Hakusana ”Suurmoguli” ohjaa tänne.Suurmoguli on myös timantti. Suurmogulien valtakunta (pers.دولتِ مغل) oli laajimmillaan suurinta osaaIntiasta sekä osiaAfganistanista jaPersiasta hallinnut turkkilais-mongolialainen valtakunta, joka oli olemassa vuosina 1526–1857. Valtakunnan perustitimuridihallitsijaBabur vuonna 1526 lyödessäänDelhin sulttaanikunnan viimeisen hallitsijanIbrahim Lodin[1]. Sanamoguli merkitseemongolia; mogulit pitivät itseään mongolien jälkeläisinä sekä suvun isänpuoleisen kantaisänTimur Lenkin että Baburin äidin kautta. Mogulit olivatislaminuskoisia, mutta valtakunnan asukkaista suurin osa olihinduja.
Valtakunnan perusalue oli valloitettu toisen mogulihallitsijan,Humayunin, aikana, muttaAkbarin aikana se kasvoi vielä huomattavasti. Akbarin pojanpoikaShah Jahan rakennutti vuosina 1630–1653 kuuluisanTaj MahalinAgraan[2].
Aurangzebin kuoltua vuonna 1707 valtakunta alkoi taantua ja teki tilaa hindujenmaratien valtakunnalle[1]. Moguleilla oli jonkin verran valtaa vielä 150 vuotta, kunnesbritit hajottivat valtakunnan lopullisestisepoykapinan jälkeen vuonna 1857[1].
- katso pääartikkeliBabur
Ensimmäinen suurmoguli Zahir-ud-Din-Mohammad Babur oli Timur Lenkin suora jälkeläinen, joka karkotettiinSamarkandista, mutta sai vallanKabulissa 1504. Vuonna 1526 hän valtasi Delhin sulttaanikunnan pienellä mutta hyvinkoulutetulla ja -varustetulla armeijallaan käyttäen hyväkseen sulttaanikunnan sisäisiä ristiriitoja. Babur hallitsi vain viitisen vuotta ennen kuolemaansa 1530, eikä ehtinyt vakiinnuttaa valtakuntaa.
- katso pääartikkeliHumayun
Baburin kuoltua hänen poikansa Humayun (1530–1540 ja 1555–1556) pakeni Persiaan vuonna 1540 hävittyään sodanSher Shah Surille. Sher Shahin aikana valtakuntaa yhtenäistettiin ja virkamieskoneisto kehitettiin. Vuonna 1555 Humayun sai takaisin vallan Delhissä, mutta kuoli kuuden kuukauden päästä.
- katso pääartikkeliAkbar
Humayunin aikainen kuolema jätti kruunun hänen kolmetoistavuotiaalle pojalleen Akbarille (hallitsi 1556-1605), jota pidetään suurmoguleista suurimpana. Hän laajensi valtakuntaa Kabuliin, Kashmiriin ja Bengaliin, sekä rakennutti pääkaupungin Agran lähelle. Akbar oli vapaamielinen ja oli lapsesta saakka ollut kosketuksissa Intian perinteisiin tapoihin. Hänen aikanaan vääräuskoisille langetettava vero lakkautettiin jamuslimien kuukalenteri korvattiin maanviljelyssä käyttökelpoisemmalla aurinkokalenterilla. Akbar perusti Din-i-Ilahi-uskonnon, joka oli sekoitus hindulaisuutta,sufi-islamia,zarathustralaisuutta jakristinuskoa. Siitä tuli valtionuskonto Akbarin kuolemaan saakka. Nämä toimet aiheuttivat kiivasta vastustusta muslimioppineissa. Akbar loi virkakoneiston, joka pystyi tehokkaasti hallitsemaan laajaa aluetta ja hänen aikanaan valtakunta oli vauras ja kulttuuriltaan rikas.
- katso pääartikkeliJahangir
Akbarin seuraajien Jahangirin (hallitsi 1605–1627) ja Shah Jahanin (hallitsi 1628–1658) aika tunnetaan vilkkaasta taloudesta, kauniista maalauksista ja monumentaalisista rakennuksista. Jahangir nai Persian prinsessan, jonka hän uudelleennimesiNur Jehaniksi, "maailman valoksi". Sen seurauksena monet persialaiset runoilijat, taiteilijat, tieteilijät ja virkamiehet muuttivat Intiaan. Ei-tuottavien virkamiesten kuten myös korruption määrä kasvoi, ja laaja persialaisedustus järkytti hovin puolueettomuutta. Jahangir piti hindujuhlista, mutta kannusti samalla massakääntymisiin islamiin. Hän vainosijainalaisia ja jopa teloittiGuru Arjan Devin,sikhien viidennen pyhän opettajan, koska tämä kieltäytyi tekemästä muutoksia sikhien pyhään kirjaan. Teloituksella oli tosin myös poliittinen tausta. Nur Jehanin pyrkimykset varmistaa valtaistuin suosikkiprinssilleen johtivat Shah Jahanin kapinaan Jahangiria vastaan 1622. Samana vuonna persialaiset valtasivatKandaharin Afganistanissa, mikä haittasi pahoin mogulien mainetta.
- katso pääartikkeliShah Jahan
Vuonna 1628 valtaannoussut Shah Jahan valloittiDeccanin jaKhaibarsolan takaiset maat. Sodat osoittivat mogulien sotilasmahtia, mutta tyhjensivät valtion rahakirstuja. Valtion muuttaminen sotakoneeksi mogulaatinfeodalismia muistuttavassa järjestelmässä merkitsi aatelisten määrän ja talonpoikien taakan kasvamista. Laki ja järjestys ulotettiin laajalle alueelle, joka rohkaisi suurten kauppakeskusten, kutenLahoren,Delhin, Agran jaAhmedabadin kasvua. Shah Jahanin aika muistetaan kuitenkin parhaiten arkkitehtuurista, jossa tärkein yksittäinen uudistus oli hiekkakiven korvaaminen marmorilla. Shah Jahanin vaimonsa muistolle pystyttämä Taj Mahal oli vain yksi kauden hienoista rakennuksista. Shah Jahan siirsi pääkaupungin Agrasta takaisin Delhiin.
- katso pääartikkeliAurangzeb
Valtakunnan suuruudenajan viimeinen hallitsija oli Aurangzeb, jonka viisi vuosikymmentä kestäneellä valtakaudella (1658–1707) valtakunta saavutti suurimman maantieteellisen laajuutensa, mutta samalla osoitti selviä merkkejä rappiosta. Byrokratia oli aiheuttanut korruptiota ja valtava armeija käytti vanhentunutta aseistusta ja taktiikoita. Aurangzeb ajautui lukuisiin pitkittyneisiin sotiin. Valtakunta kärsi useita vaikeita tappioita 27-vuotisessa sodassa marateja vastaan 1680-1707. Aurangzeb islamilaisti hallintoa, mikä johti kasvavaan kuiluun hallinnon ja alamaisten välillä. Mogulaatin kruunulla oli paljon tavoittelijoita, ja Aurangzebin seuraajien, ns. pienempien mogulien, kaudet jäivät yleensä lyhytaikaiseksi ja valtakunta kärsi suuria aluemenetyksiä. 1700-luvun puolen välin jälkeen mogulit hallitsivat enää Delhin ympäristöä. Dynastia kuitenkin säilyi aina vuoteen 1857, jolloin viimeinen moguliBahadur Shah II joutui maanpakoon[1].
- Muhammad Azam Šah1707
- Bahadur Šah I1707–1712
- Jahandar Šah1712–1713
- Farrukhsiyar1713–1719
- Rafi ud-Darajat1719
- Šah Jahan II1719
- Mohammed Ibrahim 1719
- Muhammad Šah1719–1748
- Ahmad Šah Bahadur1748–1754
- Alamgir II1754–1759
- Šah Jahan III1759–1760
- Šah Alam II (ensimmäinen kausi)1760–1788
- Šah Jahan IV 1788
- Šah Alam II (toinen kausi)1788–1806
- Akbar II1806–1837
- Bahadur Šah II1837–1857
Nimimoguli on arabialainen muoto sanan "mongoli" persialaisesta asusta. Mongolilla tarkoitettiin samaa kuin antiikin kreikkalaiset sanalla "barbaari".[3] Englannin kielinen nimitys "suurmoguli" (engl.Great mughals) vastaa kolmannen hallitsijan Akbarin kunnianimeä "Suuri". Myös sanaakbar tarkoittaa arabian kielessä "suurta".
