Eufrat ja Tigris.Valuma-alue on kartassa keltaisella.
Tigris on itäisempi kahdesta suuresta joesta, Tigris jaEufrat, joista Kaksoisvirtainmaa eliMesopotamia on saanut nimensä. Tigris on noin 1 900 kilometriä pitkä.Irakin pääkaupunkiBagdad sijaitsee Tigriksen länsirannalla. Historiallisesti tärkeätNiniven,Ktesifonin jaSeleukeian kaupungit ovat myös sijainneet sen varrella.[1] MyösSaddam Husseinin kotikaupunkiTikrit sijaitsee joen varrella ja on saanut nimensä sen mukaan.
Tigrisin lähteet ovatTaurusvuoristossa TurkissaElazığin kaupungin lounaispuolella. Sillä on monia pieniä sivujokia, joiden yhteinen valuma-alue kattaa suuren osan Turkin itäosaa. Se muodostaa osan Turkin jaSyyrian välisestä rajasta, jaKhābūrjoki yhtyy siihen lähelläIrakin rajaa.Mosulin lähellä jokilaaksosta on tehty tekojärvi. Joki saapuualluviaalitasangolle lähelläSamarraa.Bagdadin lähistöllä joen molemmin puolin on rakennettu tulvavallit.[1]
Joen uoma tasangolla on muuttunut monia kertoja, sekä luonnollisesti että ihmisen toimien takia. Noin 200 km Bagdadista alavirtaan on laaja riisinviljely- ja suoalue, jota monet Tigrisin sivuhaarat kastelevat. Suoalueelta alkaaShatt al-Arab -joki, johon myös Eufrat laskee. Shatt al-Arab on osa Iranin ja Irakin välistä rajaa, ja Irakin ainoa yhteys merelle.[1]
Ennen nykyaikaisten patojen rakentamista Tigrisin keskimääräiseksi virtaamaksi arvioitiin 1 340 kuutiometriä sekunnissa. Se kuljetti tonnin kiintoainesta sekunnissa. Nykyisin 90 % vedestä ja kiintoaineesta, joka ohittaa Bagdadin, ei koskaan päädy mereen, vaan haihtuu tai käytetään kasteluun ja imeytyy suoalueille.[1]
Tigrisiin on rakennettu useita patoja sekä sähköntuotantoa että kasteluveden säännöstelyä varten. Turkin puolella on Kralkizin (rakennettu 1985–1997),Batmanin (1986–1999), Diclen (1986–1997) ja Ilısun padot. Irakin puolella on useita patoja, josta suurin onMosulissa.[2] Muut Irakin puolen padot ovat Kutissa (rakennettu 1939) ja Samarrassa (1954).[3]
