| Thomas Krag | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. heinäkuuta1868 Kragerø,Telemark,Norja |
| Kuollut | 13. maaliskuuta1913 (44 vuotta) Oslo, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | norja |
| Tuotannon kieli | norja |
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
Thomas Peter Krag (28. heinäkuuta1868Kragerø,Telemark,Norja –13. maaliskuuta1913,Oslo, Norja) oli norjalainen kirjailija.[1]
Kragin isä oliStortingetin jäsenPeter Rasmus Krag. Yhdessä veljensäVilhelmin sekäOlaf Bennechen jaGabriel Scottin kanssa hän muodosti ryhmän, josta käytettiin nimitystä ”sørlandilainen runoilijakoulukunta”. Suvussa on useita muitakin merkittävään asemaan nousseita jäseniä. Hänen poikansa on kirjallisuushistorioitsijaErik Krag.[1]
Kragin ollessa kaksivuotias, perhe muuttiKristiansandiin, jossa hän vietti lapsuutensa ja joka vaikutti merkittävästi hänen kirjailijantyöhönsä. Nykyisin hän on kirjailijana unohdettu, eikä hän omana aikanaankaan saanut aina arvostusta, vaikkakin hänellä on uskollinen lukijankunta. Kirjoja on käännetty useille kielille, ainakin ruotsiksi, saksaksi, hollanniksi[1] ja suomeksi.
Kragin ensimmäiset romaanit olivat realistisia kotiseuturomaaneja, joissa oli luonnonlyyristä sävyä. Myöhemmissä läpimurtoromaaneissa luonnonlyyrisyys nousi hallitsevaksi.[2] Krag oli kirjailijana uusromantikko. Hänen aiheensa ovat yhteydessä luontoon, mereen ja metsään. Hän oli mystikko, ja kirjoissa hän kuvaa arvoituksellisia tapahtumia ja ihmismielen irrationaaleja voimia.[1]
Krag suoritti examen artiumselvennä -tutkinnon 1890 Kristianiassa ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen esikoisteoksensaJon Græff. Hän asui Kööpenhaminassa, eli öisin ja liikkui taiteilijapiireissä. Hän julkaisi vähintään kirjan vuodessa. Hän oli uskonnollinen mystikko ja sai vaikutteitaKierkegaardilta. Viimeissä kirjassa, romaanissaFrank Hjelm. Historien om en Hjemløs (1912), ilmenee Kragin ongelma löytää oikeutusta elää. Hän eli kaupunkilaiselämää mutta tunsi olevansa siellä vieras. Kirjailijana hän hakeutui luontoon ja menneisyyteen, mutta todellisessa elämässä hän ei palannut sinneselvennä.[1]
Kragin veli oli runoilijaWilhelm Krag (1871–1933).[3]