Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaaTammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksiSuomen kansallismaisemista.Kustaa III perusti Tampereen 1779, mutta kaupunki alkoi kasvaa vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun siitä tuli merkittävä teollisuuskeskus. Varsinkin tekstiiliteollisuus oli mittavaa. Sittemmin teollisuustuotantoa on muuttanut pois kaupungista, ja Tampereen talous on keskittynyt palveluihin ja korkean teknologian yrityksiin.
Tampere on myös kulttuuri- ja urheilukaupunki. Siellä toimivat Suomen vanhimpiin teattereihin kuuluvatTampereen Teatteri jaTampereen Työväen Teatteri.Museokeskus Vapriikissa on monia museoita ja näyttelyitä, mutta matkailullisesti merkittävin kohde on kuitenkin huvipuistoSärkänniemi. Populaarikulttuurissa Tampere tunnetaan erityisestiManserock-nimen saaneesta musiikkityylistä. Paikallisruokana pidetäänmustaamakkaraa. Tampereella pelaa useita urheilun pääsarjajoukkueita, ja kaupunkia pidetään usein suomalaisen jääkiekkoilun ”kehtona”. Kaupungin omatSM-liigajoukkueet ovat maan menestyneimpiin lukeutuvatIlves jaTappara.
Tampere ja sen lähiseutu kuuluvatSatakunnan historialliseen maakuntaan. Alue kuului 1831–1997Hämeen lääniin, ja se on aikojen saatossa useasti katsottu kuuluvaksi myös maakunnallisesti Hämeeseen. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussaUudessa Tietosanakirjassa Tampereen seutu on esitetty osaksi silloista Hämeen maakuntaa. Vuosina 1775–1870 Tammerkoski oli kuitenkin Hämeen ja Turun ja Porin läänien rajana, kaupungin sijaitessa kosken itärannalla. Länsirannalla ollut alue liitettiin Tampereeseen vuonna 1876.[7]
Suunnilleen 1950-luvulta alkaen Tampere ja sen ympäristö alkoivat vakiintua omaksi Pirkanmaan maakunnakseen. Tampereesta muodostui itseoikeutetusti Pirkanmaan keskus, ja maakunnan rinnakkaisnimityksenä käytettiinkin sen alkuaikoina useasti – esim. 1968 julkaistussaSuomi-käsikirjassa – myösTammermaata.
Tampereen kaupunki rakennettiin Tammerkosken länsirannalle. Itärannalle asutus syntyi vasta 1800-luvun puolenvälin tienoilla.
Tammerkosken seutu sai pysyvää asutusta noin 600-luvulla, jolloin lännestä tulleet uudisraivaajat asettuivatTakahuhdin viljelyspaikoille.[8] Tampereen seudun asutushistoria keskittyyMessukylän jaPirkkalan pitäjiin, joiden yksittäisiä taloja sijaitsi kaupungin myöhemmällä alueella jo keskiajalla.[9] Nykyisen Tampereen alueella oli keskiajalla noin 200 taloa.[8]
Erik Edner ehdotti valtiopäivillä 1771–1772 kaupungin perustamistaTammerkoskelle.[10]Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779. Tampere sijaitsi syrjäisellä takamaalla, ja sen asukkaat olivat maanviljelijöitä. Tammerkoski virtasi vielä lähes vapaana, mutta kuningas uskoi, että sen avulla kaupunki voisi menestyä ja tuoda kruunulle verotuloja. Tampereelle annettiinvapaakaupungin oikeudet. Kuka tahansa saisi muuttaa kaupunkiin ja toimia haluamassaan ammatissa. Maata kaupungissa ei kuitenkaan saanut viljellä. Toimeentulo hankittiinkin kaupasta ja käsityöstä, sillä tehtaita ei vielä ollut.[11]
Vaikka yrittäminen oli vapaata ja Tampereella oli merkittäviä tullietuja, teollistuminen oli hidasta. Suomi liitettiinVenäjään 1809, jolloin Tampereella oli edelleen alle tuhat asukasta.[11]
Tammerkoski vuonna 1847.Kuusivooninkinen hallitsee maisemaa
SkotlantilainenJames Finlayson perusti Tampereelle vuonna 1820 tehtaan, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli tuottaakehruukoneita. Finlayson ei saanut koneitaan kaupaksi, minkä takia tehdas siirtyi puuvillan kehräämiseen. Finlayson myi tehtaansa 1836 pietarilaisille liikemiehille, mistä alkoi teollistumisen kasvu.[12]
Puuvillatehdas työllisti Tampereella 1850-luvulla jo 2 000 ihmistä, ja vuoden 1856 kaupungissa oli 4 000 asukasta. Teollisuus alkoi vähitellen myös monipuolistua, ja Finlaysonin rinnalle kaupunkiin tulivatTampellan konepaja ja pellavatehdas,Frenckellin paperitehdas jaTampereen verkatehdas.[12] Finlaysonin kutomossa otettiin vuonna 1882 käyttöön Suomen ensimmäinen sähkövalo.[14]
Tampereen väkiluku ja pinta-ala kasvoivat nopeasti 1800-luvun lopulla. Väkiluku kasvoi vuosien 1870 ja 1900 aikana 7 000:sta 36 000:een. Tampereen talouden nousukausi näkyi myös monien näyttävien kerrostalojen rakentamisessa. Asukasluvun kasvun takia Tampereeseen liitettiin uusia alueita.Pispalan rakentamista vauhditti myösTampere–Pori-radan valmistuminen 1893.[15]
Tampereesta kasvoi huomattava taloudellinen ja poliittinen keskus, ja kaupunkilaiset olivat 1900-luvun alussa huomattavan aktiivisia muun muassa raittius-, herätys- ja naisliikkeessä.[16]
Suomen itsenäistymisen jälkeen syttyneensisällissodan aikana Tampereella käytiin keväällä 1918 sodanratkaisutaisteluita. Sisällissodan aikana Tampere oli punaisten hallinnassa. Valkoisten lähestyessä kaupunkia Tampere muuttui sekasortoiseksi sotilasleiriksi. Kaksi viikkoa kestäneissä valtaustaistelussa noin 2 000 ihmistä menetti kotinsa.Kyttälä jaTammela kärsivät taistelussa eniten.[16]
Vaikka itsenäistynyt Suomi menetti Venäjän markkinansa, Tampere säilyi tekstiiliteollisuuskeskuksena. Finlayson, Pellavatehdas jaSuomen Trikoo olivat Pohjoismaiden suurimpia. Lisäksi kaupunkiin siirrettiin 1930-luvun lopullaValtion lentokonetehdas ja kaupunkiin perustettiinKlingendahlin villatehdas,Tampereen kutomateollisuus jaPyynikin panimo. Samalla kaupungin ympärille syntyi useita esikaupunkialueita.[17]
Tärkeänä teollisuuskaupunkina Tampere joutuitalvisodan aikana useaan otteeseen Neuvostoliiton ilmavoimien pommihyökkäysten kohteeksi, mutta jatkosodan aikana kaupunkia ei pommitettu kertaakaan.[18][19]
Sotakorvaustuotteiden valmistus edisti Tampereen metalliteollisuutta, mikä veti kaupunkiin paljon työikäistä väestöä. Voimakkaan väestönkasvun myötä uusia asuinalueita rakennettiin varsinkin Tammerkosken itäpuolelle.Messukylä liitettiin Tampereeseen 1947 jaLielahti 1950. Vuonna 1937 suurin osa nykyistä Länsi-Tamperetta Pispalaa myöten siirrettiin Pohjois-Pirkkalasta (nykyinen Nokia) Tampereeseenlähde?.Kaleva jaKissanmaa rakennettiin 1950–1960-luvuilla. Sadantuhannen asukkaan raja ohitettiin vuonna 1950.[20]
Tampereesta alettiin 1960-luvulla rakentaa modernia teollisuuskaupunkia. Autoliikenteen lisääntyessä rakennettiin moottoritie etelään ja keskustan ohikulkuteitä. Väkiluvussa Tampere ohittiTurun Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina. Asuinrakentamisen painopiste siirtyi länteen ja etelään. Vuosina 1965–1975 Tampereelle piti rakentaa asunnot noin 30 000 uudelle asukkaalle.Lähiöitä rakennettiin eri puolelle kaupunkia, esimerkiksiHervantaa alettiin rakentaa 1973.[21]
Tampereesta tuli korkeakoulukaupunki, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyiHelsingistä Tampereelle vuonna 1960 ja muuttuiTampereen yliopistoksi vuonna 1966.[22] Tampereen pinta-ala nelinkertaistui 1960- ja 1970-luvuilla, kunAitolahden jaTeiskon kunnat liitettiin siihen.[23]
Tampereen keskustan ”savupiipputeollisuus” alkoi autioitua 1980–1990-luvuilla, kun eurooppalainen teollisuustuotanto alkoi siirtyä halpatuotantomaihin tai kaupunkien reuna-alueille. Tampereella rakennemuutoksesta selviydyttiin suhteellisen hyvin, kun kaupunki alkoi panostaa korkean teknologian tuotteisiin. Merkittävä avaus oli vuonna 1986Tampereen teknillisen korkeakoulun viereen rakennettuHermian tiedepuisto. Siellä toimi myösNokian tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö.[24]
Tampere on kasvanut edelleen 2000-luvulla, ja kaupunki rikkoi 200 000 asukkaan rajan vuonna 2003.[24] 250 000 asukkaan raja rikkoutui vuonna 2023[25].
Tampereen kokonaispinta-ala on 690,71 neliökilometriä, josta maata on 526,16 neliökilometriä ja vettä 164,55 neliökilometriä.[1] Tampereen pohjoisin kohta sijaitseeTeiskonVankavedessä, eteläisin Ruskontien varrella lähellä Lehtivuorta jaHöytämönjärven pohjoisinta lahtea, itäisin TeiskonPaalijärven koilliskulmassa ja läntisinHaukijärven kaakkoiskulmassa.[26][27]
Tampereen korkein kohta sijaitsee TeiskonKaanaassa. Koskelankorkea on 211 metriä merenpinnan yläpuolella. Alin kohta onPyhäjärvessä olevassa syvänteessä Pyynikin saarten eteläpuolella. Se on 32 metriä merenpinnan yläpuolella.[26]
Tampereen kunnan alueella on noin 160 järveä. Niistä kaksi kolmasosaa on alle kymmenen hehtaarin suuruisia. Yli 50 hehtaarin suuruisia järviä on noin kymmenen prosenttia. Suurimmat järvet ovatNäsijärvi jaPyhäjärvi.[28] Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi: se on 44 kilometriä pitkä, ja sen vedet ulottuvatYlöjärven jaRuoveden kuntiin. Se on muodostunut kolmesta suuresta selästä, Koljonselästä, Näsinselästä ja Vankavedestä.[29]
Näsijärven ja Pyhäjärven yhdistää noin 5 400 – 6 900 vuotta sitten syntynytTammerkoski, joka muodostuiPyynikinharjun matalimpaan kohtaan. Koskessa on kolme putousta, ja vesi putoaa Näsijärvestä Pyhäjärveen 18 metriä.[30]
Tampereen kaupungin maaperässä on poikkeuksellista alueen muihin kuntiin verrattunamoreenimuodostumienharjujen runsas määrä. Moreeni on Tampereen yleisin maalaji. Sen paksuus on yleisimmin 1–4 metriä.[32]
Tampereen kunnan pohjoisosien läpi kulkee Sisä-Suomen reunamuodostumavyöhyke ja eteläosissa on noin kilometrin levyinensaumaharju, joka kulkee luoteesta kaakkoon ja kohoaa 30–60 metriä ympäristöään korkeammalle. Sen osia ovat muun muassaEpilänharju jaPyynikinharju[32], jota sanotaan maailman korkeimmaksi soraharjuksi.[33]
Suomi kuuluu boreaaliseenväli-ilmastoon. Tampereella ilmasto on pääosinmantereinen, mutta isot järvet tuovat siihen myösmerellisiä vaikutteita. Tuuli puhaltaa vallitsevasti etelästä ja lounaasta.[36]Golfvirran vaikutuksesta myös Tampereen ilmasto on hieman lämpimämpi kuin muualla maailmassa vastaavilla leveyspiireillä. Heinäkuu on Tampereen lämpimin kuukausi, keskilämpötila on noin 16,0 celsiusastetta. Helmikuun keskilämpötila puolestaan on −7,3 celsiusastetta.[37]
Tampereella sataa keväällä keskimäärin 7–8 päivänä kuukaudessa, muulloin 10–11 päivänä kuukaudessa. Kuukauden sademäärä on helmikuussa 25 mm, heinä- ja elokuussa yli 70 mm.[38] Auringonpaistetunteja kertyy vuodessa keskimäärin 1 661, ja kasvukauden pituus on 137 päivää.[39]
Näsijärvi on talven aikana jäässä keskimäärin 140 päivää.[40]
Tampere kuuluuviettokeitaiden vyöhykkeeseen. Useimmat suot ovat pienialaisia ja kapeita, ja ne ovat syntyneet moreeni- ja kalliomaaston painanteisiin, purojen varsille ja järvien rannoille. Yleisimmät suotyypit ovaträmeet jakorvet. Eniten soita on Tampereen koillisosissa.[32]
Tampereen kaupunki omistaaluonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua alueita sekä Tampereella että jonkin verran myös muissa kunnissa. Näiden alueiden yhteispinta-ala on 593 hehtaaria. Alueet edustavat monipuolisia luontotyyppejä: vanhoja luonnonmetsiä, lehtoja, kosteikkoja, lintujärviä ja perhosniittyjä. Teiskon Kintulammin luonnonsuojelualue on Tampereen suurin. Sen pinta-ala on 608,5 hehtaaria.[44]
Tampereen keskusta-alue sekä myösPyynikin,Ylä-Pispalan jaAla-Pispalan kaupunginosat sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla.[45]
Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyi uuden kuntalain sallimaan malliin, jossa kaupunkia johtavatpormestari ja neljä apulaispormestaria, jotka johtavat lautakuntia. Tampere oli ensimmäinen suomalainen kunta, jonka johtoon valittiin pormestari.[48] Pormestari ei ole virkasuhteessa kuntaan vaan hän on luottamushenkilö. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja johtaa kunnan toimintaa. Pormestarin tehtävät on määritelty Tampereen hallintosäännössä.[48] Koska pormestari ja apulaispormestarit ovat luottamushenkilöitä, valtuusto voi heidät erottaa, jos he menettävät enemmistön luottamuksen.[49] Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimi 2007–2012 kokoomusta edustavaTimo P. Nieminen. Vuonna 2013 pormestariksi valittiin saman puolueenAnna-Kaisa Ikonen.[48] 1.6.2017 alkaen apulaispormestarien määrä väheni neljästä kolmeen.[50]Lauri Lyly (sd) valittiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.6.2017 Tampereen kaupungin pormestariksi kaudelle 2017–2021.[48] Vuonna 2021 pormestariksi valittiin toista kertaa Anna-Kaisa Ikonen. Hän luopui tehtävästään toukokuussa 2023 tultuaan valituksi eduskuntaan. Jäljelle olevaksi kaudeksi 16.5.2023-31.5.2025 valittiin niin ikään kokoomuslainen Kalervo Kummola.[51]
Hallinnossa ja palveluissa Tampere käytti niin sanottuatilaaja–tuottaja-mallia,[52] mutta tästä luovuttiin ja siirryttiin uuteen toimintamalliin 1.1.2017. Uudessa toimintamallissa painotetaan kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen roolia palveluiden yhteiskehittäjänä ja palveluiden toteuttajana. Sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin tilalla on johtamismalli, jonka lähtökohtana ovat toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Kaupungin palvelut sijoittuvat hallinnollisesti kolmelle kunnan perustehtäville perustuvalle palvelualueelle: sivistysalueen palvelualue, elinvoiman palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue.[50]
Lautakunnat vastaavat uudessa toimintamallissa sekä palveluiden järjestämisestä että palvelutoiminnan poliittisesta johtamisesta. Uuden toimintamallin mukaiset poliittiset toimielimet aloittivat kuntavaalien jälkeen 1.6.2017.[50]
Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Valtuuston puheenjohtaja vuosina 2021–2025 onIlmari Nurminen.[53] Valtuuston suurin ryhmä 2021-25 on Kokoomuksen ja RKP:n yhteinen valtuustoryhmä. 13-jäseninen kaupunginhallitus kokoontuu viikoittain, ja se johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, huolehtii valtuuston päätösten täytäntöönpanosta, valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia.[52]
Tampereella on toiminut vuodesta 1998nuorisovaltuusto, aikaisemmalta nimeltään nuorisofoorumi. Nuorisovaltuustolla on ollut edustuspaikat kaupunginvaltuustossa sekä lautakunnissa vuodesta 2004.[54] Suomen ensimmäinen Lasten parlamentti perustettiin Tampereelle vuonna 2001. Mallin mukainen toiminta on levinnyt Tampereelta myös muihin Suomen kaupunkeihin.[55]
Tampereen taloudellinen tulos vuonna 2023 oli 55,3 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat olennaisesti kertaluontoiset erät.[58][59] Kaupungin taloudessa suurimmat tulot tulevat veroista ja valtionosuuksista. Kaupunki sai vuonna 2023kunnallisverotuloja 477,8 miljoonaa euroa. Lisäksi 98 miljoonaa tuliyhteisöveroista ja 105,3 miljoonaakiinteistöveroista.[60] Tampereen ennakonpidätyksen alaisten verotulojen kasvu oli 6,9 prosenttia, korkein suurista kaupungeista. Valtionosuuksia kaupunki sai yhteensä 58,3 miljoonaa. Sote-uudistuksesta johtuen kunnallis- ja yhteisöverotulojen tilitykset tai valtionosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.[61]
Tampereen seudulla talouselämän painopiste on siirtynyt teollisuudesta palveluihin, joissa vuonna 2022 työskenteli 75 prosenttia työntekijöistä[63]. Tampereen työpaikoista tukku- ja vähittäiskaupan, informaation ja viestinnän sekä hallinnon ja tukipalveluiden alalla oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 27,1 prosenttia. Terveys- ja sosiaalialoilla työskenteli 18,1 prosenttia ja teollisuudessa 12,1 prosenttia työssäkäyvistä. Maa-, riista- ja metsätaloudessa oli vuoden 2021 lopussa vain 223 työpaikkaa.[64] Vuonna 2024 Tampereen suurimmat työllistäjät olivatSandvik Mining and Construction Oy,Pirkanmaan Osuuskauppa, Fimlab Laboratoriot Oy ja Pirkanmaan Voimia Oy.[65]
Tampereella oli vuoden 2022 lopussa 136 760 työpaikkaa. Työllisiä asukkaita oli helmikuussa 2024 115 793. Työpaikkaomavaraisuus oli 118,7. Tampereen työttömyysaste oli toukokuussa 2024 11,9 prosenttia; jossa nousua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli 24 prosenttia.[66] Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuoden 2023 loppuun mennessä 27 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, nuorisotyöttömyys 42 prosenttia. Osaltaan korkeaa työttömyyttä selittää kaupungin asukasmäärän voimakas kasvu, mutta suurimmaksi osaksi se noudatti maan yleistä trendiä.[61]
Vuonna 2022 matkailijat jättivät TAK Researchin tekemän kyselytutkimuksen mukaan Tampereen alueelle 562 miljoonaa euroa. Matkailu toi lisäksi alueelle 4 805 henkilötyövuotta.[67] Tampereen suurin yksittäinen vetonaula onSärkänniemen elämyspuisto. Sillä oli vuonna 2023 noin 552 000 kävijää.[68]
Vuonna 2023 Tampereen hotelleissa yövyttiin ennätykselliset 1,4 miljoonaa kertaa. Tästä kotimaisia matkailijoita oli 1,2 miljoonaa ja ulkomaalaisia 192 000. Edelliseen ennätysvuoteen 2022 verrattuna kasvua oli seitsemän prosenttia. Kotimaisten matkailijoiden määrä lisääntyi viisi ja ulkomaisten 19 prosenttia.[69]Muut maksulliset yöpymiset mukaan laskien majoitusöitä oli 1,7 miljoonaa. Vapaa-ajan matkailun osuus yöpymisistä oli 865 000 ja ammattiin liittyvän matkailun 551 000. Euromääräisesti majoitusmyynti oli 116,9 miljoonaa (+7,2 miljoonaa).[70]
Tampereella on pyritty 2010-luvulta alkaen panostamaanpyöräilyn ja jalankulun sujuvuuteen.[71] Sen ansiosta kaupunki sai vuonna 2013Vuoden pyöräilykunta -tittelin.[72] Vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan sekä pyöräilyn että kävelyn houkuttelevuus oli kasvanut vuosien 2014 ja 2015 aikana.[73] Vuonna 2024 pyöräilyä ja jalankulkua edistettiin muun muassa uusia pyöräkatuja rakentamalla[74] ja osallistuvan budjetoinnin avulla.[75]
2000-luvun aikana pyöräliikenteen määrän kasvu on ollut selvästi kaupungin väkiluvun kasvua nopeampaa ja pyöräilymäärät ovat kasvaneet keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa.[76]
Bussiliikenteen lisäksi Tampereella onraitiotie, jonka liikennöinti aloitettiin vuoden 2021 elokuussa.[80] Tampereen kaupunginvaltuusto päätti rakentamisesta marraskuussa 2016 ja ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2017.[81] Toinen vaihe valmistuu tammikuussa 2025 ja kolmannen vaiheen rakentamisesta päätetään lokakuussa 2024[82].Tampereen seudun lähijunaliikenne kattaaNokian jaToijalan välisen osuuden, ja sitä yritetään kehittää liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisäämällä, sekä panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin.[83]
Tampereen seudun joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet vuosittain. Kun vuonna 2014 matkustajien kokonaismäärä oli 32 miljoonaa, määrät kohosivat vuonna 2019 jo 41,3 miljoonaan. Päivittäisiksi käyttäjämääriksi muunnettuna vuonna 2019 seudun joukkoliikenteellä tehtiin keskimäärin 113 300 matkaa päivässä.[84]
Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkia kiertääkehätie, jota pitkin kulkevat muun muassa valtatiet3 (E12) ja9 (E63).Paasikiven–Kekkosentie (valtatie 12) alittaa Tampereen keskustantunnelissa. Muita keskustan merkittävimpiä sisääntuloväyliä ovat Vaasantie (kantatie 65), Nokian moottoritie (valtatie 12),Teiskontie (valtatie 12) ja E12:n (valtatien 3) jatke (yhdystie 3495).[85] E12:sta pitkin kulkee Helsinkiin Suomen pisinmoottoritie. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymäLakalaivassa E12-tien ja E63-tienristeyksessä.[86]
Tampereen kaupunkiliikenteessä matkoista tehdään noin 60 prosenttia autolla. Vuoden 2022 lopussa Tampereella oli rekisteröitynä 136 966 ajoneuvoa, joista henkilöautoja oli 98 048.[87] Vuoteen 2020 verrattuna lisäystä oli noin yksi prosentti[88]. Autojen määrän kasvu lisäsi 2010-luvulla tilapäisesti myös Tampereen liikennemääriä pääteillä ja -kaduilla.[89] Kokonaisliikennesuorite eli päätie‐ ja pääkatuverkon yhteenlaskettu ajoneuvokilometrien määrä on vuoteen 2011 verrattuna noussut noin prosentin ja katuverkossa liikennemäärät ovat laskeneet yli kaksikymmentä prosenttia .[87]
Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista, ja sieltä on suora junayhteys useimpiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta.Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, joissa on vuosittain 8 miljoonaa matkustajaa.[90] VR:n lipunmyynnillä mitattuna Tampere on Suomen toiseksi vilkkain juna-asema Helsingin jälkeen[91]. Tampereelta saavat alkunsaTampere–Pori-rata,Tampere–Seinäjoki-rata,Tampere–Haapamäki-rata sekäRiihimäki–Tampere-rata. Lisäksi on suunniteltu kaupungin kiertävääTampereen oikorataa, joka tarjoaisi sujuvamman kulun tavaraliikenteelle sekä lähijunayhteydenlentoasemallelähde?.
Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinenTampere-Pirkkalan lentoasema. Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla sen kautta lensi 81 506 matkustajaa, mikä oli 20,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Suomen kentistä se oli tällöin kahdeksanneksi vilkkain. Vuonna 2023 matkustajia oli koko vuoden aikana 213 699[92]
Tampereen Energia luopui kuluttaja-asiakkuuksista vuonna 2024 ja se keskittyy vastedes energian tuotantoon. Se[95]tuotti vuonna 2013 sähköä 1 254 GWh jakaukolämpöä 2 184 GWh.Naistenlahden voimalaitoksen kaksi yksikköä tuottivat yhteensä noin 65 prosenttia jaLielahden voimalaitos noin 30 prosenttia sähköntuotannosta. Kaukolämmöntuotannossa Naistenlahden voimalaitosyksiköiden osuus oli 57 prosenttia ja Lielahden voimalaitoksen 23 prosenttia. Tampereen kymmenen lämpökeskuksen osuus oli puolestaan 21 prosenttia.[96]
Vuonna 2023 uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta oli keskimäärin 80 prosenttia. Turpeenpoltosta pyrittiin saman vuoden aikana pääsemään kokonaan eroon. Lisäksi käytettiin puuta, sekä tuuli-, vesi- ja ydinvoimaa ja sekajätettä, josta puolet lasketaan uusiutuvaksi.[96]
Energiantuotannosta syntyvät päästöt ovat 2000-luvulla pienentyneet, mikä johtuu uusiutuvien tuotantomuotojen kasvusta ja Naistenlahden laitoksen modernisoinnista vuonna 2023. Tampereen Energian kaukolämmöntuotannon hiilijalanjälki on vuosina 2010-23 puolittunut.[97]
Tampereen talousvedestä 75 prosenttia on pintavettä ja 25 prosenttia pohjavettä[98]. Talouskäyttöön vedestä ohjattiin 58 prosenttia ja teollisuuskäyttöön 13 prosenttia.Tampereen Vesi hoitaa Tampereen lisäksi vettä Pirkkalaan. Lähes kaikki pintavesi tuleeRoineesta. Sen lisäksi Tampereen Vedellä on kolme pintavesilaitosta Näsijärvessä ja viisi pohjavedenottamoa.[98]
Tampereen Vesi vastaa 96-prosenttisesti Tampereen, Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven jätevesistä. Tampereella puhdistettiin 2023 yhteensä 33 miljoonaa kuutiometriä jätevettä[99]. Viinikanlahden puhdistamossa käsitellään yli 75 prosenttia jätevesistä.[100] Uusi keskuspuhdistamo aloittaa Sulkavuoressa vuonna 2025.[101] Se on Tampereen, Kangasalan, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän ja Vesijärven yhteishanke, jonka puhdistuskapasiteetti on 100 000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa[102].
Tampereen asukasluku on 260 646 (30.6.2025).[2]. Tampere oli 2023 Suomen muuttovoittoisin kunta. Tampereen väestörakenteessa näkyy kaupungin asema opiskelupaikkakuntana, sillä nuorten aikuisten määrä on selvästi suurempi kuinseutukunnan muissa kunnissa. Väestöllinenhuoltosuhde oli vuoden 2012 lopulla 45. Väestöstä yli 64-vuotiaita oli 19,2 prosenttia vuonna 2024 .[104] Naisia väestöstä on hieman yli puolet, kuten koko maassa. Väestö on melko koulutettua, ja kaksi kolmasosaa yli 15-vuotiaista on suorittanut peruskoulun jälkeisiä tutkintoja.[105] Korkeakoulututkinnon on vuoden 2022 tiedon mukaan suorittanut 38 prosenttia yli 20-vuotiaista.[63]
Tampere on Suomen suurin yksikielisesti suomenkielinen kunta. Vuonna 2022 Tampereella asui 1 333 ruotsinkielistä, eli heidän osuutensa Tampereen väestöstä oli noin puoli prosenttia. Kyseessä onKaarinan jälkeen toiseksi suurin ruotsinkielisten määrällinen osuus yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Kaarina ja Tampere ovat myös ainoat yksikieliset suomenkieliset kunnat, joissa on erikseen ruotsinkielinen seurakunta (Kaarinan osaltaÅbo svenska församling). Vuonna 1900 ruotsinkielisten osuus Tampereen väestöstä oli runsaat kuusi prosenttia ja vuonna 1950 vajaat kaksi prosenttia.[106] Tampereen ruotsinkielisimmät kaupunginosat ovat perinteisesti olleetKaakinmaa jaNalkala, joissa ruotsinkielisten osuus oli sotien välisenä aikana noin seitsemän prosenttia.[107][106] Ruotsinkieliset olivat vuonna 2023 vasta Tampereen viidenneksi suurin kieliryhmä, sillä venäjää puhuvia oli 3686. Näiden lisäksi yli tuhat ihmistä puhui vuonna 2023 arabiaa, persiaa, englantia, viroa tai kiinaa.[108]
Vuonna 2023 Tampereella asui 26 649 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi kymmentä prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 17 377 asukasta.[109] Muita kieliä kuinsuomea,ruotsia taisaamea puhui äidinkielenään 23 391 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivatvenäjä,arabia japersia.[109] Monikielinen neuvonta Mainio on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Pirkanmaan maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Väestöennusteen mukaan 13,9 prosenttia Tampereen asukkaista tulisi olemaan vieraskielisiä vuonna 2040.[110]
Vuoden 2019 lopussa Tampereen 238 140 asukkaasta 231 648 asuitaajamissa, 3 132 haja-asutusalueilla, ja 3 360:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kaupungin taajama-aste on 98,7 prosenttia.[112] Kaupungin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken.[113] Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu.
Evakkojen asettumisen ja kaupungistumisen tuloksena väestö jatkoi kasvuaan 1940-luvulla ja sen jälkeenkin. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.
Vuoden 2022 lopussa Tampereella oli 143 549 asuntokuntaa, joista 55 prosenttia yhden hengen ja 29 prosenttia kahden hengen talouksia.[119] Kerrostaloissa asuntokuntia oli 108 276 ja niissä 164 893 asukasta, pientaloissa vastaavat luvut olivat 17 787 ja 46 890 sekä rivitaloissa 13 781 ja 31 080. Vuosien 2002–2020 välillä Tampereella on valmistunut yli 40 000 uutta asuntoa.[120]
Asumisväljyys kasvoi pitkän aikaa, vaikka kasvu käytännössä pysähtyi vuoden 2008 jälkeen. Keskimääräinen asumistila oli vuoden 2022 lopussa noin 36,7 neliömetriä asukasta kohden, kun se vuonna 1970 oli noin 19,2 neliömetriä ja vuonna 1990 noin 31,8 neliömetriä. Keskimäärin asunnon asukasluku oli vuonna 2012 noin 1,8 asukasta.[104]
Kuntaliitto teetti 2000-luvun alussa Suomen kaupungit kattavan ilmapiiritutkimuksen, jossa Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden vähän sosiaalista pahoinvointia.[121] Taloustutkimuksen tekemissä Muuttohalukkuus Suomessa -kyselyissä Tampere on sijoittunut toistuvasti ensimmäiseksi, viimeksi vuonna 2023, jolloin 38 prosenttia suomalaisista ajatteli voivansa muuttaa Tampereelle,[122]
Kaupungin ylläpitämiä peruskouluja on Tampereella 30. Näiden lisäksi Tampereella perusopetusta järjestävät valtion ylläpitämä opettajien harjoittelukoulunormaalikoulu,Steiner -koulu,Svenska samskolan jaTampereen kristillinen koulu. Tampere tarjoaa suomenkielisen perusopetuksen lisäksi vieraskielistä perusopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta maahan muuttaneille, sekä painotettua ja joustavaa perusopetusta[123]
Lukiokoulutusta antaa Tampereella kuusi kaupungin päivälukiota ja yksi aikuislukio. Näiden lisäksi on viisi muiden tahojen ylläpitämää lukiota. Kaupungin lukioissa on paikka noin 3 500 päivälukion ja 550 tutkintotavoitteiselle aikuislukion opiskelijalle.[124]
Tampere on yliopistokaupunki, ja kaupungissa toimiiTampereen yliopisto (TAU) ja avointa koulutusta tarjoavaTampereen kesäyliopisto.[129] AlkuperäinenTampereen yliopisto (TaY/UTA) perustettiin 1960, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle.[130] Tampereen teknillinen korkeakoulu sai alkunsa 1965, kun sinne syntyiTeknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulu. Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK) itsenäistyi 1972 ja muutti myöhemmin nimensäTampereen teknilliseksi yliopistoksi (TTY).[131] Vuoden 2019 alusta nämä kaksi fuusioitiin uudeksi Tampereen yliopistoksi. Opiskelijoita oli vuonna 2024 22 500 ja yliopisto on siten Suomen toiseksi suurin[132].
Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on vuosittain noin 11 000 tutkinto-opiskelijaa yhdeksällä alalla, joista suurimmat ovat tekniikan ala ja terveyden ja hyvinvoinnin ala. Koulu aloitti toimintansa 1996.[128] Perustettaessa TAMKin pohjana olivat Tampereen kauppaopisto (per. 1908), Suomen ensimmäinen Teknillinen opisto (per. 1912), Kurun metsäoppilaitos (per. 1937) ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos (per. 1991). Vuonna 2010 TAMK jaPIRAMK fuusioituvat, ja uudesta TAMKista tuli Suomen toiseksi suurin monialainen ammattikorkeakoulu. Sen pääomistajuus (87 %) siirtyi 2018 Tampereen kaupungiltaTampereen korkeakoulusäätiölle. TAMK ja uusi Tampereen yliopisto muodostivat 2019Tampereen korkeakouluyhteisön (TUNI), jonka tarkoitus on lisätä monialaista yhteistyötä ja tuoda uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen ja tieteen tekemiseen.[133]
Lisäksi kaupungissa onsisäministeriön alainenPoliisiammattikorkeakoulu (Polamk), jossa voi ainoana Suomessa suorittaa poliisin tutkinnon. Tampereella on ollut poliisin peruskoulutusta vuodesta 1974.[134]
Työväenopistotoiminta Tampereella alkoi 1899, jolloin Tampereen työväenopisto perustettiin. NykyinenTampereen seudun työväenopisto muodostettiin vuonna 2013 Tampereen ja Ylöjärven työväenopistojen yhdistyessä. Opistolla on tarjolla lukuvuosittain 2000 kurssia, ja opetukseen osallistuu 30 500 kurssilaista.[135]
Paikannimeä ”Tampere” on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinaisruotsindamber ’pato’). Viimeaikaisessakielentutkimuksessa tätäetymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemminkantasaamea puhuvia eikäruotsalaisia. Saamelaisen kielen alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kunA. V. Koskimies ehdotti, että sanaTammerkoski olisi voinut lainautuapohjoissaamen sanastadabbal ’koskessa sijaitseva suvantokohta’.[141] 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sanaTampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodostatḙmpḙl.[142][143]
Monissa epävirallisissa yhteyksissä Tampere tunnetaan myös nimellä Manse. Nimellä on valtakunnallista tunnettuutta, joissakin yhteyksissä se on myös institutionalisoitunut ja virallinen (esim. Manserock, Manse PP). Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossaManchesterin teollisuuskaupunkiinEnglannissa. Leikillinen nimitysSuomen Manchester tunnettiin jo 1900-luvun alussa.[144][145] Jo vuonna 1865Kyttälän aluetta on kutsuttuPäivätär-sanomalehden kirjoituksessa "Suomen Mancesteriksi". Kyttälä ei tuolloin vielä kuulunut Tampereen kaupunkiin.[146]
Tampere-talo edustaa modernistista arkkitehtuuria ja toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana.Museoitu 1920-luvun mökkiNiihaman ryhmäpuutarhassa kertoo Tampereen vanhasta siirtolapuutarhakulttuurista.[147]
Tampereen teatterikesän perustivat vuonna 1968 Tampereen teatterit ja Tampereen kaupunki, ja se on Pohjoismaiden vanhin teatterialan ammattifestivaali.[131]Tanssivirtaa on puolestaan nykytanssifestivaali.[156]Pispalan Sottiisi on vuodesta 1970 järjestetty kansantanssifestivaali, joka järjestetään parillisina vuosina. Sottiisiin liittyvät myös parittomina vuosina järjestettävä nykykansantanssin ja -musiikin koulutus- ja konserttitapahtumaTanssimania ja Ruotsin-laivalla järjestettävä kansanmusiikki ja -tanssitapahtumaFolklandia.[157]
Tampereen elokuvajuhlat saivat alkunsa Tampereen lyhytelokuvapäivistä 1969. Seuraavana vuonna perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen elokuvafestivaali Tampereen elokuvajuhlat. Sen yhteydessä on sekä kansainvälinen että kotimainen lyhytelokuvakilpailu.[158]
Valoviikot on järjestetty vuodesta 1966. Tapahtuma kestää lokakuusta tammikuulle, ja niiden aikana Tampereen keskustan kauppakatujen ylle ripustetaan erilaisia valokuvioita.[159] Kaksipäiväisetkalamarkkinat tuovat Laukontorille kahdesti vuodessa 40 000–50 000 kävijää. Ne järjestetään keväällä vappuna ja syksylläTampereen päivän yhteydessä.[160]
Tampereella on järjestetty useita suuriakristillisiä kesätapahtumia.Herättäjäjuhlat on järjestetty Tampereella kahdesti: 1967 sekä 2018.[161] Vanhoillislestadiolaistensuviseurat on järjestetty Tampereella vuonna 1954.[162]
Tampere-talo on konserttien ja konferenssien pitopaikka. Siellä konsertoi esimerkiksi Tampereen kaupunginorkesteri eli Tampere Filharmonia.[163] Vuonna 2023 Tampere-talon kävijämäärältään suurin tapahtuma oli 57 000 kävijää vetänyt Dinosaurukset-näyttely ja vakituisesta ohjelmistosta Muumimuseo kiinnosti 29 800 ihmistä. Kaikkiaan kävijöitä oli 127 800.[164]
Tampereella toimii useita teattereita jaTampereen ooppera. Ammattilaisteattereita on yhteensä kymmenen. Suurimmat teatterit ovatTampereen Teatteri jaTampereen Työväen Teatteri.[165] Tampereen Työväen Teatteri aloitti vuonna 1901 ja Tampereen Teatteri 1904. Ne ovat Suomen vanhimpia yhä toimivia taidelaitoksia. Tampereen Teatterin pitkäaikaisimpia johtajia ovat olleetRauli Lehtonen jaHeikki Vihinen, Tampereen Työväen TeatterinKosti Elo,Eino Salmelainen jaEsko Roine.[166] Tampereen Työväenteatteri oli vuonna 2021 katsojamääriltään Suomen toiseksi ja Tampereen Teatteri Suomen kuudenneksi suosituin teatteri.Tampereen komediateatteri puolestaan on suurimpia pienteattereita.[167]
Museokeskus Vapriikki on kansallisesti merkittävä museo Tampereella. Kuvan näyttelyssä Valmet/BTH-johdinauto nro 2.
Tampere on Suomen mittakaavassa merkittävä museokaupunki, ja esimerkiksi museologiJanne Vilkuna pitää Tamperetta Suomen parhaana museokaupunkina. Vuonna 1996 perustettuaMuseokeskus Vapriikkia hän pitää koko Suomen museoalan lippulaivana. Vapriikissa on useita näyttelytiloja ja museoita, ja se oli museokeskuksena Suomen ensimmäinen laatuaan.[168] Vapriikki palkittiin Vuonna 2017 Vuosisadan kulttuurigaalassa Vuosisadan museona.[169] Vapriikin omien näyttelyiden lisäksi siellä on myösTampereen Kivimuseo,Postimuseo,Suomen jääkiekkomuseo,Mediamuseo Rupriikki jaSuomen pelimuseo.[170] Vapriikin lisäksi Tampereen kaupungin ylläpitämiä museoita ja gallerioita ovatAmurin työläismuseokortteli,Nottbeckien suvun historiaan keskittyväMuseo Milavida,Tampere-talossa vuonna 2017 avattuMuumimuseo,Sara Hildénin taidemuseo jaTampereen taidemuseo, jolla on Suomen toiseksi suurin taidekokoelma.[171] Tampereella on toiminut vuodesta 1998 lähtien myösVakoilumuseo, joka oli tiettävästi maailman ensimmäinen vakoiluun erikoistunut museo.[172] Lisäksi Tampereella toimii Suomen ja Neuvostoliiton suhteita käsitteleväLenin-museo, joka lienee länsimaiden ainoa Leninin mukaan nimetty museo. Museo suljetaan 3. marraskuuta 2024 ja helmikuussa 2025 sen tilalle aukeaa Suomen idänsuhteisiin keskittyvä museo Nootti.[173]
Vuoden 2023 museotilastojen mukaan Museokeskus Vapriikki oli Suomen yhdeksänneksi suosituin Museokortti-kohde. Kahdenkymmenen suosituimman joukossa olivat tamperelaismuseoista myös Sara Hildenin taidemuseo (17.) ja Tampereen taidemuseo (20.).[174] Tampereen historiallisissa museoissa kävi 284 620 vierasta vuonna 2023[175]. Tampereen taidemuseossa ja Muumimuseossa oli samana vuonna kaikkiaan 132 209, Sara Hildénin taidemuseossa 60 901 ja Työväenmuseo Werstaassa 85 029 kävijää.[175]
Tamperelainen kirjallisuus nousi tunnetuksi toisen maailmansodan jälkeen perustetunMäkelän piirin myötä.[176] Vuosina 1946–1954 toiminut kirjailijaryhmä kerääntyi kirjastonhoitajaMikko Mäkelän ympärille. Sen keskeisimpiä kirjailijoita olivatVäinö Linna,Lauri Viita,Mirkka Rekola,Harri Kaasalainen,Ilpo Kaukovalta jaJaakko Syrjä. Kirjallisuuden tutkijaYrjö Varpion mukaan ryhmän jäseniä yhdisti romanttinen kirjallisuuskäsitys, jossa pyrittiin myös osaltaan pääsemään eroon sodan ja sen jälkeisen ajan ankeudesta.[177] Lisäksi muun muassaMinna Canth on syntynyt Tampereella jaAnni Polvan lapsuuden maisemiin on tehty Tiina-kirjoihin liittyvä kävelyreitti. Monilla muillakin nuortenkirjailijoilla on yhteyksiä Tampereeseen.[178]
Tampereella on ympäri kaupunkia useita kulttuuriraitteja, jotka voi käydä läpi esimerkiksi pyöräillen, kävellen tai autoillen. Raittien avulla voi tutustua Tampereen historiaan, kaupunginosiin ja merkittäviin kulttuurivaikuttajiin ja heidän tuotoksiinsa Väinö Linnasta fiktiiviseen komisario Koskiseen[183].
Tampere on vahva mediakaupunki. Siellä sijaitsevassa Tohlopin televisiokeskuksessa on 1970-luvulta lähtien toiminut valtakunnallinenYle TV2 -televisiokanava,[184] ja esimerkiksi suomalainen radiotoiminta sai alkunsa Tampereella, kunArvi Hauvonen perusti 1923 ensimmäisen yleisradioaseman.[185] Nykyään Yle toimii vuokralaisena vanhassa toimitilassaan, joka vuonna 2013 muutettiin visuaalisen median tuotantoyhtiöiden ja alan koulutuslaitosten keskittymäksi nimeltä Mediapolis.[186]
Yle TV2 -kanavan juuret ovatTamvisiossa, joka siirtyiYleisradiolle 1964. Kakkoskanava on ollut merkittävä vaikuttaja Tampereella, ja kaupungissa onkin kuvattu useita tunnettuja televisio-ohjelmia ja -sarjoja.[187] Löytyypä Tampereen keskustasta myös kanavan tunnetuimman lastenohjelman mukaan nimetty leikkipuisto, Pikku Kakkosen puisto.[188]
Tampereeen alueella puhutun kielen perustana on perihämäläisen murteenTampereen murre, joka kuuluuhämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[190] Tampereen murteessa on muutamia sen hämäläismurteista erottavia piirteitä.[191]
Tampereen paikallinen erikoisruoka onmustaksimakkaraksi kutsuttuverimakkara. Nimitys mustamakkara on peräisin 1950- ja 1960-luvun taitteesta, ja lopullisesti se vakiintui 1980-luvulla. Sitä ennen Tampereella myytiin ”kuumaa sian verimakkaraa”.[192] Mustanmakkaran ohella Tampereen toinenperinneruoka onrievä, joka on reiätön ja litteähköohrasta makunsa saavahiivaleipä. Tampereelle rievä tuli 1850-luvulla. Järvensivun kaupunginosan useiden leipomoiden ansiosta aluetta alettiin kutsua rieväkyläksi, joka laajeni pian viittaamaan koko Tampereeseen.[193]
Tampereen grillien erikoisuus ontataarien perinneruokaan pohjautuvapärämäts. Se onkarjalanpiirakkaa muistuttava piiras, jonka sisällä on maustettuajauhelihaa. Tampereella se kehitettiinLinkosuon leipomossa.[195] Tampereen uusimmaksi perinneruoaksi on puolestaan kehittynyt kanansiivet. Suomessa myytävistä kanansiivistä Pirkanmaalla syödäänkin lähes puoletmilloin?.[196]
Tamperetta on kutsuttu suomalaisenjääkiekkoilun mekaksi ja kehdoksi. Kaupungissa sai alkunsa 1926 Suomen jääkiekkotoiminta ja sinne rakennettiin 1956 Suomen ensimmäinen tekojäärata (Koulukadun kenttä) ja 1965 ensimmäinen jäähalli (Tampereen jäähalli). Tamperelaiset joukkueet ovat menestyneet.Ilves on voittanut 16 mestaruutta ja on mestaruustilastossa toisena edellään vain paikalliskilpailijaTappara, jolla on mestaruuksia 20, kun sen edeltäjänTBK:n kolme mestaruutta lasketaan mukaan. LisäksiKoovee jaTampereen Palloilijat ovat voittaneet yhden mestaruuden. Jääkiekon pääsarjassa on ollut mukana vähintään kaksi tamperelaisjoukkuetta joka kerta vuodesta 1943.[197][198]
Ensimmäiset yleisurheilun Suomen-mestaruuskisatKalevan kisat pidettiin Tampereella1907. Kaiken kaikkiaan kaupunki on isännöinyt Kalevan kisoja 13 kertaa, viimeksivuonna 2008.[204] Tampere isännöi vuonna 2016 yleisurheilunSuomi–Ruotsi-maaottelua. Kyseessä oli samalla ensimmäinen kerta, kun maaottelu järjestettiin Suomessa muualla kuin Helsingissä.[205]
Tampereella on runsaasti ulkoiluun sopivia alueita ja reittejä, palloilu- ja urheilukenttiä, uimarantoja, luistelukenttiä ja lumisina talvina runsas latuverkosto. Sisäliikuntaan on seuroilla mahdollisuus varata vuoroja muun muassaTampereen Messu- ja Urheilukeskukseen, jäähalleihin, Nääshalliin,Tampereen stadionille Ratinaan,Tesoman palloiluhalliin,Hervannan vapaa-aikakeskukseen ja moneen muuhun sisäliikuntatilaan. Neljä uimahallia ja Nääshalli ovat myös yksittäisten kuntoilijoiden käytettävissä.[209]
Häyrynen, Maunu: ”Tampereen maisema”. TeoksessaHautamäki, Ranja (toim.): Tampereen tarina. (Julkaisuja / Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytönsuunnittelu) Tampere: Tampereen kaupunki, 2015. ISBN 978-951-609-783-4pdf Viitattu 22.11.2016.
Lind, Mari: ”Tampere – kasvava ja muuttuva kaupunki”. TeoksessaHautamäki, Ranja (toim.): Tampereen tarina. (Julkaisuja / Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytönsuunnittelu) Tampere: Tampereen kaupunki, 2015. ISBN 978-951-609-783-4pdf Viitattu 26.9.2016.
Niemelä, Jari: Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere: Tampere-seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0
↑Baibulat, Muazzez:Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Tampereen islamilainen seurakuntaISBN 952-91-6753-9
↑Lähteenmäki, Eino: Tampere-nimen alkuperästä. (Myöhemmin myös alanimekkeillä: Tampereen seudun kotiseutulehti ja Kotiseutulehti) Tammerkoski: Tampere-Seuran aikakausjulkaisu, 1.3.1942, 4. vsk, nro 1, s. 3–6. Tampere-Seura. ISSN 0357-1947
.svg)
![Sebastian Gripenbergin suunnittelemassa Hatanpään kartanossa on barokkiaineksia, mutta tyylillisesti se edustaa uusrenessanssia.[149]](/mt/?noimg=&dark=on&url=https%3a%2f%2ffi.wikipedia.org%2fwiki%2fTiedosto%3aHatanp%25C3%25A4%25C3%25A4n_kartano_2.jpg)
![Keskustan jugendrakennuksiin kuuluu muun muassa Lars Sonckin suunnittelema Tirkkosen talo.[150]](/mt/?noimg=&dark=on&url=https%3a%2f%2ffi.wikipedia.org%2fwiki%2fTiedosto%3aTirkkosen_talo%2c_Tampere.jpg)
![Tampereen linja-autoasema edustaa funktionalismia, ja sen suunnittelivat Bertel Strömmer ja Jaakko Laaksovirta.[151]](/mt/?noimg=&dark=on&url=https%3a%2f%2ffi.wikipedia.org%2fwiki%2fTiedosto%3aTampere_bus_station.jpg)
