaskentaan, jolloin asukasluku oli 1 411. Vuonna 2016 asukkaista 31,7 % oli 0–14-vuotiaita, 61,2 % 15–64-vuotiaita ja 7,1 % yli 64-vuotiaita.[21] Muualla Uudessa-Seelannissa asuu yli 7000 tokelaulaista.[18]

Tokelaun asukkaat ovat polynesialaisia ja läheistä sukuasamoalaisille,tuvalulaisille jacookinsaarelaisille. Tokelaun ongelmana on ollut pitkään liian suuri asukasluku, mutta tilanne on helpottunut maastamuuton myötä. Suuria Tokelaulta tulleiden yhteisöjä on Samoalla, Uudessa-Seelannissa jaAustraliassa. Uudessa-Seelannissa asuu noin 6 500 tokelaulaista. Asukkaat ovat keskittyneet pääsiassa kolmen suurimman saaren kyliin.[16]Kongregationalistit muodostavat 70 % väestöstä katolilaisten muodostaessa 28 %. Muihin kirkkoihin kuuluu 2 % väestöstä.[1]

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Uskonto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Katolilainen kirkko Nukuonolla.

Tokelaun väestö on varsin uskonnollista ja vain pieni vähemmistö ei kuulu maan kahteen suurimpaan kirkkoon. Etenkinsunnuntait on usein omistettu kirkkomenoille. Työ ja muutamat muut asiat on kielletty sunnuntaisin, vaikkakin asian suhteen ei olla yhtä tiukkoja Nukunonulla. Atafu on suurimmaksi osaksi protestanttinen, Nukunona katolilainen ja Fakafotolla on suuria määriä molempia. Ennen kristinuskon saapumista tokelaulaiset palvoivatTui Tokelau -nimistä jumalaa.[4]

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tokelaulla harrastetaan myös Samoalla ja Uudessa-Seelannissa tuttuja urheilulajeja.Rugby,verkkopallo jakilikiti-nimellä tunnettu polynesialainenkriketin muoto ovat urheilulajeista suosituimpia.[16] Kilkitissä kentällä on samaan aikaan kaikki mahdolliset pelaajat, mikä Tokelaulla saattaa tarkoittaa jopa noin viittäkymmentä pelaajaa molemmin puolin. Kilkitissä osuma mereen tai laguuniin lasketaan kuuden pisteen arvoiseksi.[4]

Ruoka ja juoma

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen tapa valmistaa ruokaa Tokelaulla on sen kypsentäminen maauuneissa. Nykyisin monissa talouksissa on tosinkerosiinilla toimivat uunit. Perinteinen ruoka koostuu lähinnä kalasta,bataatista, leipäpuusta, tarosta sekä sian- ja siipikarjan lihasta. Valmista ruokaa tuodaan Tokelaulle noin 12 päivän välein. Juomaveden vähäisyyden ja kerätyn veden tunkkaisuuden takiaolut on suosittu juoma. Oluen myynti on kuitenkin tiukasti säännösteltyä etenkin Atafun saarella.Kalave on paikallista kookospähkinöistä tehtyä alkoholipitoista juomaa.[5]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdeTokelau The World Factbook. CIA. Arkistoitu 27.5.2016. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  2. abcdefInformation Bulletin on Tokelau New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  3. VSA in Tokelau VSA. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  4. abcLonely Planet 2006, s. 683
  5. abcLonely Planet 2006, s. 684
  6. Tokelau declares whale sanctuary in South Pacific BBC News. BBC. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  7. Final population counts: 2016 Tokelau Census (PDF) (s. 4) Tokelau National Statistics Office. Viitattu 5.7.2024. (englanniksi)
  8. abcdeLonely Planet 2006, s. 680
  9. Lonely Planet 2006, s. 681
  10. abTokelau profile BBC News. 15.2.2012. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  11. Administration On-Going Government of Tokelau. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  12. New Administrator of Tokelau announced The National Tribune. 31.5.2022. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  13. Countries T rulers.org. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  14. Visit by the Ulu-o-Tokelau The Governor-General of New Zealand. 26.3.2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  15. Government Government of Tokelau. 2024. Viitattu 9.7.2024. (englanniksi)
  16. abcdLonely Planet 2006, s. 682
  17. Tokelau Government On-Going Government of Tokelau. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  18. abAbout Tokelau New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade. 2024. Viitattu 2.9.2024. (englanniksi)
  19. Tokelau islands shift to solar energy BBC News. 7.11.2012. Viitattu 19.5.2025. (englanniksi)
  20. Not so clean? Deutsche Welle. 6.4.2013. Viitattu 19.5.2025. (englanniksi)
  21. 2016 Tokelau Census of Population and Dwellings (.xlsx) (taulukko 1.1.1) Tokelau National Statistics Office. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaTokelau.
Wikimatkoissa on matkaopas aiheestaTokelau
Oseanian valtiot
Itsenäiset valtiot
Itsehallintoalueet
Australia
Ranska
Uusi-Seelanti
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tokelau&oldid=23435083
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp