Tanskan pinta-ala on 43 094 neliökilometriä, joten se on selvästi pieninPohjoismaa, jos Tanskalle kuuluvaaGrönlantia ei lasketa sen pinta-alaan. Grönlanti mukaan luettuna pinta-ala on 2 209 094 neliökilometriä. Tanskan väkiluku on noin kuusi miljoonaa (toukokuu 2025), ja se on Pohjoismaista selvästi tiheimmin asuttu (Grönlantia ei lasketa mukaan). Tanskan pääkaupunki onKööpenhamina.
Varsinaisen Tanskan lisäksi kaukana erillään sijaitsevatGrönlanti jaFärsaaret kuuluvat Tanskalle.[1]Tanskan kuningaskunta on kolmestaautonomisesta osasta Grönlannista, Färsaarista ja Tanskasta koostuva perustuslaillinenmonarkia. Kolmesta alueesta vain Tanska kuuluuEuroopan unioniin ja Grönlannilla ja Färsaarilla on osittainen itsehallinto.
Tanska on yksi maailman vanhimmistamonarkioista, ja vuodesta 1849 lähtien se on ollut perustuslaillinen monarkia. Tanska on perinteinen maatalousmaa, joka tuottaa sianlihaa ja maitotuotteita. Se on myös pitkälle teollistunut, ja tuottaa merkittävän osan maailman tuulivoimaloista. Tanska on yksi maailman vauraimmista ja kehittyneimmistä maista, ja maassa on hyvin laaja sosiaaliturva sekäTransparency Internationalin mukaan erittäin alhainenkorruptio. Tanskalaisista kirjailijoista tunnetuin lieneeH. C. Andersen.
Tanskan tanskankielinen nimiDanmark mainitaan ensimmäisen kerran 900-luvulla pystytetyissäJellingin riimukivissä - Jellingin kaupungissa Tanskassa - vanhassa muodossaantanmaurk. NimitystäDenamearc käytti kuitenkin jo norjalainen Othere (Ottar) hänen vieraillessaan kuningasAlfred Suuren luona Englannissa vuonna 890. Hieman myöhemmin apottiRegino Prümilainen (kuoli vuonna 915) mainitsi nimenDenimerca teoksessaanChronica. NimiDanmark koostuu kahdesta osasta.Dan viittaa tanskalaisiin (danir) ja sanallamark on useita eri mahdollisia merkityksiä. Yksi niistä on ”raja-alue”, vaikka ei tiedetäkään tarkkaan mihin raja-alueeseen sillä olisi aikamaan viitattu. Yhden teorian mukaan nykyinen Tanska on käsitetty raja-alueena Ruotsiin nähden. Teoria perustuu 500-luvulla eläneen historioitsijaJordanesin kertomukseen siitä, kuinka nykyisen Tanskan saaret asutettiin Ruotsista käsin. Jordanes itse ei kuitenkaan käyttänyt nimeäDanmark. Toisen teorian mukaan nimitys on peräisinfrankeilta, jotka käyttivät termiämark raja-alueista, jotka vaativat erityistä silmällä pitoa.Danmark olisi viitannut näin ollen alun perin alueeseenEiderjoella Jyllannin eteläosassa.[7]
Tanskan kartta.Maalaismaisemaa Itä-Jyllannissa.Dyynejä Vattimeren kansallispuistossa.
Tanska käsittää suurimman osanJyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista 74 on asuttuja (tammikuu 2015).[8] Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä.[9] Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessäPohjanmereen, pohjoisessaSkagerrakiin, idässäKattegatiin jaItämereen. Suurin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläisin osa Saksaan.[10]
Tanskan saarista tärkeimpiä ovatFyn jaSjælland, jotka sijaitsevat Itämeren Kattegatiin yhdistävien salmien välissä. Nämä salmet ovat Jyllannin ja Fynin välinenVähä-Belt, Fynin ja Själlannin välinenIso-Belt sekä Själlannin ja Ruotsin puoleisen mantereen välinenJuutinrauma (Øresund). Kaikkien näiden salmien yli johtavat nykyään sillat. Vähän-Beltin silta valmistui 1935, Ison-beltin silta 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös ollut silta tai tunneli yliFemen-Beltin Saksan puolelle.[11][12][13] Tanskan pääkaupunkiKööpenhamina sijaitsee Sjællandin saaren itärannikolla.
Tanskalaista maisemaa hallitsee laakeaalanko, joka on paikoin kumpuilevaa. Tanskassa ei ole ylänköjä. Itä-Jyllannissa sijaitseva maan korkein pisteYding Skovhøj on vain noin 172,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Jyllannin itäosasta löytyy myös muita lähes yhtä korkeita mäkiä, kutenEjer Bavnehøj jaMøllehøj, joka on Tanskan korkein luonnollinen kohta.[14] Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä onhiekkadyynien jalaguunien hallitsema Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko. Sisävesiä Tanskassa on yhteensä noin 700 neliökilometriä, ja järvistä suurin on Sjællandin saaren pohjoisosassa sijaitsevaArresø.
Tanskan kallioperä on geologisesti melko nuorta, ja se on muodostunut pääosinliitu-,tertiääri- jakvartäärikaudella löysistä kivilajeista. Tanskan pintamaa koostuu pääosin savesta ja hiekasta.[15][16]
Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsäalueita löytyy.[10] Aarniometsistä lähes kaikki on hakattu maatalouden tieltä.[17]Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei kasvahavupuita juuri luonnostaan. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpiaviljeltyjen joulukuusien viejiä, josta lähtee vuosittain8–10 miljoonaa joulupuuta ulkomaille.[18] Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia.[19] Yleisiä eläinlajeja ovat muun muassasaksanhirvi,metsäkauris,jänis jasiili.[20]
Tanskassa vallitseemeri-ilmasto. Maan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvet ovat viileitä, mutta pohjoismaisittain lauhoja. Ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää, ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Kesällä sää on vaihtelevaa, mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa. Sateita saadaan melko paljon etenkin syksyisin.[23]
Ensimmäiset peuranmetsästäjät saapuivat Tanskaan jääkauden lähestyessä loppuaan noin 13000 eaa. Pari tuhatta vuotta myöhemmin ilmasto oli tarpeeksi lämmin metsänkasvulle, ja Tanskassa metsästettiinalkuhärkiä. Myöhäiseltä kivikaudelta noin 4000 eaa. on säilynyt monia esineitä, hautalöytöjä ja taidokkaita saviastioita.[25]
Rautakaudella Tanskassa käytiin kansainvälistä kauppaa, jaRooman valtakunnasta tuotiin ylellisyystavaroita.[25]
Ensimmäisen kerran tanskalaiset järjestäytyivät valtiollisesti 800-luvulla, kun kuningasGodfred yhdisti heidät torjumaanfrankkien aluevalloituksia.[9] 800-luvulta aina 1000-luvulle tanskalaiset tunnettiin Euroopassaviikinkeinä yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Viikingeillä oli huono maine ryöstelijöinä ympäri Eurooppaa, mutta he harjoittivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä sekä perustivat kaupunkeja.[26]
Viikingit levittäytyivät laajalle. He hallitsivat osiaBritteinsaarista ja siellä ollutta tanskalaishallintoa 800-luvun alusta 950-luvulle kutsutaan nimelläDanelagen.[27] Ranskan kuningasKaarle Yksinkertainen luovutti tanskalaisille viikingeilleNormandian vuonna 911.[28] KuningasHarald Sinihammas vakiinnuttikristinuskon aseman maassa ja antoi kastaa itsensä vuonna 965. Hän myös yhdisti Tanskan ja Norjan.Knuut Suuren valtakaudella vuosina 1018–1037 Tanskasta tuliPohjanmeren voimakkain valtakunta. Hän hallitsi Tanskaa, Norjaa, Etelä-Ruotsia, Pohjois-Saksaa ja Englantia.[29]
1100- ja 1200-luvuilla Tanska oliristiretkien myötäItämeren alueen voimakkain valtio. Tanska piti ristiretkien jälkeenViroa hallinnassaan 1300-luvun puoliväliin saakka, jolloin se joutui luovuttamaan Vironsaksalaiselle ritarikunnalle. Tämän jälkeen Tanska kamppaili Itämeren herruudesta saksalaistaHansaliittoa vastaan.[29]
Kalmarin unionin solmimisen myötä vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi yhdistyivät tanskalaiskuninkaanErik VII:n kruunun alaisuuteen. Vuonna 1459Schleswig-Holstein liitettiin Tanskaan.[30] Kalmarin unionissa Tanskalla oli muihin maihin verrattuna korostuneempi asema, mikä ajoi Ruotsin lopullisesti eroamaan unionista vuonna 1521Kustaa Vaasan johdolla.[31] Norja pysyi unionin jäsenenä ja oli 1500-luvulta lähtien suorassa alistussuhteessa Tanskaan.[32]
Uskonpuhdistuksen yhteydessä kuningasKristian III otti haltuunsa kirkon omaisuuden, joka sekä lisäsi hänen valtaansa ja mahdollisti aktiivisen sodankäynnin. Aatelismiehet saivat aiemmin kirkonmiehille varattuja paikkoja valtionhallinnossa, paikallishallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Heidät oli vapautettu veroista armeijapalveluksensa ansiosta. 1600-luvun puolivälissä aatelin sotilaallinen merkitys pieneni, keskiluokka vaurastui ja kuninkaan valta kasvoi.[33]
KuningasKristian IV rakennutti monia kauniita rakennuksia ja kaupunkeja, mutta arvioi voimansa väärin ja hävisi merkityksellisiä sotia kuten30-vuotisen sodan.[34] 1600-luvulla Tanska kävi monta tappiollista sotaa Ruotsia vastaan ja menetti sille Itämeren valta-aseman.Saarenmaan,Gotlannin jaÖölannin lisäksi nykyisen Etelä-Ruotsin maakunnatSkåne,Blekinge jaHalland olivat pitkään osa Tanskaa, mutta ne jouduttiin luovuttamaan suurvallaksi nousseelle RuotsillePohjan sodan jälkeenRoskilden rauhassa vuonna 1658.[35] Vuonna 1814Napoleonin sotien jälkeen Tanska joutui luovuttamaanNorjan Ruotsille.[30]
Yksinvalta, Norjan menetys ja kulttuurin kulta-aika
Suuren Pohjan sodan jälkeen maan talous oli huonossa tilassa, ja varsinkin porvaristo piti aatelia syyllisenä maan alennustilaan. Porvaristo, papisto ja sotilassääty toivoivat uutta perustuslakia. Kuninkuudesta tehtiin perinnöllinen, ja kuninkaasta yksinvaltias. Vuoden 1665 perustuslaki oli voimassa vuoteen 1848 asti. 1700-luvunvalistusaikana maassa tehtiin monia uudistuksia ja hyvinvointi kasvoi.Maaorjuus poistettiin osittain vuonna 1703, mutta vuonna 1733 hyväksyttiin laki, joka piti talonpojat edelleen isäntiensä mailla eli 'turpeeseen sidottuina'. Vuoden 1784[36] maareformin lisäksi koulutusta uudistettiin ja se tehtiin pakolliseksi kaikille vuonna 1814.[37]
Rauha loppui, kun britit hyökkäsivät Tanskan laivaston kimppuun vuonna 1807.Kööpenhaminan pommitus sai Tanskan turvautumaan Napoleoniin, ruotsalaiset liittoutuivat Englannin kanssa. Tapaus johti Englannin ja Venäjän välisen tykkivenesodan syttymiseen vuonna 1807, joka päättyi Örebron rauhaan vuonna 1812.Schönbrunnin rauhassa vuonna 1815 Norja erosi Tanskasta. Valtionkassa oli vararikon partaalla vuonna 1813, mutta kulttuuri kukoisti kultakaudellaan. Ajan kultturinimiä olivat kirjailijaH. C. Andersen, teologi ja filosofiSøren Kierkegaard sekä pappiNikolai Frederik Severin Grundtvig.[38]
Vuoden 1870 paikkeilla alkoi teollistuminen. Maahan rakennettiin rautateitä. Maanviljely tehostui osuuskuntien perustamisen myötä, karjan talviruokinta mahdollisti maidontuotannon ympäri vuoden ja höyrykoneiden pyörittämätseparaattorit tuottivat entistä enemmän voita. Myös pekoni nousi tärkeäksi vientituotteeksi.[41]
Tanska piti pitkään kiinni puolueettomuudestaan eikä osallistunutensimmäiseen maailmansotaan.[30] Saksan Tanskaan kohdistaman uhan vuoksi maa kuitenkin taipui vuonna 1917 myymään Karibianmeren alueella olleet siirtomaaomistuksensaYhdysvalloille, joka pelkäsiPanaman kanavan turvallisuuden puolesta.[42] Vuonna 1920 Schleswigin pohjoisosa liittyi kansanäänestyksellä takaisin Tanskaan.[30]
Saksa hyökkäsi puolueettomaan Tanskaan 9. huhtikuuta 1940.Saksa miehitti Tanskaa lähes kokotoisen maailmansodan ajan, 9. huhtikuuta 1940 – 5. toukokuuta 1945.[41] Aluksi Tanska säilytti itsemääräämisoikeuden sisäisissä asioissa, mutta vuonna 1943 tanskalaisten aktiivinen vastarinta sai saksalaiset ottamaan täyden määräysvallan. Tuhannet Tanskan juutalaiset pääsivät pakenemaan Ruotsiin.[43]Islanti itsenäistyi vuonna 1944.[41]
Tanskan politiikan keskeinen vaikuttaja 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella oli sosiaalidemokraattiAnker Jørgensen, joka nautti laajaa arvostusta yli poliittisten rajojen. Jørgensen johti kaikkiaan viittä hallitusta ja hän oli Tanskan pääministeri vuosina 1972–1973 ja 1975–1983. Hänen valtakaudellaan Tanska taisteli talouden taantumaa vastaan ja jouduttiin toteuttamaan leikkauksia ja säästötoimia, joista huolimatta Jørgensen säilyi suosittuna. Tanska liittyi vuonna 1973 hänen valtakaudellaan EEC:n jäseneksi.[45]
1970-luvulla valuuttapolitiikka ja öljykriisi aiheuttivat talouden alamäkeä, ja 1980-luvun alussa työttömyys nousi yli kymmeneen prosenttiin ja valtionvelka 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.[41] Vuonna 1982Poul Schlüteristä tuli ensimmäinen konservatiivinen pääministeri sataan vuoteen. Hän erosi 1993tamilipakolaisiin liittyvän skandaalin vuoksi ja tilalle nousisosiaalidemokraattiPoul Nyrup Rasmussen. Vuoden 2001 vaalit voitti konservatiivien ja liberaalien vaaliliitto johdossaanAnders Fogh Rasmussen, ja oikeistopopulistinenTanskan kansanpuolue sai 22 paikkaa. Maahanmuutto oli yksi Rasmussenin vaaliteemoista. Rasmussen menestyi myös vuosien 2005 ja 2007 vaaleissa. 2009 hän siirtyi Naton johtotehtäviin ja hänen tilalleen nousiLars Løkke Rasmussen.[43]
Vuoden 2011 vaalien jälkeen hallituksen muodosti sosialidemokraattien johtajaHelle Thorning-Schmidt, josta tuli myös Tanskan ensimmäinen naispääministeri.[46]
Vuodesta 2001 Tanska on osallistunut sotatoimiinAfganistanin sodassa 400 sotilaan voimin.[47] Vuosina 2003–2007 Tanska oli mukanaIrakin sodassa.[48] Vuonna 2005 tanskalainen sanomalehtiJyllands-Postenjulkaisi pilapiirroksia profeettaMuhammadista, mikä herätti voimakkaita tunteita islamilaisissa maissa.[43] Helle Thorning Schmidtin hallitus päätti maaliskuussa 2013, että tanskalaiset joukot poistuvat Afganistanista elokuussa 2013.[49]
Vuoden 2015 kansankäräjävaalien jälkeen sosialidemokraatit pysyivät suurimpana puolueena, mutta suurin vaalivoittaja oli oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue, joka sai 37 paikkaa ja nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vaaleissa 34 paikkaa saaneen keskustaoikeistolaisen Venstren johtaja Lars Løkke Rasmussen muodosti vaalien jälkeen vähemmistöhallituksen.[50] Marraskuussa 2016 pääministeri Rasmussen laajensi hallituspohjaa ottamalla hallitukseensa mukaan myös tukipuolueensaLiberaaliallianssin jaKonservaltiivisen kansanpuolueen, mutta myös laajennettu hallitus oli vähemmistöhallitus ja tarvitsi Tanskan kansanpuolueen tukea.[51]
Vaikka Tanskan kansanpuolue ei ole ollut missään vaiheessa itse mukana hallituksessa, keskustaoikeistolaiset hallitukset ovat olleet riippuvaisia sen parlamentaarisesta tuesta. Näin oli myös vaalikauden 2015–2019 vallassa oilleen Lars Løkke Rasmussenin hallituksen kohdalla. Hallitus toteuttikin Tanskan kansanpuoleen linjan mukaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tanskan maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin tiukkaa; burkan käyttö on kielletty, poliisille on annettu oikeus takavarikoida turvapaikkaa hakevien isot käteisvarat ja arvokorut, ulkomaalaisväestön asuttamille ongelmalähiöille on laadittu erillislait. Turvapaikkaa odottavien sosiaaliapuja on leikattu ja sidottu ne työvelvoitteeseen ja karkotusta odottaville suunniteltiin perustaa asumisyhteisö asumattomalle saarelle.[52]
Tanskan muut valtapuolueet omaksuivat pitkälti Tanskan kansanpuolueen näkemykset maahanmuutosta. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittuMette Frederiksen teki johtopäätöksen, että hallitsematon maahanmuutto luo sosiaalidemokraattien perinteiseen äänestäjäkuntaan turvattomuuden tunnetta, joka vie äänestäjiä demareilta oikeistopopulisteille. Niinpä Tanskan sosiaalidemokraattien omaksuma tiukka maahanmuuttopolitiikka ei eronnut enää millään kovin olennaisella tavalla oikeistopopulistien linjauksista. Sosiaalidemokraattien tiukkaa maahanmuuttolinjaa perusteltiin sillä, että hyvinvointivaltion ylläpito vaatii maahanmuuton voimakasta rajoittamista. Vaikka vuoden 2019 vaaleissa Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion, sikäli se oli laajemmassa katsannossa voittaja, että muut puolueet olivat omineet sen tiukan maahanmuuttopoliittisen linjan.[52] Kesäkuussa 2019 Mette Frederiksen muodosti sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen ja kolme muuta vasemmistopuoluetta tukivat pääministeri Frederiksenin yhden puolueen sosiaalidemokraattista vähemmistöhallitusta.[53] Hallituksen tukipuolueiden vaatimuksesta maahanmuuttopolitiikassa tapahtui pieniä lievennyksiä, vaikka sosiaalidemokraatit vakuuttivat linjan edelleen pysyvän tiukkana.[54]
Mette Frederiksen, Tanskan pääministeri vuodesta 2019Lars Lokke Rasmussen, pääministeri 2009–2011 ja 2015–2019Anders Fogh Rasmussen, pääministeri 2001–2009 ja Naton pääsihteeri vuosina 2009–2014Tanskan vuoden 2005 kunta- ja aluevaalien vaalilipukkeita
Tanska onperustuslaillinen monarkia jamonipuoluedemokratia. NykyinenTanskan perustuslaki on vuodelta 1953 ja se noudattaa vallan kolmijako-oppia. Maan valtionpäämies on kuningatar tai kuningas, joka edustaa Tanskaa ulkomailla ja toimii hallitustyössä, mutta jolla ei ole kuin lähinnä muodollista poliittista valtaa. Nykyinen kuningas onFrederik X, joka astui valtaistuimelle kuningatarMargareeta II:n luopuessa kruunustaan tammikuussa 2024.[55] Margareeta II oli kuningatar vuodesta 1972.[56]
Tanskan yksikamarinen parlamentti on nimeltäänFolketinget eli kansankäräjät, ja sillä on 179 jäsentä, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla. 175 kansanedustajaa valitaan itse Tanskasta, kaksi Färsaarilta ja kaksi Grönlannista. Kansanedustajista 135 valitaan paikallisista vaalipiireistä ja loput 40 koko maan alueelta puolueiden saamien äänimäärien perusteella.[57] Vaalit järjestetään vähintään joka neljäs vuosi, mutta myös pääministeri voi hajottaa kansankäräjät tätä aiemmin.[58]
Tanskan hallitus harjoittaa toimeenpanovaltaa ja se muodostetaan kansankäräjien koostumuksen perusteella. Hallituksen nimittää kuningatar ja sitä johtaaTanskan pääministeri.[59] Mikään puolue ei ole saanut enemmistöä parlamentissa vuoden 1909 jälkeen. Maan hallitukset ovatkin usein olleet monipuoluehallituksia, jotka ovat hallinneet apupuolueiden turvin. Sen vuoksi Tanskan politiikkaa ovat luonnehtineet puolueiden sisäiset kompromissit.[60] Kansankäräjät säätää lakeja yhteistyössä hallituksen kanssa. Kun lakiehdotus on hyväksytty kansankäräjillä, hallituksen ja kuningattaren täytyy vahvistaa se. Kuningatar ei kuitenkaan voi estää lakiehdotuksen läpimenoa, vaan hänen roolinsa on seremoniallinen.[58]
Vuonna 2011 valituilla kansankäräjillä suurimmat puolueet ovatVenstre eli Liberaalipuolue (47 paikkaa),Sosiaalidemokraatit (44),Tanskan kansanpuolue (22),Sosiaaliliberaalit (17) jaSosialistinen kansanpuolue (16).[1] Kesäkuussa 2015 sosiaalidemokraattien johtama blokki menetti enemmistönsä oikeistolle. Oikeiston suurimmaksi puolueeksi kohosi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue, mutta silti keskustaoikeistolaisen Venstren johtaja Lars Løkke Rasmussen muodosti hallituksen. Sosialidemokraattien johtaja Helle Thorning-Schmidt ilmoitti eroavansa puolueensa johdosta.[61]
Tanskan kansankäräjävaaleissa kesäkuussa 2019 oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue kärsi murskatappion. Puolue sai vain 8,7 prosenttia äänistä, kun se oli saanut vuoden 2015 vaaleissa 21,1 prosenttia äänistä. Maahanmuuttoasioissa kansanpuolue jäi tavallaan oman menestyksenä vangiksi. Koska Tanska harjoitti jo erittäin kireää maahanmuuttopolitiikkaa ja niin keskustaoikeistolainen Venstre kuin sosiaalidemokraatitkin olivat omineet kansanpuolueen linjan omakseen, sille ei enää oikein jäänyt entiseen tapaan tilaa. Tanskan kansanpuolue oli saanut yhtä huonon vaalituloksen viimeksi 1990-luvulla.
Sosiaalidemokraatit ja Venstre onnistuivat menestyksellisesti yhdistämään kaksi äänestäjien suurinta huolta, ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton.Sosialidemokraatit saivat vaaleissa 25,9 prosenttia äänistä ja 48 paikkaa kansankäräjille. Pääministeri Lars Løkke RasmusseninVenstre-puolue nosti myös kannatustaan lähes neljä prosenttiyksikköä ja sai 23,4 prosenttia äänistä ja 43 paikkaa. SosiaaliliberaaliRadikale Venstre sai 8,6 prosenttia äänistä ja 16 paikkaa,Sosialistinen kansanpuolue taas sai 7,7 prosenttia ja 14 paikkaa.Enhedslisten (Yhtenäisyyslista, vihervasemmisto) sai 7,8 prosenttia ja 14 paikkaa.Konservatiivinen kansanpuolue sai 6,6 prosenttia äänistä ja 12 paikkaa. Yhteensä sosiaalidemokraattien johtama vasemmistoblokki sai 91 paikkaa ja Venstren johtama oikeistoblokki sai 75 paikkaa. Vasemmistoblokin sisällä sosiaalidemokraattien kannatus säilyi vuoteen 2015 verrattuna ennallaan, mutta sekä Radikale Venstre että Sosialistinen kansanpuolue lisäsivät selvästi kannatustaan.[62]
Kesäkuussa 2019 sosiaalidemokraattien johtaja Mette Frederiksen muodosti yhden puolueen vähemmistöhallituksen, jolla oli muiden vasemmistoblokin puolueiden parlamentaarinen tuki. 41-vuotiaasta Frederiksenistä tuli samalla Tanskan historian nuorin pääministeri.[53]
Kööpenhamina on Tanskan talouselämän keskus.MaatilaRomsøn saarella.Middelgrundenin tuulivoimala.Pyöräilijöitä Kööpenhaminan Cykelslangen-sillalla.
Tanskan teollistuneen markkinatalouden pohjana ovat ulkomailta tuodut raaka-aineet ja kansainvälinen kauppa. Maan valuuttakurssi on pysynyt vakaana 1980-luvulta. Maan valuuttana on ollut vuodesta 1874Tanskan kruunu, joka oli aiemmin sidoksissaSaksan markkaan ja nykyisineuroon. Tanskan talous täyttääEMU:n kriteerit, mutta maa on päättänyt ainakin toistaiseksi ollakäyttämättä euroa valuuttanaan.[1]
Tanska on maailmankorruptoitumattomin maa (2018)[68] jataloudellinen vapaus on Tanskassa maailman yhdeksänneksi korkein. Vuonna 2014 työntekijöiden oikeudet toteutuivat Tanskassa paremmin kuin missään muualla.[69] Tanskan omaisuudensuoja on erittäin vahva ja talous on avoin ulkomaankaupalle ja ylikansallisille sijoituksille. Työllistämisen sivukulut ovat vähäisiä ja irtisanominen on suhteellisen halpaa ja helppoa, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia ja talouskasvua. Pääoma- ja työmarkkinoiden sekä liiketoiminnan sääntely ovat poikkeuksellisen vähäisiä.[70]
Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Tanskan ostovoimakorjattubruttokansantuote on vuonna 2024 noin 462 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on ostovoimakorjattuna noin 77 600 dollaria vuonna 2024, eli korkeampi kuin Ruotsin ja Suomen, mutta matalampi kuin Norjan.[3]
Maatalous on perinteisesti ollut Tanskan johtava elinkeino, mutta maa on myös hyvin pitkälle teollistunut. Vuonna 2017palvelut kattoivat noin 75 prosenttia maan bruttokansantuotteesta,teollisuus noin 15 prosenttia ja maatalous enää alle kaksi prosenttia.[72]
Tanska on suurisianlihan jamaidon tuottajamaa. 2000-luvulla sikojen osuus on noussut entisestään. Vuonna 2005 Tanskassa oli 1,6 miljoonaa nautaa ja 12,6 miljoonaa sikaa. Tanskan maatalous on pitkälti organisoitunut tuottajaosuuskunniksi, joilla on yli 90 prosentin markkinaosuus turkisten, voin, maidon ja perunatärkkelyksen tuotannosta.[73]
Tanskan tärkeimpiä teollisuustuotteita ovattuuliturbiinit,lääkkeet, koneet ja elintarvikkeet. Myös rakentaminen on tärkeä teollisuudenala.[1] Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet, lääkkeet, huonekalut ja elintarvikkeet, erityisesti liha-, kala- ja maitotuotteet.[1] Vuonna 2010 viennistä 17,6 prosenttia suuntautui Saksaan, 13,8 prosenttia Ruotsiin ja 8,1 prosenttia Britanniaan.[1]
Tanska on maailman johtaviatuulivoimamaita. Valtio on tukenut tuulivoimateollisuutta 1970-luvun lopusta alkaen, ja tanskalaisilla yrityksillään on hallussaan kolmannes maailman tuulivoimalamarkkinoista. Tanska itse saa 19 prosenttia energiastaan tuulivoimasta.[74] Vuonna 2008 maan kotimaisesta sähköstä kaikkiaan 26,7 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energiantuotantomenetelmillä. Tuulivoiman lisäksi maassa tuotetaanbioenergiaa oljesta, polttopuusta ja jätteistä.Vesivoiman osuus on laskenut vuodesta 1994.[75]
Tanskan merkittävimmät luonnonvarat ovatöljy,maakaasu jakala. Pohjanmeressä on laajoja öljy- ja kaasuesiintymiä, joilla maa täyttää osan energiatarpeestaan.[76] Vuonna 2018 Tanska oli maailman 40. suurin raakaöljyn viejä.[77]
Tanskan maantieverkko on jaettu valtateihin (statsvej) ja kunnallisteihin (kommunevej). Maanteitä maassa on yli 73 000 kilometriä, joista noin 3 900 kilometriä on valtateitä. Valtateistä yli 1 200 kilometriä onmoottoriteitä ja reilut 300 kilometriä moottoriliikenneteitä. Maan läpi kulkevat eurooppatietE20,E39,E45,E47 jaE55.[78] Myös polkupyöräily on erittäin suosittua, ja maassa on yli 12 000 kilometriä pyöräteitä.[79]
Tanska sai ensimmäisen rautatielinjansa vuonna 1847, kun Vestbanen avattiin Kööpenhaminan jaKorsørin välillä. Myöhemmin Tanskan rautatieverkko on kasvanut lähes 3 500 kilometrin pituiseksi, ja se kuljettaa vuosittain lähes 200 miljoonaa matkustajaa.[80] Maan sisäisessä liikenteessä juna on edullinen ja suosittu vaihtoehto, pääradoilla kulkee junia noin tunnin välein. Noin neljännes maan rataverkosta on sähköistetty. Maan rautatieverkkoa hallinnoi ja ylläpitää yhtiöBanedanmark. Kööpenhaminassa toimii maan ainoametrojärjestelmä.[81]
Juutinrauman silta välittää niin maantie- kuin rautatieliikennettä Kööpenhaminasta RuotsinMalmöhön. Ajoaika siltaa pitkin Malmöhön on noin 25 minuuttia.[82]Jyllannista on hyvät maantie- ja rautatieyhteydet Saksan puolelle, mutta KööpenhaminastaHampuriin pääsee suorempaa reittiäRødbyn kautta, josta on lauttayhteys Saksaan.lähde?
Tanskassa on 98 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin kiitotie.Kööpenhaminan lentoasema on maan selvästi vilkkain lentokenttä, muita merkittäviä lentokenttiä ovatBillundin jaAalborgin lentoasemat. Maan kansallinen lentoyhtiö on yhteispohjoismainen lentoyhtiöScandinavian Airlines. Tanskan pienen koon takia kotimaanlennot ovat vähäisiä, mutta saarille on hyvät laivayhteydet.[84]
Tanskan 5,5 miljoonasta asukkaasta 5 001 152 ontanskalaista alkuperää.Maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään on 578 052 henkilöä. Heistä länsimaalaisia ja heidän jälkeläisiään oli vuonna 2011 197 359 henkilöä, ja 380 639 oli muualta kuin länsimaista.[85] Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat muun muassaturkkilaiset,puolalaiset,syyrialaiset jairakilaiset.[86] Maassa täytyy asua vähintään kahdeksan vuotta, jotta on oikeutettu tavanomaiseen sosiaaliturvaan.[87] Tanskan historiallisista vähemmistöistä suurilukuisimmat ovatsaksalaiset, joita on noin 15 000. Lisäksi muuttajia on tullut Tanskan hallinnoimistaFärsaarilta jaGrönlannista:färingejä on Tanskassa arviolta 23 000 jainuiteja 19 000.[88]
Tanskan pääkaupunki on Sjællandin saarella Juutinrauman länsipuolella sijaitsevaKööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,5 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmannes tanskalaisista.[89] Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassaAarhus,Aalborg,Odense jaEsbjerg.
Vuonna 2019 Tanskassa oli 1 410 taajamaa (tansk.byområde), joissa asui 87,9 prosenttia maan väestöstä.[90]
Vuoden 2023 alussa 72,1 prosenttia tanskalaisista kuuluiluterilaiseenTanskan kansankirkkoon (tansk.Den Danske Folkekirke). Kööpenhaminalaisista kirkkoon kuului 54,4 prosenttia. Kirkon jäsenosuus on ollut selvässä laskussa. Vuonna 2010 kirkkoon kuului 80,9 prosenttia ja vuonna 2000 85,1 prosenttia väestöstä.[93] Vuonna 2021 lasten kasteosuus oli 56,2 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 kasteosuus oli 69,2 prosenttia ja vuonna 2000 77,2 prosenttia. Kööpenhaminalaisista lapsista kastettiin vuonna 2021 vain 35,7 prosenttia.[94] Nykyään yli 55 prosenttia Tanskan kansankirkon papeista on naisia.[95] Tanskan perustuslain 6. artiklan mukaan kuninkaallisten täytyy kuulua kirkkoon.
Toiseksi yleisin uskonto Tanskassa onislam: noin 5,3 prosenttia maan väestöstä on muslimeja. Muslimien määrä ja osuus ovat nousseet selvästi viime vuosina.[96]Juutalaisia on noin 6 000.[97]Forn Siðr -uuspakanauskonto on saanut virallisen uskonnollisen yhdyskunnan aseman vuonna 2003.
Vuonna 2010 tehdyssä kyselytutkimuksessa 28 prosenttia tanskalaisista ilmoitti uskovansa jumalaan, 47 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin korkeampaan voimaan ja 24 prosenttia ilmoitti etteivät he usko kumpaakaan edellisistä.[98]
Tanskan virallinen kieli ontanska.Saksalla on virallinen vähemmistökielen asema Etelä-Jyllannissa.Fääri on virallinen kieliFärsaarilla, jagrönlanti on virallinen kieliGrönlannissa, jossa tanska ei ole enää vuoden 2009 jälkeen ollut käytössä virallisena kielenä.[99]
Tanskan koulujärjestelmä (folkeskole) koostuu yhden vuoden esikoulusta, yhdeksän vuoden peruskoulusta ja yhden vuoden vapaaehtoisesta kymmenennestä luokasta. Vuodesta 2009 myös esikoulu on ollut pakollinen, jotenoppivelvollisuus kestää Tanskassa nykyisin kymmenen vuotta. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Tanskassa kaikki julkinen koulutus on ilmaista, mutta maassa on myös maksullisiayksityiskouluja.[100] Kouluvuonna 2008–2009 81 prosenttia peruskouluikäisistä kävi kunnallista koulua, 13 prosenttia yksityiskoulua ja neljä prosenttia yksityistä sisäoppilaitosta.[101] Kymmenennen luokan käy noin puolet oppilaista.[102]
Peruskoulun jälkeen nuoret voivat jatkaa joko ammattikoulussa tai lukiossa. Näiden jälkeen on valittavana ammatillinen jatkotutkinto, ammattikorkeakoulu tai maisteritasolle jatkuva yliopisto, jossa voi jatkaa vielä tohtoriksi asti.[103]
Kuten muissakin Pohjoismaissa, Tanskassa on verovaroin rahoitettu kaikille maassa asuville avointerveydenhuoltojärjestelmä.[105] Vuonna 2015 tanskalaisten elinajanodote oli 80,6 vuotta (miehillä 78,6 vuotta, naisilla 82,5 vuotta); vuonna 2000 molempien sukupuolten elinajanodote oli 76,9 vuotta. Maa on sijalla 27, hieman Suomea alempana.[106] Yleisimmät kuolinsyyt ovatsydän- ja verisuonitaudit sekäsyöpäsairaudet.[107]
Nykyaikaisen maahanmuuton seurauksena Tanskaan on syntynyt vuoteen 2018 tultaessa 55 ongelmalähiötä, joita on alettu kutsua yleisesti ghetoiksi.[108] Niiden väestö kasvaa rinnakkaisessa yhteiskunnassa eikä tunne tanskalaisia arvoja.[108] Tanskan hallitus esitti talvella 2018, että tietyt ongelmalliset asuinalueet julistetaan erityisrangaistusalueiksi.[109] Niillä tehtävistä rikoksista saisi jatkossa kaksinkertaisen rangaistuksen verrattuna muualla maassa tehtyihin vastaaviin rikoksiin.[109] Myös sosiaalidemokraatit kannattivat näitä ghettolakeja ja kieltäytymistä YK:n kiintiöpakolaisista.[110] Tanskassa tavoitteena on ollut jo vuosia nolla turvapaikanhakijaa vuodessa, ja nykyinen maahanmuutto- ja integraatioministeri sosiaalidemokraattienRasmus Stoklund kannattaa tätä linjausta. Hänen mukaansa maahanmuuttajien on kyettävä elättämään itsensä ja perheensä. Hän vierastaa maahanmuuttoa etenkin niistä maista, joiden arvomaailma poikkeaa Pohjoismaista: "Jos hyväksytään maahanmuutto maista, joissa naiset ja miehet ovat eriarvoisia tai demokratia ei ole luonnollista kaikille, olemme pulassa. Se on aivan luonnollista. Sosiaalidemokraattinen arvomaailma vaatii tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa." Stoklundin näkymyksen mukaan Lähi-idästä saapuvat turvapaikanhakijat saavat Tanskassa liian hyviä sosiaalitukia. Hänen mielestään se antaa tulijoille väärän viestin.[87]
Kööpenhaminassa sijaitsee 1970-luvulla talonvaltaajien ja hippien haltuunsa ottama entinen kasarmialue, sittemminvapaakaupungiksi julistautunutChristiania. Vuonna 2012 se siirtyi asukkaiden muodostaman rahaston omistukseen.[111]
Ensimmäisiä tunnettuja tanskalaisia suunnittelijoita oliGeorg Jensen, joka tunnettiin erityisesti koruistaan ja kankaistaan. Toisen maailmansodan jälkeen tanskalainen muotoilu nousi suurempaan maailmanmaineeseen. ArkkitehtiJørn Utzon muistetaan parhaitenSydneyn oopperatalosta, jaArne Jacobsen suunnitteli funktionalististen rakennusten ohella tunnettuja valaisimia ja design-huonekaluja.[112]
Tanskalaisessa rakennusperinteessä on kaksi toisistaan poikkeavaa linjaa. Leimallisia ovat niin kodikkaat, olkikattoiset piparkakkumökit puutarhan keskellä kuin modernit, lasiseinäiset pelkistetyt rakennukset. Molemmille on yhteistä mataluus: edes suurkaupungeissa ei ole juurikaan yli viisikerroksisia taloja.[113] Tanskan korkein rakennus on vuonna 2022 valmistunutLighthouse-pilvenpiirtäjä Aarhusissa.[114]
Legopalikat, joita on valmistettu vuodesta 1949, kuuluvat tunnetuimpiin tanskalaisiin vientituotteisiin.[115] Nykyisin Lego Group on maailman suurin rakennuslelujen valmistaja ja yksi suurimmista kaikista leluvalmistajista.[116]
Ensimmäinen merkittävä tanskalainen kirjailija oliSaxo Grammaticus, joka laati muun muassalatinankielisen historiateoksenGesta Danorum (”Tanskalaisten teot”). NäytelmäkirjailijaLudvig Holberg, jota pidetään Tanskan ja Norjan yhteisenä kansalliskirjailijana, kirjoitti 1700-luvulla monia kansainvälisesti tunnettuja ikivihreitä komedioita. Kaikkein tunnetuin tanskalainen kirjailija on kuitenkin todennäköisestiH. C. Andersen, joka kirjoitti 1800-luvulla satuja, kutenPieni merenneito,Peukalo-Liisa jaRuma ankanpoikanen. Samalta vuosisadalta myösJ. P. Jacobsen kuuluu tanskalaisen kirjallisuuden suuriin nimiin, ja hänet muistetaan runouden ja proosan uudistajana sekäimpressionismin janaturalismin edustajana.Georg Brandes oli 1800-luvun lopulla merkittävä pohjoismaisen kirjallisen elämän auktoriteetti, jonka luennot herättivät melkoista kohua.[117][118]
Vuonna 1917Henrik Pontoppidan jaKarl Adolph Gjellerup saivatNobelin kirjallisuuspalkinnon. Pontoppidanin romaanit ja novellit antavat realistisen ja yksityiskohtaisen kuvan tanskalaisesta elämästä 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Gjellerup taas muistetaan modernismin edelläkävijänä.Johannes Vilhelm Jensen sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1944 "hänen runoisen mielikuvituksensa harvinaisesta voimasta ja hedelmällisyydestä, johon yhdistyy laaja-alainen älykäs uteliaisuus ja rohkea, tuoreen luovuuden tyyli.[119] Ensimmäinen kaunokirjallisuutta kirjoittanut tanskalainen kommunistiMartin Andersen Nexø tunnetaan työväenluokan elämää käsittelevistä teoksista. Viime vuosisadalta muistetaan myösKaren Blixen, joka kirjoitti useita Afrikkaa käsittelevistä novellikokoelmia ja josta luotiin vuonna 1985 elämäkertaelokuvaMinun Afrikkani.[117][120]
Tanskalainen elokuva on ollut esillä mykkäelokuvan ajoista lähtien. Ensimmäinen merkittävä tanskalainen näyttelijä oliAsta Nielsen.Nordisk Film perustettiin Tanskassa vuonna 1906. Vuonna 1914 Tanskan elokuvateollisuus oli maailman suurimpien joukossa[122]. Maailmansotien välisen ajan tunnetuimpia tanskalaisia elokuvaohjaajia onCarl Th. Dreyer, joka muistetaan etenkin elokuvastaanJeanne d’Arcin kärsimys.lähde?
Myöhemmin erityisen tunnettuja elokuvaohjaajia ovat olleet etenkinErik Balling, joka luonnehti 1970-luvulla Olsen Band -elokuvilla sekäGabriel Axel, joka teki 1950-luvulta alkaen hyvin monenlaisia elokuvia realistista draamoista eroottisiin komedioihin.Bille August on tehnyt 1980-luvulta alkaen useita kansainvälisesti tunnettuja draamaelokuvia. Vuodesta 1995 tanskalaista elokuvaa on leimannutDogma 95 -tyylisuuntaus, jonka merkittäviä johtohahmoja ovat muun muassa kansainvälistä mainetta niittäneet ohjaajatLars von Trier jaThomas Vinterberg. Suuntauksen piirissä kansainväliseen maineeseen on päässyt myösSusanne Bier.[123][124]n
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Tanskan ensimmäiset säveltäjät olivat itse asiassa saksalaisia: 1700- ja 1800-luvun taitteessa maineikkaita sävellyksiä tekivät saksalaissyntyisetC. E. F. Weyse jaFriedrich Kuhlau. Vähän myöhemmin tanskalaista musiikkia johtivatNiels Wilhelm Gade,J. P. E. Hartmann jaB.S. Ingemann. Tanskalaisista säveltäjistä kansainvälisesti kuuluisimpia ovat erityisesti viulistina menestynytCarl Nielsen sekä oopperoistaan tunnettuPer Nørgård.
Kööpenhaminasta tuli 1960–70-luvuilla kansainvälisestikin merkittävä jazzkaupunki, kun yhdysvaltalaisia jazzmuusikoita asettui sinne asumaan. Kaupungin tärkeimpiä jazztapahtumia ovat kymmenen päivää kestäväCopenhagen Jazzfestival[125] kesäisin jaCopenhagen Autumn Jazz marraskuussa. Tanskan kuuluisin rockfestivaali onRoskilde Festival, toinen tunnettu rocktapahtuma onSkanderborgin festivaali. Kansanmusiikkijuhlia järjestetään muun muassaSkagenissa jaTønderissä.
Tanskalaiset syövät ja juovat kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, mutta yhdessä syöminen ja juominen on tärkeämpää kuin se, mitä syödään tai juodaan. Tanskalaisessa keittiössä keskeisiä osia ovat etenkin sianliha, kala, katkaravut, ruisleipä ja perunat. Runsaasti erilaisia täytteitä sisältävä tanskalainen voileipä,smørrebrød, tunnetaan kautta maailman. Jouluaterialle kuuluvat paahdettu sian-, ankan- tai hanhenliha, ruskean sokerin kanssa paistetut perunat, etikkapunakaali ja ruskea kastike. Jouluna ja pääsiäisenä myydään myös erityisiä maustettujaolutlaatuja.[113] Tanskan kansallisjuomina pidetään kuitenkinCarlsbergin jaTuborgin oluita.Akvaviittia tehdään perunasta Aalborgin kaupungissa.[126]
Tanskassa kulutettiin vuonna 2014 9,5 litraa puhdastaalkoholia aikuista kohti, eli hieman enemmän kuin Suomessa.[127] Kuitenkin Tanskassa nuoriso käyttää huomattavasti enemmän alkoholia kuin muissa Pohjoismaissa.[128] Maan alkoholilainsäädäntö on löysempi kuin muissa Pohjoismaissa: Tanskassa olutta ja viiniä voidaan myydä jo 16-vuotiaille ja vahvempia alkoholijuomia 18-vuotiaille, eikä maassa ole minkäänlaista alkoholimonopolia.[129]
Tanskalaiseen kulttuuriin liitetään kiinteänä osana tanskankielinen sanahygge, jolla tarkoitetaan mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta ja joka yhdistetään myös hyvinvointiin, rentoon mielialaan ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.[130][131]
Kööpenhaminan Tivoli on Tanskan suosituin matkailukohde.[132]Legoland Billundissa 260 kilometriä Kööpenhaminasta on avattu vuonna 1968. Sen nähtävyydet on tehty 59 miljoonasta muovisesta rakennuspalikasta.[133]
Tanskan valtiollinen yleisradio,Danmarks Radio (DR), lähettää ohjelmaa kahdella televisiokanavalla ja valtakunnallisilla ja alueellisilla radiokanavilla. Sen toiminta rahoitetaan lupamaksuilla. Valtio omistaa myös kaupallisen televisiokanavan. Yksityisiä televisiokanavia jaetaan satelliitilla ja kaapelilla. Kaupallisia ja yhteisöjen hallinnoimia paikallisradioita on noin 250. Päivittäisiä sanomalehtiä on kuusi:Jyllands-Posten,Berlingske ja saman yhtiön tabloidikokoinenBT,Politiken,Ekstra Bladet jaDagbladet Information.[139]
↑abcMartin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 233–234. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
.svg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
%2c_Copenhagen.JPG)
.jpg)
