Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa. |
Thomas Elsaesser (22. kesäkuuta1943Berliini –4. joulukuuta2019Peking) oli saksalainen elokuvahistorioitsija ja elokuvatieteen professoriAmsterdamin yliopistossa.
Thomas Elsaesser syntyi vuonna 1943 Berliinissä. Hän oli arkkitehti Martin Elsaesserin lapsenlapsi ja vietti lapsuutensa SaksanOberfrankenissa. Vuonna 1951 hän muutti perheineenMannheimiin, jossa hän opiskeli humanistisessa lukiossa ennen kuin aloitti englannin opinnot Ruprecht-Karl yliopistossa Heidelbergissä. Vuonna 1963 Elsaesser muuttiIsoon-Britanniaan, jossa hän opiskeli Englannin kirjallisuuttaSussexin yliopistossa (1963–1966). Suoritettuaan kandidaatin tutkinnon hän vietti vuodenSorbonnessa Pariisissa (1967–68). Vuonna 1971 hän suoritti tohtorin tutkinnon Sussexin yliopistosta Jules Micheletin ja Thomas Carlylen Ranskan vallankumouksen historioita käsittelevällä kirjallisuustieteen väitöskirjalla.
Vuonna 1968 Elsaesser perusti Sussexin yliopistossa elokuvalehden (Brighton Film Review). Hän toimitti lehteä Monogram-nimisenä vuodesta 1971 vuoteen 1975 Lontoossa Peter Wollenin rohkaisemana jaBritish Film Instituten koulutusosaston rahoittamana.
Kriitikkona ja teoreetikkona toimiessaan Elsaesser kirjoitti esseen hollywoodilaisesta melodraamasta ("Tales of Sound and Fury", 1972), joka hänestä kansainvälisesti tunnetuksi elokuvatutkijan.
Vuodesta 1972–1976 Elsaesser opetti englantia, ranskaa ja yleistä kirjallisuustiedettäItä-Anglian yliopistossa. Vuonna 1976 hän perusti yhdessä Charles Barrin kanssa erään Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäisistä riippumattomista elokuvatutkimuksen keskuksista, joka sisälsi täydet kandidaatin-, maisterin- ja tohtoriohjelmat. Alfred Hitchcockia ja Fritz Langia käsittelevien seminaarien lisäksi Elsaesser alkoi opettaa yhdessä kollegansa W.G. Sebaldin kanssa kurssia Weimarin tasavallan elokuvasta.
Vuonna 1991 Elsaesser valittiin professoriksiAmsterdamin yliopistoon. Siellä hän perusti elokuva- ja televisiotieteen laitoksen, jonka johtajana hän toimi vuoteen 2000 asti. Vuonna 1991 hän perusti kansainvälisen maisteriohjelman, kirjasarjanFilm Culture in Transition (Amsterdam University Press / Chicago University Press) ja oli mukana perustamassa yhdysvaltalaiseen graduate school -järjestelmään pohjaavaa ASCA- tutkijakoulua (Amsterdam School for Cultural Analysis).
Vuodesta 1976 lähtien Elsaesser opetti säännöllisesti vierailevana professorina yhdysvaltalaisissa yliopistoissa, eritoten Iowan, Kalifornian (Los Angeles, San Diego, Berkeley, Irvine, Santa Barbara) New Yorkin ja Yalen yliopistoissa. Vuosina 1993–1999 hän oli professorina Bergenin yliopistossa Norjassa ja vuosina 2005–2006 Ingmar Bergman -professori Tukholman yliopistossa. Vuosina 2006–2007 hän oli Leverhulme-professoriCambridgen yliopistossa. Tämän lisäksi hän opetti useita kertoja vierailevana professorina Hampurin, Berliinin ja Wienin yliopistoissa. Vuonna 2003 hän oli tutkijana Wienin International Research Center for Cultural Studies -keskuksessa, vuonna 2004 Tel Avivin yliopiston Sackler instituutissa ja vuonna 2007 CambridgenChurchill Collegessa. Vuodesta 2005 lähtien Elsaesser opetti vuosittain yhden lukukaudenYalen yliopistossa vierailevana professorina.
Vuosina 2000–2005 Elsaesser oli kansainvälisen tutkimusprojektin Cinema Europen johtaja Amsterdamin yliopistossa. Projekti tuotti lukuisia kirjajulkaisuja eurooppalaisesta elokuvasta ja elokuvahistoriasta, kuten tutkielman Hollywoodin ja Euroopan suhteesta (European Cinema - Face to Face with Hollywood), nyky-cinefiliasta (Cinephilia - Movies, Love and Memory), eurooppalaisesta avantgardesta ja elokuvakerholiikkeestä (Moving Forward Looking Back), Lars von Trierin elokuvasta pelaamisen prototyyppinä (Playing the Waves) ja eurooppalaisesta elokuvafestivaalialueesta (Film Festivals - From European Geopolitics to Global Cinephilia). Muut projektiin liittyvät tutkielmat keskittyivät muun muassa postklassiseen kerrontaan, elokuvaan, sotaan ja muistiin, suomalaiseen visuaaliseen kulttuuriin ja musiikkiin 90-luvun eurooppalaisessa elokuvassa sekä eurooppalaisten kaupunkien ja mediakulttuurin suhteita käsitteleviin tutkimuksiin.
Elsaesser oli merkittävä kansainvälisen elokuvakulttuurin edustaja, jonka kirjoja ja esseitä elokuvateoriasta, genreteoriasta, Hollywoodista, elokuvahistoriasta, median ja uusmedian arkeologiasta, eurooppalaisesta auteur-elokuvasta ja installaatiotaiteesta on julkaistu yli 20:lla kielellä. Elsaesser on eritoten tunnettu tutkimuksistaan, jotka käsittelevät miltei jokaista saksalaisen elokuvahistorian vaihetta varhaisesta elokuvasta (A Second Life: German Cinema’s First Decade) Weimarin tasavallan elokuvaan (Weimar Cinema and After: Germany’s Historical Imaginary) ja Fritz Langiin (Metropolis). Näihin teoksiin lukeutuvat myös paljon siteerattuNew German Cinema – A History, teos Rainer Werner Fassbinderistä, tutkielma natsielokuvan vaikutuksista sodanjälkeiseen saksalaiseen elokuvaan, antologia Harun Farockista sekä teosThe BFI Companion to German Cinema.
Saksalaiseen elokuvaan liittyvien julkaisujen lisäksi Elsaesser (yhteis)toimitti kokoelmia varhaisesta elokuvasta, televisiosta ja uusmediasta, kirjoittanut kirjan Contemporary Hollywood: Studying Contemporary American Film Warren Bucklandin kanssa, sekä uraauurtavan teoksenFilm Theory: An Introduction through the Senses yhdessä Malte Hagenerin kanssa.
Elsaesserin teosNew German Cinema: A History voitti New Yorkin yliopiston Jay Leyda -palkinnon vuonna 1990 ja Nancy Singer Kovacs -palkinnon (Society for Cinema and Media Studies). Hän vastaanotti Nancy Singer Kovacs -palkinnon toistamiseen vuonna 1998 kirjastaanWeimar Cinema and After: Germany's Historical Imaginary. Hänen kirjansaEuropean Cinema Face to Face with Hollywood voitti parhaana kansainvälisenä elokuvatutkimuksen kirjana Udinen yliopiston elokuvakonferenssin yhteydessä vuonna 2006 luovutetun Premio Limina-Carnica -palkinnon.
Vuonna 2006 Elsaesser vastaanotti Alankomaiden Leijonan ritarikunnan ritariuden.[1] Vuonna 2008 Society for Film and Media Studies kunnioitti häntä kunniajäsenyydellä. Vuonna 2008 hänet myös valittiin British Academyn vastaavaksi tutkijaksi.[2]
Elsaesserin 60-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Malte Hagener, Johannes N. Schmidt ja Michael Wedel toimittivat juhlanumeronDie Spur durch den Spiegel.[3] Elsaesserin 65-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi julkaistiin hänen kollegojensa ja entisten opiskelijoidensa artikkeleista koostuva kirjaMind the Screen: Media Concepts According to Thomas Elsaesser.[4]