Roomalainen vahataulu ja kirjoituspuikkostylusIlmaisu"tabula rasa" yhdistetään nykyisin yleisimmin John Locken (1632-1704) empiristiseen filosofiaan.
Tämä artikkeli käsittelee filosofian ja psykologian käsitettä. Muut merkityksettäsmennyssivulla.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Tabula rasa (latinaa), suom.tyhjä taulu on latinankielinenmetafora, jota nykyisin käytetään yleisimmin kuvaamaanempiristiJohn Locken esittämää käsitystä, että ihminen tulee maailmaan ilman synnynnäisiä prosessointisääntöjähavaintomaailmasta. Ymmärrysmuodoista,väreistä,kausaliteetista taimoraalista syntyy puhtaasti kokemusten ja havaintojen perusteella. Näin ollen ihmisellä ei ole synnynäistäapriorista tietoa. Myöhemminyhteiskuntatieteissä tyhjän taulun idea on myös ymmärretty niin, että ympäristö määrää henkilön identiteetin rakentumisen.
Ihmismieltä verrattiin tyhjään tauluun jo antiikissa. Tällöin ajateltiin uudelleen käytettävää vahataulua, johon kirjoitettiin puikolla. Vertausta käyttivät mm. Aiskhylos, Platon ja Aristoteles. Latinankielisen ilmaisun käyttö yleistyi 1200-luvulla.[1]