Tase on yksi yrityksen taloudellisen tilan arvioimiseen käytetyistä taloudellisista raporteista. Tase mittaa yrityksenomaisuuden javelkojen arvoa tiettynä ajankohtana. Taseen pari ontuloslaskelma, joka mittaa yrityksen tuottoja, kuluja javoittoa taitappiota tietyn ajanjakson aikana.
Kirjanpitoasetuksessa määritellään Suomessa käytettävä taseen kaava, joka on pitkälti sama kuin muissakin maissa ja kirjanpitokäytännöissä käytetty taseen kaava. Taseessa on kaksi puolta:vastaavaa javastattavaa. Vastaavien kokonaissumma on aina yhtä suuri kuin vastattavien kokonaissumma.
Vastaavaa-puolella (aktiivat) esitetään yrityksen omaisuus jaettuna pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Tämä puoli selvittää rahan käytön siltä osin kuin sitä ei ole kirjattu kuluksi. Vastaavaa ovat esimerkiksi erilaiset aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset,vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit ja rahat sekä pankkisaamiset.
Vastaavat on ryhmitelty käänteiseenlikviditeettijärjestykseen. Ylimpänä esitetään vaikeimmin rahaksi muutettavissa oleva omaisuus. Likvidein varallisuus on vastaavien viimeisenä eränä.
Pysyvien vastaavien tarkoitus on olla yrityksen käytössä ja osallistua tulon tuottamiseen useamman tilikauden ajan. Pysyvät vastaavat jaetaan aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin. Pysyviä vastaavia nimitettiin aiemmin käyttöomaisuudeksi ja muiksi aineellisiksi hyödykkeiksi; nykyisin käyttöomaisuus-termiä käytetään verotuksessa.[1]
Vaihtuvat vastaavat sisältävät vaihto-omaisuuden ja saamiset. Saamisiin kuuluvat myös rahavarat ja rahoitusarvopaperit.
Huomattava onsijoitusten jarahoitusarvopaperien ero. Molemmat sisältävätosakkeita, mutta tuottoja odotetaan sijoituksista pidemmälle kuin rahoitusarvopapereista.
Vastattavaa-puoli (passiivat) osoittaa rahan lähteet. Tällä puolella esiintyvät oma ja vieras pääoma sekä varaukset.Oman pääoman erien nimikkeet ovat erilaisia eri yhtiömuodoissa.
Vastattavaa-puoli on ryhmitelty siten, ettäoma pääoma tulee ensin javieras pääoma sen jälkeen. Konkurssitilanteessa vieras pääoma on etuoikeutetussa asemassa verrattuna oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.
Oman ja vieraan pääoman välissä esitetään tilinpäätössiirtojen kertymä sekä pakollisetvaraukset.Tilinpäätössiirtojen kertymä on verotukseen liittyvä erä. Siihen merkitään vielä toteutumattomia mutta jo kuluiksi kirjattuja menoja, jotka on jo vähennetty verotuksessa. Näitä ovat poistoero ja vapaaehtoiset varaukset kuten takuuvaraus.Pakolliset varaukset ovat luonteeltaan velkoja. Vieraasta pääomasta ne eroavat siten, että varauksen määrä tai toteutumisajankohta on jouduttu arvioimaan. Tähän erään merkitään muun muassa eläkevastuita.[2]
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla.
Tarkennus:Vanhan kirjanpitoasetuksen mukainen |
Taseen rakenne on esitetty alla. Tässä on kyseessä kirjanpitoasetuksen mukainen lyhennetty tase, joka koskee pieniä kirjanpitovelvollisia. Suurten kirjanpitovelvollisten on esitettävä tase tarkemmin eriteltynä.
Taseen loppusumma tarkoittaa vastaavaa- tai vastattavaa-puolen erien yhteenlaskettua summaa. Molempien puolten loppusummien on oltava samat.
Taseen loppusummalla mitataan yrityksen kokoa. Se kuvaa käytössä olevien varojen yhteismäärää. Loppusumman voi katsoa kuvaavan myös yrityksen merkittävyyttä ja kilpailuvoimaa.[3]
Taseeseen merkityt varallisuusarvot eivät välttämättä vastaa omaisuuden käypiä arvoja (markkina-arvoja). Kirjanpitosäännöistä johtuu, että varallisuus arvostetaan usein muuhun kuin siihen arvoon, joka omaisuudesta myytäessä saataisiin. Omaisuuden arvo taseessa on tavallisesti pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin sen käypä arvo.
Tasearvojen alhaisuus ei yleisesti ottaen johdu siitä, että yritykset pyrkisivät peittelemään varojaan, vaan kyse on lain vaatimuksesta. Vakavaraisuus on tavoiteltua, sillä se vaikuttaa mm. yrityksen lainarahan hintaan. Peittelyn sijasta ongelmana saattaakin olla tasearvojen liioittelu. NykyinenIFRS-standardi antaa mm. vapauksia erilaisten aineettomien erien kirjaamiseen, mikä saattaa aiheuttaa sen, että erityisestipörssiyhtiön taseessa on varallisuutta, jolla ei ole reaalista pohjaa.
Yhtiön verotus ei perustu taseeseen vaan tulokseen. Taseella on kuitenkin merkitystä yhtiön omistajien verotuksessa, sillä yhtiön varallisuus vaikuttaa mm. omistajien osinko-, lahja- ja perintöverotuksessa. Tase vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon varoja yhtiö voi jakaa omistajilleen esimerkiksi osinkoina.
- ↑Lindfors, Hannele:Kirjanpito käytännönläheisesti. Helsingin seudun kauppakamari 2010, s. 48
- ↑Kinnunen, Juha: Tilinpäätös yrityksen menestyksen kuvaajana. Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen, 2009. KY-Palvelu Oy. ISBN 978-952-99060-4-8
- ↑Kaisanlahti, Timo – Leppiniemi, Jarmo – Leppiniemi, Raili: Tilinpäätöksen tulkinta. Helsinki: Alma Talent, 2017. ISBN 978-952-14-3247-7
