Tauno Nurmela Tauno Nurmela (4. syyskuuta 1907 Lappee –27. elokuuta 1985 Turku )[ 1] suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko.
Nurmela toimiTurun yliopistossa romaanisten kielten professorina vuodesta 1949 vuoteen 1970. Hän toimi myös yliopiston vararehtorina 1953–1960, rehtorina 1960–1970 ja kanslerina 1970–1975.Akateemikon arvon hän sai 1975. Nurmela oli erityisestiItalian kielen ja kulttuurin tuntija.[ 1] Ilmo Nurmela .
Nurmela on suomentanutAlberto Moravian teoksia nimellä Kai Vuosalmi.[ 2]
Turussa vuonna 1939 löydetty pikkuplaneetta1696 Nurmela on nimetty Tauno Nurmelan mukaan.[ 3]
Turun yliopiston päärakennuksen juhlaluentosali, luentosali I, on nimetty Nurmelan mukaanTauno Nurmela -saliksi .
Tauno Nurmelan tuotantoon kuuluvat muun muassa seuraavat teokset:
Suuri pieni maailma , muistelmateos (1953; uudistettu laitos 1967)Vox humana eli Ihmisen ääntä , puhe- ja kirjoituskokoelma (1964)Hei elämää , muistelmateos (1967)Vanha Varis eli tuntematon Boccaccio (1975)Sanottu mikä sanottu , puhe- ja kirjoituskokoelma (1979)↑a b Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita , s. 183. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6 ↑ Koivisto, Päivi & Pyrhönen, Heta & Nyqvist, Sanna: Keltaiset esseet: Keltainen kirjasto tutkijoiden silmin . (Liitteenä oleva kirjaluettelo.) Tammi, 2016. ↑ Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan: aurinkokuntamme kiehtova nimistö , s. 73, 104. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9 Lauri Lindgren: Nurmela, Tauno (1907–1985) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Rehtorit Tiedekunnat Kampukset
Liiton puheenjohtajat Hallituksen puheenjohtajat Liiton puheenjohtajat
Kansainväliset Kansalliset Henkilöt Muut
