| Suomi | |||
|---|---|---|---|
 Suomen Palloliiton maajoukkuetunnus | |||
| Lempinimi | Helmarit | ||
| Liitto | Suomen Palloliitto | ||
| Maanosaliitto | UEFA | ||
| Valmentaja | Marko Saloranta[1] | ||
| Kapteeni | Tinja-Riikka Korpela[2] | ||
| Eniten otteluita | Linda Sällström (155) | ||
| Eniten maaleja | Linda Sällström (64) | ||
| FIFA-ranking | 26. (12.6.2025)[3] | ||
| |||
| Ensimmäinen ottelu | |||
| |||
| Suurin voitto | |||
| |||
| Suurin tappio | |||
| |||
| EM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 5 (ensimmäiset 2005) | ||
| Paras sijoitus | välierät (2005) | ||
| Infobox OK | |||
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue edustaaSuomea kansainvälisissä naistenjalkapallon maajoukkuekilpailuissa. Se toimiiSuomen Palloliiton alaisuudessa. Jalkapallomaajoukkueesta käytetään lempinimeä Helmarit, joka on lyhenne Helmipöllöistä. Se syntyi vuoden 2009 EM-kotikisojen aikaan Ylen aamu-tv:n juontajien pyydettyä katsojilta ehdotuksia joukkueen nimeksi.[4]
Suomen naisten maajoukkue selvisiEM-kilpailuihin ensimmäistä kertaa vuonna2005. Tuloksena oli paikka välieriin, jossa Suomi hävisi mestaruuden voittaneelleSaksalle maalein 4–1. Koska pronssiottelua ei pelattu, Suomi sijoittui jaetulle kolmannelle sijalle yhdessäRuotsin kanssa.UEFA myönsivuoden 2009 EM-kisat Suomen järjestettäväksi, joten maajoukkue osallistui EM-lopputurnaukseen ilman karsintoja. Suomi voitti alkulohkonsa, mutta tie katkesi puolivälierätappioonEnglantia vastaan. Suomi selviytyi myös Ruotsissa pelattuihinEM-kilpailuihin vuonna 2013 mutta ei päässyt alkulohkosta jatkoon, ja samoin kävi Englannissa pelatuissaEM-kilpailuissa 2022 ja SveitsinEM-kilpailuissa 2025.
Naisten maajoukkue on vuodesta 2003 ylläpidetylläFIFA:n ranking-listalla ollut korkeimmillaan 14. sijalla syys–marraskuussa 2005. Maaliskuussa 2019 Suomi oli rankingissa sijalla 32., joka oli maajoukkueen kaikkien aikojen alhaisin sijoitus. Viimeisin ranking-sijoitus on 26. (kesäkuu 2025).[5]
Palloliitto perusti naisten maajoukkueelle vuonna 2014 oman kunniakerhon,Helmet.[6]
Naisjalkapallon viriäminen alkoi Euroopassa 1960-luvun lopulla. Ensimmäisinä Pohjoismaina Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat mukana naisjalkapallon toiminnan aloittamisessa. Asenteet Suomessa olivat pitkään kielteisiä naisjalkapallolle, sillä lajia ei nähty soveliaana naisille. Ajatus oli vahva erityisesti miespelaajien ja -valmentajien keskuudessa.[7][8]
Suomessa naisten jalkapallon kilpailutoiminta alkoi 1971, ja pian tämän jälkeen Palloliitto päätti käynnistää myös Suomen naisten maajoukkueen toiminnan. Ensimmäistä maaottelua yritettiin järjestää jo 1972, mutta vastustajaa ei onnistuttu hankkimaan.[9] Helmikuussa 1973 sovittiin ensimmäisestä maaottelustaRuotsia vastaan.Maarianhaminassa 25. elokuuta 1973 pelattu ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. Maaottelua seurasi 1 540 katsojaa, ja se televisioitiinAnssi Kukkosen selostamana. Ensimmäisen maaotteluvoittonsa Suomi saavutti Ruotsia vastaan vuonna 1976Kallhällissa käydyssä maaottelussa maalein 1–2. Ottelussa syntyi myös maajoukkueen ensimmäinen maali, jonka tekiSoile Malm.[10]
Maajoukkueen alkuvuosina maaotteluita pelattiin lähinnä muita Pohjoismaita vastaan. Tärkeimpänä maajoukkuetoiminnan kulmakivenä oliPohjoismaiden-mestaruusturnaus, joka pelattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1974. Valtaosa maajoukkueen kymmenen ensimmäisen vuoden otteluista oli juuri PM-turnauksen otteluita. Niiden lisäksi Suomi kohtasi yksittäisissä otteluissa Ruotsin ja 1979 järjestetyssä epävirallisessa Euroopan-mestaruusturnauksessaEnglannin jaSveitsin.[11] PM-turnauksessa oli aluksi mukana Suomi, Ruotsi jaTanska.Norja liittyi mukaan 1978. Parhaimmillaan Suomi ylsi turnauksessa toiseksi 1981. Viimeinen PM-turnaus pelattiin 1982, sillä pelimäärät lisääntyivät saman vuoden syksyllä alkaneidenEuroopan-mestaruuskisojen karsintojen takia.[12]
Maajoukkuetta valmensi vuoteen 1977 astiJuhani Nirkkonen.Simo Syrjävaara toimi päävalmentajana muutaman ottelun ajan 1978, ja sen jälkeen vetovastuuseen astuiKaj Österberg.[13]
Uefa järjesti ensimmäisen kerran Euroopan-mestaruuskilpailut vuosina 1982–1984. Suomi pelasi samassa alkulohkossa Ruotsin, Norjan jaIslannin kanssa. Suomi voitti ainoastaan Islannin ja sijoittui lohkossa kolmanneksi. Myöskään kaksissa seuraavissa EM-karsinnoissa Suomi ei menestynyt. Se jäi alkulohkonsa viimeiseksi sekä vuoden1987 että vuoden1989 EM-kisojen karsinnoissa. Vaikka vuoden 1989 karsinnoissa alku oli lupaava, kun joukkue onnistui ottamaan pisteitä hallitsevalta mestarilta Norjalta tasapelillä ja vierasvoitolla. Lopulta Suomi jäi niukasti lohkon viimeiseksi.[14] Karsintojen jälkeen 10 vuotta maajoukkuetta valmentanut Österberg vaihtuiJyrki Niemiseen.[15]
Seuraavat EM-karsinnatTanskan kisoihin vuonna 1991 toimivat samalla ensimmäistenmaailmanmestaruuskilpailujen karsintoina. Suomi sijoittui uuden valmentajansa johdolla kolmanneksi neljän joukkueen alkulohkossa eikä päässyt kisoihin.EM-kisojen vuoden 1993 karsinnat alkoivat kohtuullisen hyvin, mutta lopulta Suomi jäi taas lohkon viimeiseksiRanskan ja Tanskan jälkeen.[15]
Syksyllä 1993 Nieminen väistyi ja Suomen uudeksi päävalmentajaksi tuliNils Suomalainen. Hänen ensimmäiset karsintansa sujuivat hyvin: Suomi sijoittui karsintalohkossaan Norjan jälkeen toiseksi, mutta ei selviytynytEM-kisoihin vuonna 1995. Suomalaisen kaudella vuonna 1994 käynnistyi myös kansainvälinen kutsuturnausAlgarve Cup, josta on tullut arvokisojen jälkeen merkittävin naisten turnaus.[16][17] Suomi oli mukana jo ensimmäisessä turnauksessa, jossa se jäi kuudesta osallistujajoukkueesta viimeiseksi.[18]
Keväällä 1996 kesken EM-karsintojen Nils Suomalainen jätti tehtävänsä ja tilalle astuiReima Kokko. Karsinnat päättyivät kolmanteen sijaan ja sitä kautta jatkokarsintaan, jossa Ranska löi Suomen selkeästi yhteismaalein 5–0.Vuoden 1999 maailmanmestaruuskisat olivat ensimmäiset, joihin järjestettiin erilliset karsinnat. Suomi pääsi ensi kertaa pelaamaan lohkossa, jossa ei ollut yhtään perinteisesti kovatasoista Pohjoismaata.[19] Suomi pelasi karsinnoissa hyvin ja sijoittui lohkonsa toiseksi. Joukkue hävisi vain lohkon voittaneelleItalialle. Suomi pääsikin kaksiosaiseen jatkokarsintaan, jossa vastaan asettuiVenäjä. Ensimmäisen ottelun Suomi hävisi vieraissa 2–1, mutta teki arvokkaan vierasmaalin. Kotiottelussa, ennätysyleisön edessä, Suomi siirtyi ensimmäisellä jaksolla 1–0-johtoon, mikä olisi riittänyt kisapaikkaan, mutta Venäjä tasoitti ja voitti lopulta pelin 2–1.[20]
Myös seuraavissa,vuoden 2001 EM-kisojen, karsinnoissa Suomi eteni jatkokarsintaan oltuaan lohkossaan kolmas. Tällä kertaa oli Ruotsin vuoro romuttaa maajoukkueen unelma arvokisoista yhteismaalein 10–3. Tappion jälkeen Kokko lopetti päävalmentajana, ja hänen seuraajakseen valittiinMichael Käld.[21]
Michael Käldin ensimmäiset arvokisakarsinnat vuoden2003 MM-kisoihin eivät sujuneet hyvin, sillä Suomi voitti ainoastaan yhden pelaamistaan kuudesta ottelusta.Vuoden 2005 EM-kisojen karsinnat alkoivat niin ikään hiukan vaisusti Suomen jäätyä kotitasapeliin Sveitsiä ja Italiaa vastaan sekä hävittyään Ruotsille vieraissa. Sen jälkeen Suomi ei kuitenkaan enää kokenut tappioita ja lopulta se sijoittui kolmanneksi viiden joukkueen lohkossa. Jatkokarsintaan vastaan arvottiin omassa lohkossaan toiseksi sijoittunut Venäjä. Kotiottelussaan Suomi kukisti Venäjän numeroin 1–0 ja ratkaisevassa 2. osaottelussa Venäjä kaatuiMoskovassa 3–1.[13][21]
Suomen lohkoon arvottiin isäntämaaEnglanti,Ruotsi jaTanska.[22] Suomen ja koko turnauksen avausottelussa vastassa oli Englanti. EM-kisahistorian ennätysyleisön edessä Suomi joutui jo 0–2-tappiolle, mutta nousi vielä tasoihin vajaa minuutti ennen peliajan täyttymistäAnna-Kaisa Rantasen jaLaura Kalmarin maaleilla.Karen Carney iski kuitenkin lisäajalla Englannille voiton.[23]
Toisessa ottelussa Suomi kohtasi Ruotsin. Ruotsi hallitsi peliä, mutta Suomi onnistui puolustuksessa ja ottelu päättyi tasan 0–0. Alkulohkon viimeisestä ottelusta Suomi tarvitsi voiton Tanskasta, jotta se pääsisi välieriin. Suomi taisteli itsensä avausjaksolla 2–0-johtoon, mutta Tanska kavensi hetki ennen taukoa. Toisella jaksolla Tanska painosti, mutta ei saanut maalia ja Suomi eteni välieriin.[24][25]
Välierässä Suomea vastaan asettuiSaksa. Saksa siirtyi pelin alkuminuuteilla 3–0-johtoon. Suomi ei enää toipunut ja lopulta Saksa voitti lukemin 4–1. Saksa voitti lopulta Euroopan-mestaruuden.[26]
Maajoukkueen esitykset EM-kisoissa huomioitiinVuoden urheilija -gaalassa palkitsemalla se vuoden joukkueena ja valmentaja Käld vuoden valmentajana.[27] Menestyksen myötä naisten maajoukkue nousi myösOlympiakomitean tuen piiriin, minkä tavoitteena oli edistää sen pääsyä2007 MM-kisoihin ja sitä kautta karsimaanPekingin vuoden 2008 olympialaisiin pääsystä.[28] Suomen joukkueen keskikenttäpelaajaAnne Mäkinen valittiin EM-kisojen parhaaksi pelaajaksi.
Naisten maajoukkue pyrki jatkamaan menestystään vuoden 2007 maailmanmestaruuskisojen karsinnoissa tähtäimenään ensimmäinen MM-kisapaikka. Samaan karsintalohkoon tuli EM-kisoissa juuri kohdattu Tanska. Suomi aloitti karsinnat voitoilla Puolasta ja Belgiasta, mutta sen jälkeen kotikentällä tuli karvas tappio Espanjalle.[29] Enempää tappioita Suomi ei kärsinyt ennen ratkaisevia kahta viimeistä ottelua Tanskaa vastaan. Kotiottelun Suomi voitti 2–1 ja sen myötä vieraspelistä riitti kisapaikkaan tasapeli. Tanska voitti kuitenkin ottelun 1–0 toisen jakson maalilla ja eteni kisoihin.[30]
Euroopan-mestaruuskisojen menestyksen jälkeen Palloliitto päätti hakea vuoden 2009 EM-kisoja Suomeen.[31] Kisoja haki myösAlankomaat, mutta heinäkuussa 2006 UEFA myönsi turnauksen Suomelle.[32]
Suomi arvottiin kotikisoissaan samaan lohkoonAlankomaiden,Tanskan jaUkrainan kanssa.[33]
Suomen turnaus alkoi loistavasti. Avausottelussa Suomi voitti ennakkosuosikkina otteluun lähteneen TanskanMaija Saaren maalilla 1–0 vaikka Tanska hallitsi varsinkin ottelun ensimmäistä jaksoa.[34] Suomi varmisti alkulohkon voiton jo toisessa ottelussaan, kun se kaatoi Alankomaat 2–1 kahdellaLaura Österberg Kalmarin osumalla.[35] Alkulohkon merkityksettömässä päätösottelussa Suomi kärsi tappion Ukrainalle lukemin 0–1.[36] Turussa pelatussa puolivälierässä Suomi sai vastaansaEnglannin. Englanti siirtyi johtoon vartin pelin jälkeen eikä enää luopunut siitä. Lopulta se voitti ottelun 3–2 ja eteni lopulta aina finaaliin saakka.[37][38]
EM-kisojen jälkeen useita kokeneita pelaajia kutenAnne Mäkinen,Sanna Valkonen jaJessica Julin lopetti maajoukkueuransa.[39] Myös Käldin sopimus päättyi kisoihin, mutta hän jatkoi päävalmentajana vuoden loppuun asti, sillä heti EM-kisojen jälkeen alkoivat karsinnatseuraaviin MM-kisoihin.[40] Joulukuussa Käldin korvaajaksi palkattiin ruotsalainenAndrée Jeglertz, mutta sitä ennen Suomi aloitti karsinnat Käldin johdolla erinomaisesti voittamalla neljä ensimmäistä peliään.[41][42] Jeglertzin alaisuudessa Suomi ylsi vierastasapeliinItaliaa vastaan ja voitti kotonaPortugalin 4–1.[43][44] Ratkaisevassa kotiottelussa tappiotonta Italiaa vastaan Suomi kuitenkin hävisi 1–3 ja menetti mahdollisuutensa lohkovoittoon, joka olisi oikeuttanut jatkokarsintaan.[45]
EM-karsinnat alkoivat syksyllä 2011 6–0-voitolla Virosta, jota seurasi 2–2-tasapeli Valko-Venäjää vastaan. Maajoukkueessa jatkui edellisten MM-karsintojen trendi maajoukkueen rungon nuoretessa, kun maajoukkueen kapteeniTiina Salmén ilmoitti peliuransa loppumisesta Valko-Venäjä-ottelun jälkeen.[46]. MyösLaura Österberg Kalmari ilmoitti julkisuuteen keväällä 2012 peliuransa päättyneen.[47]
Keväällä 2012 Suomi voitti Slovakian kahdesti. Ensin vieraissa 0–1 ja sen jälkeen kotona 2–0.[48] Jälkimmäisessä Slovakia-ottelussa maajoukkueen tärkeimmäksi maalintekijäksi noussutLinda Sällström loukkasi polvensa ja hän oli polvivamman vuoksi pitkään sivussa maajoukkueen toiminnasta.[49] Kesällä 2012 Suomi voitti ensin vieraissa Ukrainan maalein 1–2[50] ja sen jälkeen Valko-Venäjän kotona 4–0.[51]
Paikka vuoden 2013 EM-lopputurnaukseen sinetöityi syyskuussa pelatussa toiseksi viimeisessä ottelussa Tallinnassa Viroa vastaan, jonka Suomi voitti 0–5 ja varmisti näin lohkovoiton itselleen.[52] Suomi kärsi karsintojen ainoan tappionsa neljä päivää Viro-voiton jälkeen merkityksettömässä päätösottelussa Ukrainaa vastaan maalein 1–2.[53]
Suomi aloitti valmistautumisensavuoden 2013 Ruotsin EM-kisoihin heti vuoden alussa. Hyökkääjä Linda Sällström palasi maajoukkueen vahvuuteen tammikuussa pelaten puolikkaan harjoitusottelun, mutta loukkasi leikatun polvensa jo maaliskuun alussa Cyprus Cupin ensimmäisissä harjoituksissa ja näin ollen maajoukkue koki kovan kolauksen Sällströmin jouduttua jättämään EM-kisat väliin.[54][55] Lisää huonoja uutisia Suomi sai kesäkuun alussa, kun myös maajoukkueen kapteeniMaija Saari loukkasi polvensa ja hänkin joutui jäämään sivuun EM-lopputurnauksesta.[56]
Suomi joutui kovatasoiseen A-lohkoon, jossa pelasivat Ruotsi, Italia, Tanska ja Suomi.[57] Suomi pelasi kaksi tasapeliä ja jäi lohkonsa viimeiseksi.[58]
Suomi on kesäkuuhun 2016 mennessä voittanut karsinnoissa Montenegron ensin 17. syyskuuta 2015 Turussa 2–0 (1–0) ja vieraissa 12. huhtikuuta 2016 Petrovacissa 7–1 (3–1), voittanut Irlannin 21. syyskuuta 2015 vieraissa Dublinissa 2–0 (1–0) ja 3. kesäkuuta 2016 Valkeakoskella 4–1 (2–0), hävinnyt 27. lokakuuta 2015 Espanjalle Helsingissä 1–2 (1–2) ja pelannut 7. kesäkuuta 2016 Helsingissä tasan 0–0 Portugalin kanssa. Joukkueella on 13 pistettä ollen lohkossaan toisena Espanjan jälkeen. Lohkovoittaja ja kuusi parasta kakkosta menevät suoraan kisoihin. Loput kaksi lohkokakkosta pelaavat jatkokarsinnan pääsystä kisoihin. Jäljellä ovat vielä ottelut Portugalia vastaan vieraissa 16. syyskuuta 2016 ja vieraissa 20. syyskuuta 2016 Espanjaa vastaan. Suomella katsottiin olevan hyvät mahdollisuudet selvitä kisoihin, mutta näin ei käynyt.[59]
Suomi sijoitettiin karsintalohkoon E yhdessäAlbanian,Kyproksen,Portugalin jaSkotlannin kanssa.[60] Karsintapelit osuivat suurelta osinkoronaviruspandemian aikaan. Vuoden 2020 lopussa Suomi johti lohkoa kaksi kierrosta ennen loppua ja oli varmistanut vähintään jatkokarsintapaikan. Helmikuussa 2021 Suomi pelasi Portugalia vastaan ja voitti ottelunLinda Sällströmin maalilla 1–0 ja varmisti näin paikkansa EM-kilpailujen lopputurnaukseen. Alun perin kesälle 2021 suunniteltu lopputurnaus oli jo aiemmin siirretty koronaviruspandemian vuoksi pelattavaksi heinäkuussa 2022 Englannissa.[61]
Vuoden 2022 EM-kisoissa Suomi arvottiin B-lohkoon yhdessäEspanjan,Tanskan jaSaksan kanssa.[62] Avausottelussa Espanjaa vastaan 8. heinäkuuta Suomi sai unelma-alun Linda Sällströmin siirtäessä Suomen johtoon jo avausminuutilla. Suomi hävisi kuitenkin lopulta maalein 4–1.[63] Toisessa ottelussa Tanska oliPernille Harderin 72. minuutin osuman myötä vahvempi maalein 1–0.[64] Lohkovaiheen viimeisessä ottelussa Saksa kaatoi Suomen maalein 3–0 ja jätti Suomen näin lohkojumboksi pisteittä.[65]
Karsinnat MM-kisoihin 2023 alkoivat syksyllä 2021 ja päättyivät syksyllä 2022. Suomi sijoitettiin A-karsintalohkoon yhdessäRuotsin,Irlannin,Slovakian jaGeorgian kanssa.[66] Suomi keräsi lopulta kahdeksasta pelistään yhteensä kymmenen pistettä, sijoittuen lohkossa kolmanneksi Ruotsin ja Irlannin jälkeen, eikä näin onnistunut etenemään MM-kisoihin.[67]
Suomi sijoitettiin uudessaKansojen liigassa syksyllä 2023 B-liigan lohkoon 2 yhdessäKroatian,Romanian jaSlovakian kanssa. Suomi pelasi avausottelunsa syyskuussa 2023 Turussa Slovakiaa vastaan ja voitti ottelun 4–0.[68] Suomi voitti lopulta lohkonsa viidellä voitolla ja yhdellä tasapelillä.[69] Näin Suomi nousi A-liigaan, samalla varmistaen myös vähintään jatkokarsintapaikanEM-kisoihin 2025.[70]
Karsintauudistuksen myötä Suomi sijoitettiin A-liigan karsintalohkoon yhdessäNorjan,Italian jaAlankomaiden kanssa. Lohkon kaksi ensimmäistä etenivät suoraanEM-kisoihin ja kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneet pääsivät jatkokarsintoihin.[71] Avausottelunsa Suomi hävisi Oslossa Norjalle maalein 4–0.[72] Suomi onnistui kuitenkin muutamaa päivää myöhemmin kaatamaan Italian kotonaanOona Seveniuksen voittomaalilla maalein 2–1.[73] Alankomaille Suomi hävisi vierasottelussa maalein 1–0, mutta onnistui kotikentällä nousemaan 1–1-tasapeliin.[74] Näin Suomen haaveet suorasta kisapaikasta pysyivät elossa ennen karsinnan päätösotteluita Norjaa ja Italiaa vastaan heinäkuussa 2024. Tampereella Suomi onnistuiEmma Koiviston lisäajan osumalla nousemaan 1–1 tasapeliin Norjaa vastaan.[75] Unelma suorasta kisapaikasta kuitenkin romuttui päätöskierroksen 4–0-tappioon Italiaa vastaan.[76]
Jatkokarsintojen ensimmäisellä kierroksella Suomen vastustajakasi arvottiinMontenegro.[77] Voitolla Suomi etenisi jatkokarsintojen toiselle ratkaisevalla kierrokselleUnkari–Skotlanti -otteluparin voittajaa vastaan.Linda Sällströmin alkuhetkien osumalla Suomi nappasi vierasvoiton Montenegrosta maalein 0–1.[78] Toisessa osaottelussa Tampereella Suomi iski peräti viisi maalia Montenegron verkkoon ja eteni jatkokarsintojen toiselle kierrokselle yhteismaalein 6–0.[79] Toisella kierroksella vastaan asettui Skotlanti. Ensimmäinen osaottelu Skotlannissa päättyi maalittomaan tasapeliin. Helsingissä Suomi voittiNatalia Kuikan jaNea Lehtolan maaleilla ottelun 2–0 (yhteismaalit 2–0) ja eteniSveitsissä kesällä 2025 pelattaviin EM-kisoihin.[80]
Kansojen liigassa 2025 Suomi sijoitettiin B-liigassa samaan lohkoonSerbian,Unkarin jaValko-Venäjän kanssa.[81] Suomi hävisi avausottelunsa helmikuussa 2025 Serbialle vieraskentällä maalein 1–0.[82] Toisessa ottelussa Suomi haki vierasvoiton UnkaristaEva Nyströmin rangaistuspotkuosumalla maalein 0–1.[83]
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:10 vuotta vanhaa tietoa. |
| Kaupunki | Ottelut |
|---|---|
| Helsinki | 17 |
| Vantaa | 11 |
| Espoo | 6 |
| Pietarsaari | 6 |
| Tampere | 5 |
| Turku | 5 |
Naisten maajoukkueella ei ole vakituista kotikenttää. Maaotteluita on sen sijaan pelattu eri kentillä ympäri Suomea. Ensimmäiset kotiottelut pelattiinMaarianhaminassa ja sen jälkeen pelejä on pelattu yhteensä 26 eri paikkakunnalla. Eniten maaotteluita on pelattu pääkaupunkiseudulla eliHelsingissä,Espoossa jaVantaalla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella eniten maaotteluita on ollutPietarsaaressa,Turussa jaTampereella.[84]
Maajoukkueen otteluista suuri osa on pelattu Suomen ulkopuolella (vuoden 2009 loppuun mennessä noin 70 prosenttia). 1970-luvulla maaotteluita pelattiin pääasiassa PM-turnauksessa, jonka emännyys kiersiPohjoismaiden välillä ja näin ollen Suomessa pelattiin vain kolmen tai neljän vuoden välein.[13] 1990-luvulta lähtien taas merkittävä osa Suomen arvokisakarsintojen ulkopuolisista peleistä on tullut vuosittaisestaAlgarve Cupista Portugalissa. Eniten vierasotteluita on pelattu Algarve Cupin pelipaikkakunnillaLagosissa (13),Olhãossa (8) jaPortimãossa (7).[84] Talvesta 2012 lähtien Suomi on vuosittain osallistunut Algarve Cupin sijaan Kyproksella pidettäväänCyprus Cupiin. Vuonna 2022 Suomi osallistui ensimmäistä kertaaRanskassa pelattavaanTournoi de Franceen.[85]
Maajoukkueen alkuaikoina 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa kotiotteluiden yleisömäärät vaihtelivat tuhannen katsojan molemmin puolin. Maajoukkueen ensimmäisessä ottelussa katsojia oli 1 540, jonka yli päästiin vasta yli 10 vuotta myöhemmin. Elokuussa 1985Porissa pelatussa Suomen ja Belgian välisessä ottelussa oli katsojia 2 352. 1980-luvun keskivaiheilla maaotteluissa kävi normaalisti 1 000 – 2 000 katsojaa. 1990-luvulla maajoukkueen yleisömäärät lähes romahtivat. Vain harvoin päästiin yli 1 000 katsojan kunnes Suomen hyvä menestys MM-karsinnoissa veti jatkokarsintaotteluunOlympiastadionille 3 326 katsojaa lokakuussa 1998. 2000-luvulla yleisömäärä naisten maajoukkueen otteluissa on tasaisesti kasvanut ja 2005 EM-kisojen jälkeen katsojakeskiarvo on noussut yli kolmen tuhannen.[13] Maajoukkueen yleisöennätys kotikentällä oli ennen vuoden 2009 EM-kisoja 5 892 katsojaa Olympiastadionilla 30. lokakuuta 2005 pelatusta MM-karsintaottelustaEspanjaa vastaan.[89] Ennätys rikkoutui odotetusti kisojen avausottelussa Tanskaa vastaan, kun ottelua seurasi 16 324 katsojaa.[90] Kotikisoissa Suomen otteluissa oli yleisöä keskimäärin 12 355.[91][92][93][94]
Mediassa naisjalkapallon ja naisten maajoukkueen näkyvyys on ollut alun uutuudenviehätyksen jälkeen suhteellisen vähäistä.[95] Vuonna 2002 naisten maajoukkueen otteluita alettiin näyttää säännöllisesti televisiossa, kun Palloliitto solmi televisiointisopimuksenYLEn kanssa.[96] Vasta 2005 EM-kisat todella herättivät kiinnostusta. Televisiossa maajoukkueen näkyvyys kasvoi vuonna 2005 15-kertaiseksi ja lehdistössä 20-kertaiseksi verrattuna vuoteen 2003.[97] Televisiossa EM-kisojen välierää katsoi 405 000 katsojaa ja ottelu oli kanavallaan viikon kahdeksanneksi katsotuin lähetys.[98] Suomen järjestämissä 2009 EM-kilpailuissa maajoukkueen otteluita seurasi televisiosta keskimäärin yli 300 000 katsojaa.[99]
Naisten jalkapallomaajoukkueen, kuten muidenkin Suomen jalkapallomaajoukkueiden, tunnusvärit ovat valkoinen ja sininen. Maajoukkueen ensisijainen peliasu vuonna 2022 koostuu valkoisesta pelipaidasta, jonka etupuolella on sininen risti, sekä valkoisista pelihousuista ja -sukista. Toissijainen peliasu on puolestaan sininen pelipaita luontoisilla yksityiskohdilla sekä siniset pelihousut ja -sukat.
Suomen jalkapallomaajoukkueiden yhteisesti käyttämä nykyinen tunnus lanseerattiin vuoden 2009 alussa, jolloin sen ottivat ensimmäisenä käyttöön naisten maajoukkue jaalle 21-vuotiaiden maajoukkue. Tunnus on kolmikantaisessa kilvessä olevaSuomen lippu, jonka päällä lukee ”Suomi”.[100]
Seuraavat pelaajat nimettiin Suomen joukkueeseenKansojen liigan otteluihinValko-Venäjää jaUnkaria vastaan huhtikuussa 2025.[101]
Ottelu- ja maalimäärät päivitetty 8. huhtikuuta 2025 Unkaria vastaan pelatun Kansojen liigan ottelun jälkeen.[102]
Seuraavat pelaajat on myös valittu Suomen joukkueeseen viimeisten 12 kuukauden aikana.
| Valmentaja | Vuodet | O | V | T | H | % | Saavutukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Nirkkonen, JuhaniJuhani Nirkkonen | 1973–1977 | 12 | 1 | 1 | 10 | 8,33 | |
| Syrjävaara, SimoSimo Syrjävaara | 1978 | 3 | 1 | 1 | 1 | 33,33 | |
| Österberg, KajKaj Österberg | 1979–1989 | 44 | 13 | 12 | 19 | 29,55 | |
| Nieminen, JyrkiJyrki Nieminen | 1989–1992 | 24 | 3 | 4 | 17 | 12,50 | |
| Suomalainen, NilsNils Suomalainen | 1993–1996 | 24 | 4 | 5 | 15 | 16,67 | |
| Kokko, ReimaReima Kokko | 1996–2000 | 46 | 11 | 3 | 32 | 23,91 | |
| Käld, MichaelMichael Käld | 2001–2009 | 107 | 35 | 22 | 50 | 32,71 | EM 2005: välierät EM 2009: puolivälierät |
 Jeglertz, AndréeAndrée Jeglertz | 2010–2016 | 45 | 17 | 8 | 20 | 37,78 | EM 2013: alkulohko |
| Anna Signeul | 2017–2022 | EM 2022: alkulohko | |||||
| Marko Saloranta | 2022– | ||||||
| Yhteensä | 305 | 85 | 56 | 164 | 27,87 | ||
Selite: O – Ottelut, V – Voitot, T – Tasapelit, H – Häviöt
| Vuosi[114] | Kierros | Lopputurnaus | Karsinnat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| O | V | T | H | O | V | T | H | ||
 1991 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 6 | 1 | 2 | 3 |
| 1995 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 6 | 2 | 3 | 1 |
 1999 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 8 | 3 | 1 | 4 |
| 2003 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 6 | 1 | 0 | 5 |
| 2007 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 8 | 5 | 1 | 2 |
 2011 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 8 | 6 | 1 | 1 |
 2015 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 10 | 7 | 0 | 3 |
 2019 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 8 | 3 | 1 | 4 |
  2023 | Ei selviytynyt karsinnoista | – | – | – | – | 8 | 3 | 1 | 4 |
| Yhteensä | 0 / 9 | – | – | – | – | 68 | 31 | 10 | 27 |
| Vuosi[115] | Kierros | Lopputurnaus | Karsinnat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| O | V | T | H | O | V | T | H | ||
| 1984 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 6 | 2 | 0 | 4 |
 1987 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 6 | 1 | 2 | 3 |
| 1989 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 6 | 1 | 2 | 3 |
 1991 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 6 | 1 | 2 | 3 |
 1993 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 4 | 0 | 2 | 2 |
| 1995 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 6 | 2 | 3 | 1 |
| 1997 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 8 | 1 | 1 | 6 |
| 2001 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 8 | 2 | 0 | 6 |
 2005 | Välierät | 4 | 1 | 1 | 2 | 10 | 5 | 4 | 1 |
| 2009 | Puolivälierät | 4 | 2 | 0 | 2 | – | – | – | – |
| 2013 | Lohkovaihe | 3 | 0 | 2 | 1 | 8 | 6 | 1 | 1 |
 2017 | Ei selviytynyt kisoihin | – | – | – | – | 8 | 4 | 1 | 3 |
| 2022 | Lohkovaihe | 3 | 0 | 0 | 3 | 8 | 7 | 1 | 0 |
| Yhteensä | 4 / 13 | 14 | 3 | 3 | 8 | 84 | 32 | 19 | 33 |
| Vuosi[116] | Sijoitus | O | V | T | H |
|---|---|---|---|---|---|
| 1974 | 3 / 3 | 2 | 0 | 0 | 2 |
| 1975 | 3 / 3 | 2 | 0 | 0 | 2 |
| 1976 | 3 / 3 | 2 | 0 | 0 | 2 |
| 1977 | 3 / 3 | 2 | 0 | 0 | 2 |
| 1978 | 3 / 4 | 3 | 1 | 1 | 1 |
| 1979 | 3 / 4 | 3 | 1 | 1 | 1 |
| 1980 | 4 / 4 | 3 | 0 | 2 | 1 |
| 1981 | 2 / 4 | 3 | 1 | 1 | 1 |
| 1982 | 4 / 4 | 3 | 0 | 1 | 2 |
| Yhteensä | 23 | 3 | 6 | 14 | |
| Vuosi[117] | Sijoitus | O | V | T* | H |
|---|---|---|---|---|---|
| 1994 | 6 / 6 | 3 | 0 | 0 | 3 |
| 1995 | 5 / 8 | 4 | 1 | 1 | 2 |
| 1996 | 8 / 8 | 4 | 0 | 0 | 4 |
| 1997 | 6 / 8 | 4 | 1 | 0 | 3 |
| 1998 | 8 / 8 | 4 | 0 | 1 | 3 |
| 1999 | 8 / 8 | 4 | 0 | 1 | 3 |
| 2000 | 7 / 8 | 4 | 1 | 0 | 3 |
| 2001 | 7 / 8 | 4 | 1 | 0 | 3 |
| 2002 | 7 / 12 | 4 | 1 | 0 | 3 |
| 2003 | 6 / 12 | 4 | 0 | 2 | 2 |
| 2004 | 9 / 12 | 4 | 1 | 0 | 3 |
| 2005 | 10 / 12 | 4 | 0 | 1 | 3 |
| 2006 | 7 / 11 | 4 | 1 | 1 | 2 |
| 2007 | 6 / 12 | 4 | 1 | 0 | 3 |
| 2008 | 8 / 12 | 4 | 0 | 0 | 4 |
| 2009 | 7 / 12 | 4 | 0 | 1 | 3 |
| 2010[118] | 8 / 12 | 4 | 0 | 1 | 3 |
| 2011[119] | 10 / 12 | 4 | 0 | 0 | 4 |
| Yhteensä | 71 | 8 | 9 | 54 | |
| Vuosi | Sijoitus | O | V | T* | H |
|---|---|---|---|---|---|
| 2012[120] | 6 / 12 | 4 | 1 | 1 | 2 |
| 2013[121] | 7 / 12 | 4 | 1 | 1 | 2 |
| 2014[122] | 12 / 12 | 4 | 0 | 1 | 3 |
| 2015[123] | 9 / 12 | 4 | 1 | 1 | 2 |
| 2016[124] | 8 / 8 | 4 | 0 | 1 | 3 |
| 2018[125] | 11 / 12 | 4 | 1 | 1 | 2 |
| 2019[126] | 9 / 12 | 4 | 1 | 1 | 2 |
| 2020[127] | 2 / 5 | 3 | 1 | 1 | 1 |
| Yhteensä | 31 | 6 | 8 | 17 | |
Linda Sällström on eniten maaotteluita pelannut ja eniten maaleja tehnyt pelaaja naisten maajoukkueessa. Sällströmillä on tilillään149 maaottelua, joissa hän on onnistunut maalinteossa 62 kertaa. Sällström ohitti maalintekijätilastossaLaura Österberg Kalmarin EM-karsintaottelussa Albaniaa vastaan lokakuussa 2019 ja ottelutilastossa Anna Westerlundin Kansojen liigan ottelussa Valko-Venäjää vastaan huhtikuussa 2025.[128] Ensimmäisenä suomalaisena naisena sataan maaotteluun ylsiAnne Mäkinen maaliskuussa 2006.[129]
| Sija | Nimi | Vuodet | Ottelut | Maalit |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Linda Sällström | 2007– | 149 | 62 |
| 2. | Anna Westerlund | 2008–2022 | 147 | 4 |
| 3. | Laura Österberg Kalmari | 1996–2011 | 130 | 41 |
| 4. | Tinja-Riikka Korpela | 2007– | 128 | 0 |
| 5. | Tuija Hyyrynen | 2007–2022 | 121 | 3 |
| 6. | Sanna Valkonen | 1995–2009 | 120 | 7 |
| 7. | Anne Mäkinen | 1991–2009 | 118 | 16 |
| Jessica Julin | 1997–2009 | 118 | 4 | |
| 9. | Emmi Alanen | 2010– | 109 | 22 |
| 10. | Emma Koivisto | 2012– | 108 | 7 |
| Sija | Nimi | Vuodet | Maalit | Ottelut |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Linda Sällström | 2007– | 62 | 149 |
| 2. | Laura Österberg Kalmari | 1996–2011 | 41 | 130 |
| 3. | Sanna Talonen | 2004–2014 | 36 | 103 |
| 4. | Emmi Alanen | 2010– | 22 | 109 |
| 5. | Annica Sjölund | 2006–2014 | 17 | 69 |
| 6. | Anne Mäkinen | 1991–2009 | 16 | 118 |
| 7. | Eveliina Summanen | 2017– | 14 | 73 |
| 8. | Heidi Kackur | 1999–2005 | 12 | 48 |
| Adelina Engman | 2012– | 12 | 93 | |
| 10. | Maija Saari | 2007–2016 | 11 | 94 |
| Ria Öling | 2009– | 11 | 91 |
|
