Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Tapanila

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee aluetta Helsingissä.Tapanila on myös alue Lahden Jalkarannassa.
Tapanila
Mosabacka
Kaupungin kartta, jossa Tapanila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Tapanila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
KaupunkiHelsinki
SuurpiiriKoillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro392
Pinta-ala1,46 km² [1]
Väkiluku6 538[2](31.12.2024)
Väestötiheys4 478 as./km²
Työpaikkoja980 kpl [3]  (31.12.2022)
Osa-alueeton osa-alueTapaninkylässä,Malmin peruspiirissä
Postinumero(t)00730, 00731
LähialueetAla-Malmi,Malmin lentokenttä,Puistola,Tapaninvainio,Töyrynummi,Ylä-Malmi
Infobox OK

Tapanila (ruots.Mosabacka) on vanhahuvila-alue[4] jaMalmin peruspiiriin kuuluva osa-alueKoillis-Helsingissäpääradan varrella. YhdessäTapaninvainion kanssa se muodostaaTapaninkylän kaupunginosan.

Tapanilan alueen naapureina ovat lounaassaYlä-Malmi ja lännessä Tapaninvainio; näihin molempiin rajalinjana toimii Kotinummentie. Pohjoisessa Tapanilankaaren (tie) toisella puolella sijaitsevatTapulikaupunki jaPuistola. IdässäMalminkaari (tie) määrittää rajanMalmin lentokentän suuntaan. Radan eteläpuolella naapurina onAla-Malmi.

Tapanilan länsiosa on pientalovaltainen. Radan itäpuolella on kerrostaloalue, joka on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla lukuun ottamatta 2003–2005 rakennettuaFallkullan aluetta.

Tapanilassa toimii vuonna 1908 perustettu työväenyhdistys, jonka omistuksessa on vuonna 1924 valmistunut, nykyisin suojeltutyöväentalo.

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tapanila, kuten muukinUusimaa, oli esihistoriallisella ajalla todennäköisestihämäläisten aluetta. Alkuperäinen asutus on ollut mahdollisesti peräisin Hämeestä. Alueen vanhan asutuksen kylä on ollut paikannimitutkimuksen perusteella mahdollisestiKaukola. Ruotsalaisten keskiajallatoisen ristiretken vanavedessä tekemänUudenmaan kolonisaation seurauksena alue kuitenkin myöhemmin ruotsalaistui.[5]

Tapaninkylä oli yksi Helsingin maalaiskunnan vanhimmista ja suurimmista henkikirjakylistä, jossa oliisonjaon päättyessä vuonna 1777 kaikkiaan 12 taloa. Myöhemmin niiden maista muodostettiin useita pienempiä tiloja. Rautatien varteen kylän alueelle perustettiin vuonna 1907 pysäkki, joka myöhemmin korotettiin asemaksi.[6] Varsinaista asemarakennusta ei Tapanilassa enää ole.

Tapanilaa mainostettiin vuonna 1910 näin:"Missä aiotte asua! Sananen niille, jotka kärsivät asuntokurjuutta pääkaupungissa." A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. osti syksyllä 1906 laajat alueet Tapanilasta ja alkoi seuraavana keväänä myydä siitä palstoja. Alueelle syntyi nopeasti vehreä puutarhaesikaupunki. Radan länsipuolen mäki on paremmin rakentamiseen soveltuvaa ja se rakennettiin ensin. Tapanila muodostettiintaajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1908 ja yhdistettiin Malmin kanssa Malmi–Tapanilan yhdyskunnaksi vuonna 1915. Vuoteen 1935 mennessä alueelta lohkottiin noin 2 500 asuntotonttia, ja Tapanilasta muodostui Helsingin suurin esikaupunki.[7]

Kaupunginosaliitettiin Helsinkiin 1946 ja jaettiin Tapanilan ja Tapaninvainion osa-alueisiin vuonna 1959.

Tapanilassa toimi vuosina 1909–1956 yksi Suomen vanhimmista tanssilavoista, paikallisen työväenyhdistyksen omistama Mosabackan lava. Työväenyhdistyksen näyttämötoiminta on jatkunut vilkkaana nykypäiviin saakka. Tapanilasta kotoisin olevia muusikoita ovat muun muassaErik Lindström jaPauli Granfelt.

Tapanila asuinalueena

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Päivöläntietä pohjoiseen päin kesällä 2017.

Tapanila onomakoti-,rivitalo- ja pienkerrostaloalue. Omakotitaloista on suhteellisen suuri osa vanhoja, 1900-luvun alussa rakennettuja ja myöhemmin kunnostettuja. Kerrostaloissa, rivitaloissa ja paritaloissa on omistus-, osaomistus-,asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Vuonna 1990 alueen tonttien rakennusoikeudet kaksinkertaistettiin, ja tämän vuoksi uudisrakennuksia alueella on paljon. Samalla pihat kutistuivat ja alueen puutarhamaisuus väheni. Rakennustyylissä on vältytty pahoilta ylilyönneiltä – alueen tyyli on säilynyt hyvin.[8] Yhtenä erikoisuutena alueella on muutamaTerijoelta aikanaan siirretty huvila, jotka tunnistaa pyöröhirsirakenteesta.

Yrityksiä ja palveluja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Tapanilan kirkko

Yritys- ja teollisuustoimintaa Tapanilassa on enää vähän. Aivan rautatien varressa kuitenkin sijaitsee vanha teollisuuskortteli, jossa ovat aikoinaan toimineet autokoritehdas jaSanduddin tapettitehdas. Nykyään entisen tapettitehtaan rakennuksessa toimii autokorjaamoja, ja siellä on taiteilijoiden työhuoneita sekäTeatteri Tuike. Kuoppatien reunalla ollut teollisuus (Fläkt, Mock Doors) on väistynyt tai väistymässä asutuksen tieltä.

Tapanilassa on useita kouluja, muun muassa puretun asbestitehtaan tontille vuonna 2004 valmistunutHiidenkiven peruskoulu, joka on Helsingin suurimpia kouluja.

Tapanilan kirjasto on ollut lakkautusuhan alaisena mutta on yhä toiminnassa. Tapanilan muita palveluja ovat muun muassa asiamiesposti, ruokakaupat, kioski, muutama ravintola jataidegalleriat. LäheisissäMalmin jaTikkurilan aluekeskuksissa on lisää palveluja.

Tapanilassa sijaitsee Tapanilan tukikoti, joka on tarkoitettu asunnottomille miehille.[9]

Pääkatu Päivöläntie halkaisee Tapanilan keskeltä. Kadun puolivälissä on pieni tori, eteläpäässäTapanilan rautatieasema ja ravintola Dogtori. Urheilutalon vieressä on pieni kirjasto. Pohjoisessa kylä jatkuu kaupungin virallisten rajojen yli Rasmuksentielle, idässä Fallkullaan, etelässä Malmin rajoille ja lännessä Tapaninvainion kujasille. Viralliset rajat ovat paljon pienemmät, ja joissain dokumenteissa Tapanila on kokonaan kadonnutselvennä.[10]

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Yksi alueen tunnetuimmista urheiluseuroista on yleisseuraTapanilan Erä, jonkasalibandyjaosto oli aikanaan Suomen menestyneinsalibandyseura.[11] Esimerkiksi naisten edustusjoukkue, Erä III, oli ensimmäinen suomalainen joukkue, joka voittiEuroFloorball Cupin mestaruuden.

Liikenneyhteyksiä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Tapanilan rautatieasema

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2019 (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 14.8.2025.
  2. 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 14.8.2025.
  3. 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 14.8.2025.
  4. http://www.tapanila.fi/historia/
  5. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 161. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  6. Olavi Terho ym. (toim.):Helsingin kadunnimet, s. 185. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
  7. Helsingin kadunnmet, s. 185.
  8. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_02_20_vuori_hki_alueittain_2006.pdf Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivut
  9. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut/tukikodit/?1dmy&urile=wcm%3Apath%3A/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/neuvola/#tapaninkyla (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. http://omakaupunki.hs.fi/haku/Tapanila (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. http://www.tapanilanera.fi

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaTapanila.
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin
Eteläinen
suurpiiri
Läntinen
suurpiiri
Keskinen
suurpiiri
Pohjoinen
suurpiiri
Koillinen
suurpiiri
Kaakkoinen
suurpiiri
Itäinen
suurpiiri
Östersundomin
suurpiiri
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tapanila&oldid=23537079
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp