Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Taittuminen

Wikipediasta

Taittuminen elirefraktio tarkoittaafysiikassaaaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden erifaasin rajapinnassa. Tulo- ja taitekulma ovat erisuuret sen mukaan, mitkä ovat faasientaitekertoimet. Nämä kulmat määritellään aaltorintaman etenemissuunnan ja faasien rajapinnan normaalin väliseksi. Rajapinnassaaallonnopeus muuttuu taitekertoimien mukaisesti. Taittumisessa aina osa aalloista heijastuu rajapinnasta.

Tikku lasissa, väliaine ilmaa. Tikusta lähtevä valo ei taitu, koska se on kokonaan ilmassa.
Tikku lasissa, väliaine vettä. Tikusta lähtevä valo taittuu veden ja ilman rajapinnassa.
Kuvat yhdistettynä. Valon taittuminen veden ja ilman rajapinnassa näkyy tikun taittumisena.

Taittumista voidaan kuvatamatemaattisestiWillebrord Snelliuksen keksimälläSnellin lailla, joka seuraaFermat'n periaatteesta.

Taittuminen

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kunvalo tulee optisesti harvemmasta aineesta (taitekerroin pienempi) optisesti tiheämpään, se taittuu kohti pinnan normaalia. Samallavalon nopeus pienenee. Päinvastaisessa tilanteessa kun valo tulee optisesti tiheämmästä harvempaan, taitekulma ja valon nopeus suurenevat. Tässä tilanteessa tulokulman suuretessa tarpeeksi voi valo heijastua kokonaan elikokonaisheijastua. Tällöin taittumista ei tapahdu lainkaan. Taittumisessa valonaallonpituus janopeus voivat muuttua, muttataajuus ei muutu.

Valon taittumista käytetään hyväksi kaikissaoptisissa laitteissa, joissa onlinssejä taiprismoja.

Mekaaninen aaltoliike käyttäytyy samalla tavalla. Mekaanisen aaltoliikkeen tapauksessa puhutaan aalto-opillisesta tiheydestä eikä optisesta tiheydestä.

Valon yhdensuuntaissiirtymä.

Yhdensuuntaissiirtymä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Yhdensuuntaissiirtymä on nimitys ilmiölle, jossa aalto taittuu kahdessa rajapinnassa. Esimerkiksi valo taittuu kohti pinnan normaalia ilma–lasi-rajapinnassa. Valo kulkee lasin läpi ja jossakin vaiheessa valo kohtaa lasi–ilma-rajapinnan. Valo taittuu rajapinnassa, mutta tällä kertaa poispäin normaalista. Valon sädettä tutkimalla huomataan, että tuleva säde ja kokonaan läpi mennyt säde ovat toisiinsa nähdenyhdensuuntaisia, mutteivät samalla linjalla.

Ilmakehän aiheuttama valon taittuminen

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Auringonlasku todellisuudessa (keltainen) ja näennäisesti (oranssi)

Ilmakehä toimii linssin tavoin ja taittaa valoa, aiheuttaen erilaisia ilmiöitä kutenkangastuksia, tähtien tuikkimista ja laskevan Auringon vääristymistä.Horisontissa refraktion vaikutus on noin 35', minkä johdosta katsojan näkökulmasta horisonttia alareunallaan koskettava Aurinko onkin todellisuudessa jo laskenut kokonaan horisontin alapuolelle. Ilmakehän taittumisen johdosta almanakoissa ilmoitetaan taivaankappaleiden nousu- ja laskuajat vain likimääräisesti.[1]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Heikki Lehto, Tapani Luoma, Raimo Havukainen, Janna Leskinen: Fysiikka 2-3 – Lämpö – Aallot. Tammi, 2006. ISBN 951-26-5223-4

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 368–369. Helsingissä: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestataittuminen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taittuminen&oldid=23263967
Luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp