Tammerkoski (ruots.Tammerfors ström) onkoskiTampereellaNäsijärven jaPyhäjärven välillä. Korkeusero järvien välillä on 18 metriä,[1] ja vesi virtaa koskessa etelään eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä, johon kuuluvat muun muassaFinlaysonin jaTampellan tehtaat. Nykyään kosken varrella toimii enää vainTakon kartonkitehdas, mutta monet vanhoista tehdasrakennuksista ovat yhä jäljellä. Tammerkoski on yksi Suomenkansallismaisemista.
Tammerkosken rannalla on vuonna 1986 rakennettu, 63 metriä korkeaSokos Hotel Ilves.[2]
Tammerkosken yli johtavat seuraavat sillat, järjestyksessä Näsijärvestä Pyhäjärveen päin (pohjoisesta etelään):[3]
Tammerkoskessa toimii neljä vesivoimalaa:
Tampellan, Finlaysonin ja Keskiputouksen voimalat ovat Tampereen kaupungin omistuksessa.[8] Alakosken voimalan omistaaKoskienergia Oy.[9]
Tammerkosken voimalaitoksien yhteenlaskettuteho on noin 18 megawattia ja vuosituotanto noin 74 gigawattituntia[1], mikä vastaa noin 3 700 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta[10].
Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten. Alkujaan muinais-Näsijärven vedet virtasivat kohti pohjoista ja laskivat nykyisenLapuanjoen latvavesien kauttaPohjanlahteen. Veden virtauksiin kuten myös Suomen järvien kehitykseenkin on vaikuttanut voimakkaastimaankohoaminen, joka oli voimakkaimmillaan jääkautisen mannerjään vetäytymisen jälkeen. Maannousu jatkuu yhä edelleen ja nykyisin Tampereella se on noin viisi millimetriä vuodessa. Etelässä vesi nousi jatkuvasti ja syntyi puro, joka syövytti vähitellen hiekkaiseen maaperään kosken. Vähitellen koski kasvoi ja syntyi nykyinen Tammerkoski, jonka kautta vesi virtaa Näsijärvestä 18 metriä alempaan Pyhäjärveen. Näsijärven pinta aleni, kunnes veden virtaus pohjoiseen laskujokeen tyrehtyi. Vielä nykypäivänäkin on havaittavissa joitain merkkejä entisestä pohjoisesta lasku-uomasta. Purkukohdan lähellä on kallio lähellä maanpintaa ja siihen loppui huomattavasti alempana olevaan Pyhäjärveen johtavan lasku-uoman syveneminen. Ilman kalliota Näsijärven vedet olisivat voineet huveta lähes olemattomiin.[11]
Tammerkosken yläjuoksulle syntyi lopulta nykyinen Tampereen kaupunki. Ensimmäisten Tammerkoskenmyllypatojen rakentaminen sijoitetaan historiateoksissa keskiajalle, viimeistään 1400-luvulle. Myllyoikeuksista käydystä riidasta on varhaisin tieto vuodelta 1466, jolloinTakahuhti,Messukylä ja Tammerkoski kiistelivät myllyosuuksistaan. Runsaat sata vuotta myöhemmin valtiovalta huomasi ensi kertaa Tammerkosken edulliset luonnonolosuhteet ja päätti korvata talonpoikien myllyt omalla kruununmyllyllään. Päätös jäi kuitenkin asukkaiden vastustuksen vuoksi toteutumatta.
Tammerkoskelle syntyi 1600-luvun alussa vahva maakunnallinenmarkkinapaikka. Vakinainen markkinapaikka säilyi Tammerkosken kartanon lähellä, kosken yli johtavan sillan länsipuolella. KenraalikuvernööriPietari Brahe määräsi vuonna 1638, että Tammerkoskella oli pidettävä vuosittain kahdet markkinat, syysmarkkinat Pertun päivänä elokuussa ja talvimarkkinat Matin päivänä helmikuussa.[12] 1700-luvun alussa päämarkkinat siirrettiin taas Harjuun.
Kuningas Kustaa III matkasi vuonna 1775 Suomeen. Hän allekirjoitti Ruotsissa Gripsholmin linnassa Tammerkosken (nyk.Tampere)kaupungin perustamiskirjan 1.10.1779.[13]
Tammerkoski oli vuosina 1775–1870 rajanaHämeen läänin jaTurun ja Porin läänin välillä.[14] Tampereen kaupunki perustettiin alkujaan kosken länsirannalle, ja vasta vuonna 1876 siihen liitettiin kosken itäpuolella oleva alue.
_-_Lennart_Forst%25C3%25A9n_-_Finland_framst%25C3%25A4lldt_i_teckningar_-_31.jpg)
Tammerkosken rannoilla toimi 1800- ja 1900-luvuilla monia suuria teollisuusyrityksiä. Sen yläjuoksun länsirannalla oliFinlaysonin tehdasalue, itäpuolellaTampella. Molempien teollinen toiminta lopetettiin 1990-luvulla, mutta suuri osa vanhoista tehdasrakennuksista on yhä jäljellä, nykyään suurelta osin toimistokäytössä.[15]
Satakunnansillan eteläpuolella kosken länsirannalla on entinenFrenckellin paperitehdas. Se perustettiin jo vuonna 1783 ja lopetti toimintansa vuonna 1928. Tampereen kaupunki osti alueen aikoen rakentaa sinne uudenkaupungintalon sekä asuintaloja. Sotien vuoksi suunnitelma jäi kuitenkin toteuttamatta. Nykyään vanhassa tehdasrakennuksessa toimii toimistoja sekä teatteri.[15]
Hämeensillan eteläpuolella kosken itärannalla toimiTamfeltin verkatehdas vuosina 1856–1967. Nykyään tehdas toimiiHankkiossa noin 8 kilometrin päässä. Suurin osa tehtaan vanhoista rakennuksista purettiin vuoteen 1982 mennessä[15], ja tilalle rakennettiin asuintaloja, Hotelli Ilves ja kauppakeskusKoskikeskus.
Ainoa yhä Tammerkosken varrella toimiva tehdas on kosken alajuoksun länsirannan Takon kartonkitehdas.[15]
Vuosien 1993–2001 20markan setelissä on näkymä Tammerkosken yläjuoksusta ja sen rannalla olevista teollisuusrakennuksista Satakunnansillalta pohjoiseen katsottuna.[16]
Tammerkosken yläjuoksun valaistusratkaisu voitti vuonna 1999 Vuoden valaistuskohde -kilpailun. Kilpailun järjestivät Suomen Valaistusteknillinen Seura ja Valo 99 -tapahtuman järjestäjät.[17]
