Suomen historian aikajana onkronologinen luetteloSuomen historiaan liittyvistä tapahtumista, löydöksistä tai muista ajallisista kohteista.

Pääartikkeli:Suomen esihistoria

• 250000 eaa.–75000 eaa.:Kristiinankaupunginsusiluola (kiistanalainen).
• 8000-luku eaa.:Mannerjään väistyessä ensimmäiset asukkaat saapuvat Suomeen.

Pääartikkeli:Suomen mesoliittinen kausi

Kulttuuri pohjautuu metsästykseen, kalastukseen sekä kasvien, sienten ja marjojen keräilyyn. Tärkeimmät saaliseläimet ovathirvi,majava jahylje.Koiria pidetään kotieläiminä. Asutus sijaitseemuinaisrannoilla. Ihmiset liikkuvat saaliseläinten perässä vuodenaikojen mukaan sinne, missä saalistus on helpointa. Suomen asukasluku mesoliittisella kaudella on tuhansia tai kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mesoliittisen kauden kulttuuri vakiintui Suomessa n. vuonna 7500 eaa., jonka jälkeisestä ajasta käytetään myös nimitystä Suomusjärven kulttuuri.

• 8800 eaa.:Orimattilan Myllykosken muinainen asuinpaikka.
• 8700 eaa.:Enon muinainen asuinpaikka.
• 8700 eaa.–5100 eaa.:Huittisten hirvenpää.
• 8600 eaa.–8500 eaa.:JoutsenonSaarenojan muinainen asuinpaikka.
• 8600 eaa.–8200 eaa.:LahdenRistolan muinainen asuinpaikka.
• 8540 eaa.:Antrean verkko.
• 8300 eaa.–8200 eaa.:UtsjoenSujalan muinainen asuinpaikka.
• n.7500 eaa.–5100 eaa.: Suomusjärven kulttuuri.
• 6980 eaa.–6800 eaa.:Heinolan reenjalas.
• 6500 eaa.:Kirkkonummen luutuura.
• 5790 eaa.:Rovaniemen hirvenpää.

Pääartikkeli:Neoliittinen kivikausi

Neoliittisella ajalla otetaan käyttöön viljelyskasvit sekä kotieläimet. Kyläasutus ja kyläkulttuuri kehittyvät. Maatalous leviää Suomeen idästä tattarinviljelyksen muodossa. Saviastioiden valmistustaito leviää Suomeen. Hautaustavaksi vakiintuu punamultahautaus.

• 5300 eaa.:KouvolanJaalan tattarinviljelyskulttuuri.
• 5200 eaa.–2000 eaa.:Kampakeraaminen kulttuuri.
• 5200 eaa.–4450 eaa.:Vanhempi varhaiskampakeramiikka.
• 5200 eaa.–4350 eaa.:Säräisniemi 1 -keramiikka.
• 5000 eaa.–4500 eaa.: Suomen ensimmäisetkalliomaalaukset.
• 5000 eaa.–2000 eaa.:PohjanPohjankurun puujumalainen.
• 5000 eaa.–500 eaa.:Kierikin asutus.
• 4600 eaa.–3850 eaa.:Varhainen asbestikeramiikka.
• 4450 eaa.–4150 eaa.:Nuorempi varhaiskampakeramiikka
• 4300 eaa.–3700 eaa.:Jäkärlän keramiikka.
• 4200 eaa.:Ahvenanmaan maanviljelys.
• 3900 eaa.–3500 eaa.:Tyypillinen kampakeramiikka.
• 3750 eaa.–3250 eaa.:Myöhäiskampakeramiikka.
• 3600 eaa.–3100 eaa.:Kierikin keramiikka.
• 3250 eaa.–2500 eaa.:Pöljän keramiikka.
• 3250 eaa.–2500 eaa.:Jysmän keramiikka.
• 3200 eaa.:Karjanhoito saapuu viimeistään Suomeen.
• 3200 eaa.–2400 eaa.:Pyheensillan keramiikka.
• 3000 eaa.–2000 eaa.:Jätinkirkkojen rakentaminen.
• 3000 eaa.–2000 eaa.:LaukaanVehniän lusikka.
• 2800/2700 eaa.–2300 eaa.:Nuorakeraaminen kulttuuri.
• 2500/2300 eaa.–1800/1500 eaa.:Kiukaisten keramiikka.
• 2350 eaa.–1800 eaa.:Kiukaisten kulttuuri.
• 2000 eaa.:Keski-Suomen maanviljelys.
• 1750 eaa.–1500 eaa:Säkkijärven hirvenpää.
• 1600 eaa.–1500-luku eaa.:Saamelaisten esivanhemmat saapuvat Suomeen.^[3]
• n.1500 eaa.:TurunNiuskalan ohranjyvät.
• Ahvenanmaankuoppakeramiikka.

Pääartikkeli:Pronssikausi

Metalleja jametalliseoksia, pääasiassapronssia käytetäänaseiden,työkalujen jakorujen valmistukseen. Yhteisöt ovatkylissä asuviamaanviljelijöitä tai metsästäjä-kalastaja-ryhmiä. Yhteisöistä tuleehierarkisia. Suomesta on yhteyksiäEtelä-Skandinaviaan,Keski-Volgalle jaUralille. Maanviljely valtaa alaa, vaikka pyynnin merkitys on yhä suuri. Viljely pohjautuu suurelta osinkaskiviljelyyn. Viljakasveinaohra javehnä. Idässä metsästyskulttuuri jatkuu ja siihen liittyy jonkun verran kaskiviljelyä ja karjanhoitoa. Maanviljely heikkenee ja loppuu sisämaassa ilmaston kylmenemisen takia. Kotieläiminälampaita,sikoja,vuohia janautoja. Pronssikautista laivanrakennustaitoa pidetään todennäköisenä. Talotyyppinä skandinaavinenpitkätalo, johon kuuluvatnavetta,varasto jaasuinhuone. Kivistä rakennetaan laivamaisia hautarakennelmia. Länsi-Suomen rannikolla rakennetaan haudoiksihiidenkiukaita jahautaröykkiöitä, sisämaassalapinraunioita. Hautaukset toimitetaan aluksi ilman polttamista ja myöhemmin yhä useamminpolttohautaamalla.

• 1900 eaa.–1000 eaa.:Lovozeron keramiikka.
• 1900 eaa.–500 eaa.:Tekstiilikeramiikka.
• 1500 eaa.–1100 eaa.:NakkilanSelkäkankaan hautaröykkiöt.
• 1500 eaa.–800 eaa.:Paimion keramiikka.
• 1500 eaa.–500 eaa.:Eurankuninkaanhauta.
• 1500 eaa.–500 eaa.:EuranLuistarin muinaisjäännösalue.
• 1500 eaa.–500 eaa.:HarjavallanMatinharjun röykkiöhaudat.
• 1500 eaa.–500 eaa.:KokemäenOrjapaaden röykkiöhauta.
• 1500 eaa.–500 eaa.:LaitilanHautvuoren linnan rakentaminen.
• 1500 eaa.–500 eaa.:SalonVeitakkalan linnamäen linnavuori.
• n.1200 eaa.–1100 eaa.AhvenanmaanOtterböten asuinpaikka.
• n.1100 eaa.–900 eaa.:Maaningan kirves.
• 1100 eaa.–500 eaa.:Liedon Vanhalinnan varhaisin aktiivinen kausi.
• 1100 eaa.–500 eaa.:Anttilan keramiikka.
• 1100 eaa.–500 eaa.:RaumanSammallahdenmäen röykkiöhaudat.
• 900 eaa.–300 jaa.:Luukonsaaren keramiikka.
• 800-luku eaa.:Itämerensuomalaisten pääjoukko elisuomalaisten esivanhemmat saapuvat lounaisrannikolle.^[4][5]
• 800 eaa.–300 jaa.:Morby-keramiikka.
• 600 eaa.–300 jaa.:Sirnihtan keramiikka.
• 600 eaa.–300 jaa.:Kjelmöyn keramiikka.

Pääartikkeli:Rautakausi

Rautaa käytetään aseiden ja työkalujen, kutenkirveiden,veitsien,keihäänkärkien,sirppien,viikatteiden jakorujen valmistusmateriaalina. Ensimmäiset rautaesineet kulkeutuvat Suomeen noin 800–400-luvuilla eaa. Rannikkoalueille rautaesineet tulevatSkandinaviasta tai muualtaItämeren alueelta ja Pohjois-Suomeen ja sisämaahan Euroopan-puoleisenVenäjän itäosasta. Varhaisimmat merkit Suomessa tapahtuvasta raudantuotannosta ovat 300–200-luvuilla eaa. Rautakaudella asutus jakautuu rannikoiden läntiseen ja sisämaan itäiseen kulttuuripiiriin. Rannikoiden asutus on pääosin yksittäistaloja tai muutaman talon ryhmiä. Elinkeinoina olivat maanviljelys, metsästys ja kalastus, sekä pienimuotoinen kaupankäynti. Viljelykasveina ovat pääasiassaohra,spelttivehnä,ruis,kaura janauris. Kotieläiminänauta,lammas,vuohi jasika. Talot ovat 10–20 metrin mittaisia pystypaalujen varaan rakennettuja hallitaloja, joiden seinät ovat savella tilkittyä oksapunosta tai turvetta. Hautaustapanaröykkiöhautaus jatkuu vuosille 200–800 jaa. Kuoppahautaus alkaa yleistyä vuoden 500 tienoilla röykkiö- ja kalmistohautauksen rinnalla. Vuoden 800 jälkeen hautalöydöissä alkavat näkyä kauppa- ja kulttuuriyhteydet viikinkiajan kulttuuripiireihin idässä ja lännessä.

• TurunVirnamäen muinaisjäännösalue.
• Harolan muinaisjäännösalue.
• EuranKauttuan linnavuori.
• HattulanTenholan linnavuori.
• HauhonTeponlinnan muinaislinna.
• HollolanHankaan linnavuori.
• HollolanKiiluanmäen linnavuori.
• HuittistenRäätikäsvuoren linnavuori.
• HämeenlinnanAulangonlinnan muinaislinna.
• HämeenlinnanHakovuoren linnavuori.
• KarjaanJunkarsborgin linnavuori.
• KarjalohjanPöykärin Linnanmäen linnavuori.
• KarjalohjanUusipöylin linnavuori.
• KokemäenHarolan linnaluodon linnavuori.
• KuhmoistenPäijälän linnavuori.
• JanakkalanKiianlinnan linnavuori.
• JämsänPukinvuoren muinaislinna.
• LaitilanKirkkelinnan linnavuori.
• Lammin Linnamäen linnavuori.
• LempäälänPirunlinnan linnavuori.
• MaskunKuuvanvuoren linnavuori.
• MikkelinOtralan linnavuori.
• NastolanSalajärven linnakallion linnavuori.
• NousiaistenRepolan Linnavuori.
• OrimattilanPyhäjärven linnanmäen linnavuori.
• PadasjoenVirmailan linnasaaren muinaislinna.
• PaimionMuurmäen muinaislinna.
• PiikkiönHuttalan linnavuori.
• SalonPöylän linnamäen linnavuori.
• SalonPöytiön linnamäen linnavuori.
• SalonRikalan linnamäen linnavuori.
• SalonYltjärven linnavuori.
• SiuntionSkällbergetin muinaislinna.
• Sulkavan Linnavuori.
• TuuloksenLaurinkallion linnavuori.
• TurunPrusin linnasmäen linnavuori.
• UrjalanNuutajärven linnavuori.
• UrjalanRutajärven linnavuori.
• VehmaanLallisen linnavuori.
• VesilahdenKaakilan linnakallion linnavuori.
• 450 eaa.–420 eaa: Kreikkalainen historioitsijaHerodotos kuvaileeHistoriateoksenIV-osassa Itä-EuroopassaJäämereen saakka ulottuvalla alueella eläviähyberborealaisia kansoja.^[9]
• 300-luku eaa.–200-luku eaa.: Varhaisimmat merkit Suomessa tapahtuvasta raudantuotannosta.
• 1–1000:EuranLauhianmäen rautakautinen kalmisto.
• 98: Roomalainen historioitsijaTacitus mainitseefennit teoksessaanGermania.^[10]
• 200-luku:Nousiaisten kaularengas.
• 300–800-luku:IsonkyrönLevänluhdan luiden ajoitus.
• 300–1000:Päivääniemen kalmisto.
• 400–500:PaimionNakolinnan linnavuori.
• 500–600-luvuilla kirjoitetussaWidsith-runokokoelmassa mainitaan henkilön nimeltäCælic hallinneen suomalaisia (Finnum)
• 500-luku: VähänkyrönJättiläisen tie.
• 500–700:Liedon Vanhalinnan toinen aktiivinen kausi.
• 500–800:KarjaanBocklintin linnavuori.
• 500–1200:Varikonniemen rautakautinen asuinpaikka.
• 500–1300:EuranLuistarin kalmisto.
• n.540-550:Prokopioksen teoksessaDe bello Gothico kuvataan lappalaisia.^[11]
• n.550:Ravennan piispaJordanes kirjoittaa suomensukuisista kansoistaCassiodoruksen 12-osaisenGoottien historia -teossarjan pohjalta kirjoittamassaan teoksessaDe origine actibusque Getarum.^[12][13]
• 550–800:VesilahdenKirmukarmun mäen kalmisto.
• 550–1150:Euranpappilanmäen rautakautinen kalmisto.
• 550–1200:Eurankäräjämäen rautakautinen kalmisto.
• 600-luku:VöyrinKäldamäki.
• 600-luku:Yliskylän venehauta.
• 650–800:LaitilanVainionmäen kalmisto.
• 700–1000:HollolanKapatuosian linnavuori.
• 793–1066:SaltvikinBorgbodan linnavuori.
• 793–1066:TaipalsaarenKuivaketveleen linnavuori.
• 800-luku:KuhmoistenPapinsaaren hautausmaa.
• 800-luku–900-luku:Tursiannotkon asuinpaikka.
• 800-luku:Vöyrin riimukirjoitukset (kiistanalainen, eräs mahdollinen ajoitus, mahdollisesti myös väärennös 1800- tai 1900-luvulta).
• 800–1000:SääksmäenRapolan muinaislinna.
• 811: Vanhin säilynyt maininta sanastaSuomi on vuosienFrankkien valtakunnan annaaleissa, missä mainitaan vuoden 811 kohdalla erään rauhansopimuksen yhteydessä Suomi-niminen henkilö.^[14][15]
• n.875-899:Wessexin kuningasAlfred Suuri toimittaa uudelleenOrosiuksen kirjoittaman maailmanhistoriaa käsittelevän kirjan, johon hän täydentää Pohjoismaiden maantiedettä käsittelevää osuutta norjalaisen viikinginOttar Haalogalantilaisen matkakertomuksen pohjalta.^[16]

Katso myös:Ristiretket Suomeen,Ruotsalaisten tulo Suomeen

• 1000–1100:Rikalan kauppapaikka.
• 1000–1370:Liedon Vanhalinnan kolmas aktiivinen kausi.
• 1008:Heimskringlan mukaanHerdalerin taistelu käydäänUudellamaalla, sittemmin Norjan kuninkaaksi nousseenOlavi Pyhän sotajoukon ja etelä-suomalaisten välillä.^[17]
• 1020–1050:Euran emännän puku.
• 1030-luku:Roslagenin alueella sijainneessariimukivessä U 582 mainitaan Otrygg-nimisen miehen tulleen surmatuksi Suomessa.^[18]
• 1030–1050:Gävlessä olevassariimukivessä Gs 13 mainitaan Egilin kuolleenHämeessä.^[18]
• 1042:Novgorodin ruhtinasVladimir Jaroslavitš tekeesotaretken jäämien maalle (luultavastiHämeeseen tai muualle läntiseen Suomeen).^[19]
• n.1050/1250–1300:Ristiretkiaika.
• n.1075:Adam Bremeniläisen kirjoittamassa Hampurin piispojen historiassa mainitaan Terra feminarium, jolla luultavasti tarkoitetaanKvenlandiaa eliSuomea.
• n.1100:VesilahdenValkkisten linnamäen linnavuori.
• 1100-luku:Halikon aarre.
• 1100-luku:Perniön puku.
• 1100-luku–1200-luku:Tiurinlinnan rakentaminen.
• 1123:Novgorodin ensimmäisen kronikan mukaanNovgorodin ruhtinasVsevolod Mstislavitš hyökkää jäämejä vastaan.
• 1134–1158:Piispa Henrik Suomen piispana. (historiallisuus epävarmaa).
• 1138–1154: Arabialaisen maantieteilijänal-Idrisin laatimassamaailmankartassa mainintaan suomalainen kaupunki tai kauppapaikka nimeltäRagvalda.
• 1142:Jäämit jaruotsalaisethyökkäävätNovgorodiin.
• 1143: Varhaisin mainintaKäkisalmen linnasta.
• 1149:Jäämithyökkäävät uudelleenNovgorodiin.
• n.1150: Ruotsalaisten väitettyensimmäinen ristiretki Suomeen.
• n.1150: Suomessa vaikuttaapiispa Henrik.
• n.1150-1220:Saxo Grammaticus kuvaa bjarneja ja finnejä teoksessaanGesta Danorum.^[20]
• n.1170:Kvenland (todennäköisesti Suomi) mainitaanHistoria Norvegiæ -teoksessa.
• 1171 tai1172 suomalaiset mainitaanPaavi Aleksanteri III:n kirjoittamassaGravis admodum -nimellä tunnetussa kirjeessä.
• 1186Novgorodilaisten hävitysretkiHämeeseen.^[21]
• 1191:Karjalaiset saattavat novgorodilaiset uuteenhyökkäykseenjäämejä vastaan. Hyökkääjät polttavat maan ja tappavat karjan.
• 1100–1200-lukujen vaihde: Suomen vanhin tunnettu kirkko,Ravattulan keskiaikainen kirkko rakennetaan.
• 1200-luku (mahdollisesti):JanakkalanHakoisten linnavuori.
• 1200-luku:JanakkalanHangastenmäen linnavuori.
• 1200-luku:IslantilaisessaEgillin, Kalju-Grimrinpojan saagassa kuvataan Pohjolan,Kvenlandin jaKarjalan maantiedettä ja siinä mainitaan kveenien kuningasFaravid.
• 1200-luku:Ynglingien saagassa kerrotaan Ruotsin kuninkaanAgnen tehneen muinoin sotaretken Suomeen ja ryöstäneenFrosti-päällikön tyttärenSkjalvin ja ottaneen hänet puolisokseen.
• 1200-luku:Heimskringlaan kuuluvassaPyhän Olavin saagassa kerrotaan, että Ruotsin kuningasErik Anundsson valloitti muinoinSuomen,Karjalan,Kuurinmaan, jaViron.^[22]
• 1200-luku–1300-luku:HelsinginVartiokylän linnavuori.
• n.1200-1250: Tanskalaisessa matkaoppaassa kuvataanpurjehdusreittiBlekingestäAhvenanmeren halkiHankoon,Porkkalaan ja lopultaTallinnaan.^[23]
• 1200–1400:Tuukkalan kalmisto.
• n.1202–1209:Rodolfus Suomen piispana. (historiallisuus epävarmaa).
• 1209: Suomi mainitaanpaavin kirjoittamassa kirjeessä alueena, joka hiljattain oli kääntynyt kristinuskoon.
• n.1210–1234:Folkvinus Suomen piispana. (historiallisuus epävarmaa).
• 1213:ValkeakoskenApianlahden linnosaaren muinaislinna.
• 1216:Paavi katsoo Ruotsiin lähettämässään kirjeessä Suomen lähetysalueen kuuluvanUppsalan arkkipiispan alaisuuteen.^[24]
• 1220-luku:SastamalanPentin linnavuori.
• n.1220–1245:Tuomas Suomen piispana.
• 1221: PaaviHonorius III lähettää kirjeenSuomen piispalle, jossa annetaan tälle laajat valtuudet valvoaSuomenlahdella käytävää kauppaa.^[25]
• 1226–1227:Vladimir–SuzdalinJaroslav II:n joukothyökkäävät talvellaViroon,jäämien maahan jaKarjalaan. Jäämejä vastaan kohdistunut hyökkäys tapahtuu yhdessä karjalaisten kanssa.
• 1227: Novgorodin ruhtinas Jaroslav lähettää lähetyssaarnaajia Karjalaan.
• 1228:Jäämit tekevät kesällä täydellisesti epäonnistuvankostoretken 2000 miehen vahvuisella joukollaVanhaan-Laatokkaan.
• 1229:PaaviGregorius IX julistaaVisbytä,Riikaa jaLyypekkiä koskevan kauppasaarronNovgorodia vastaan ja muutama vuosi myöhemmin, hän määrääKalparitariston lähettämään joukkoja Suomen suojelemiseksi.
• 1229: PaaviGregorius IX ottaa Suomen kirkon suojelukseensa ja ottaa kirkon haltuun pakanalliset uhripaikat.^[26][27]
• 1229: Suomen piispanistuin siirretäänNousiaisistaKoroisiin.^[26]
• 1232: Suomenhiippakunta liitetäänBalttian kanssa samaanlegaattialueeseen.^[28]
• 1237:9. joulukuuta:Hämeen kapina. PaaviGregorius IX lähettää kirjeen Uppsalan arkkipiispalle, jossa kerrotaanhämäläisten kääntyneen kristinuskosta takaisin pakanuuteen ja kehotetaan taistelemaan heitä vastaan ja uudelleenkäännyttämään heidät kristityiksi.
• 1240:15. heinäkuuta:Nevan taistelu käydäänNevajoellaNovgorodin ensimmäisen kronikan jaSofian ensimmäinen kronikan mukaan.

Pääartikkeli:Ruotsin vallan aika Suomessa

Pääartikkeli:Varhaiskeskiaika

• n.1248–1258:Bero I Suomen piispana.
• 1249: Ruotsalaistentoinen ristiretki Suomeen (ristiretken vuosiluvusta vaihtelevia tulkintoja). Lyypekin kaupunginkronikan mukaan ”Birger jaarli pakottaa Suomen Ruotsin kruunun alaiseksi”. Länsi-Suomen tosiasiallinen valloitus aloitetaan? PiispaBero luovuttaa ”suomalaisten veron” Ruotsin kuninkaalle.
• 1249: Suomen ensimmäinen luostari,Pyhän Olavin dominikaanikonventti perustetaanTurkuun.
• 1250–1266:Birger-jaarli Ruotsin hallitsijana yhdessäValdemar Birgerinpojan kanssa.
• 1258–1266:Ragvald I Suomen piispana.
• 1266–1275:Valdemar Birgerinpoika Ruotsin hallitsijana.
• 1266–1286:Catillus Suomen piispana.
• 1275–1290:Maunu Ladonlukko Ruotsin kuninkaana.
• 1276: Suomen ensimmäinen hiippakunta,Turun arkkihiippakunta perustetaan.
• 1276 Turkuun perustetaan Suomen ensimmäinen koulu,Turun katedraalikoulu. (todennäköinen perustamisvuosi)
• 1280:Kaarle Kustaanpoika nimitetään virkaan 'praefectus finlandiae', eliVarsinais-Suomen käskynhaltijaksi.^[29]
• 1280: Maallinenrälssi syntyy, kun raskaan sotaratsukon varustaville tiloille annetaan verovapaus.
• 1284:Maunu Ladonlukko nimittääBengt BirgerinpojanSuomen herttuaksi.^[30]
• 1286–1290:Johannes Suomen piispana.
• 1290–1318:Birger Maununpoika Ruotsin kuninkaana.
• 1290–1298:Torkkeli Knuutinpoika johtaa Ruotsin holhoojahallitustaBirger Maununpojan ollessa alaikäinen.
• 1291–1308:Maunu I Suomen piispana.
• 1293:Eerikinkronikan mukaan Suomeen tehdäänkolmas ristiretki.Karjalaan suuntautuneen retken aikana perustetaanViipurin linna karjalaisten linnoitetun varasto- ja kauppapaikan tilalle.
• 1300-luku:SipoonSipoonlinnan muinaislinna.
• 1300-luku: IslantilaisessaNorna-Gestrin tarinassa kerrotaan, että kveenit hyökkäsivät muinoin Svíþjóð-alueelle (Sveanmaa) yhdessäkuurilaisten kanssa.
• 1300-luku–1400-luku: KeskiaikainenmessulaulukirjaGraduale Aboense.
• 1300:Turun tuomiokirkko vihitään.
• 1302:Valdemar Maununpojasta tuleeSuomen herttua.
• 1309: Vanhin säilynyt asiakirja, joka mainitseeTurun kaupungin.
• 1309–1321:Ragvald II Suomen piispana.
• 1308–1321:Kuusiston piispanlinna rakennetaanPaavali JuusteninSuomen piispainkronikan mukaan.
• 1310: Ruotsin valtakunnan hallinta jaetaan kolmeen osaan.Eerik Maununpojan hallintaan annetaanLänsi-Götanmaa,Värmlanti jaMöre.Valdemar Maununpojan hallittaviksi tulevatVarsinais-Suomi,Häme,Uusimaa,Ahvenanmaa,Tukholma osa arkkihiippakuntaa sekäÖölanti. KuningasBirger Maununpojan hallintaan jäävät muut osat valtakuntaa.^[31]
• 1318:Paavali JuusteninSuomen piispainkronikan mukaan venäläiset polttavatTurun kaupungin ja ryöstävätTurun tuomiokirkon.
• 1318–1319:Matias Kettilmundinpoika Ruotsin päämiehenä.

Pääartikkeli:Sydänkeskiaika

• 1319–1364:Maunu Eerikinpoika Ruotsin kuninkaana.
• 1321–1338:Pentti Gregoriuksenpoika Suomen piispana.
• 1323, 12. elokuuta:Pähkinäsaaren rauha. SotaRuotsin jaNovgorodin välillä päättyy. Rauhansopimus on vanhin säilynyt kirjallinen dokumentti Ruotsin itä- ja pohjoisrajan määrittelystä.Karjala jaetaan kahteen osaan. Ruotsi saa etupiiriinsäÄyräpään,Jääsken jaSavilahden kihlakunnat. Novgorod saa Itä-Kannaksen ja Laatokan Karjalan asutusalueet.
• 1326:Turussa järjestetään Suomen ensimmäinen tunnettumaakuntakokous.^[32]
• 1337: Talonpojat nousevatKarjalassa kapinaan liettualaista lääninherraa vastaan.^[33]
• 1338–1366:Hemming Suomen piispana.
• 1340: Paavi julistaa joukonsääksmäkeläisiä talonpoikiakirkonkiroukseen.
• 1344: Suomesta käytetään ensimmäisen kerran nimitystä Österlandia (Itämaa).
• 1346:Porvoon kaupunki perustetaan.
• 1350:Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kaupunkilaki.
• 1351:Maunu Eerikinpoika vierailee Suomessa ja kutsuu Suomenrälssimiehet hevos- ja asekatselmukseen.^[34]
• 1353:Pentti Algotinpoika nimitetäänSuomen herttuaksi.^[35]
• 1360–1370:Bo Joninpoika Grip alkaa rakennuttamaanRaaseporin linnaa.
• 1362: Suomi saa oikeuden lähettäälaamanneja osallistumaan Ruotsin kuninkaanvaaleihin.^[32]
• 1364–1389:Albrekt Mecklenburgilainen Ruotsin kuninkaana.
• 1365:Turun linnaa piiritetään ja se antautuuAlbrekt Mecklenburgilaisen joukoille. Hän saa hallintaansa myöspohjanmaan jasatakunnan.^[36]
• 1365: Ruotsin kuningasAlbrekt Mecklenburgilainen myöntääUlvilalle kaupunkioikeudet 7. helmikuuta.
• 1366–1367:Henrik Hartmanninpoika Suomen piispana.
• 1367–1370:Johannes Pietarinpoika Suomen piispana.
• 1367:Aborchin linna perustetaanKokemäenjoen varrelle jaLiinmaan linna siirretäänEurajoelle.
• 1370–1385:Johannes Westfal Suomen piispana.
• 1371:Bo Joninpoika Grip alkaa käyttämään arvonimeä ”täysivaltainen Ruotsin valtakunnan virkamies ja Itämaiden päällikkö.”^[37]
• 1385–1412:Bero Balk Suomen piispana.
• 1388: Varhaisin mainintaKastelholman linnasta.

Pääartikkeli:Kalmarin unioni

• 1389–1412:Margareeta I Ruotsin kuninkaana.
• 1392:Margareeta I saa paaviBonifatius IX:ltä luvan perustaadominikaaniluostariViipuriin.^[38]
• 1396–1439:Eerik XIII Pommerilainen Ruotsin kuninkaana.
• 1397:Eerik Pommerilainen kruunataanKalmarissa kaikkien Pohjoismaiden kuninkaaksi, samalla laaditaanunionikirjeKalmarin unionin perustamiseksi.
• 1397–1521: PohjoismainenKalmarin unioni.
• 1400-luku:Naantalin luostarin lääke- ja yrttikirja.
• 1403:Viipuri saa kaupunkioikeudet.^[39]
• 1405: Suomessa pidetään käräjät laittomien verovapaiden maiden palauttamiseksi kruunulle. Kaikkia peruutuksia ei kuitenkaan toteutettu.^[40]
• 1407:Eerik Pommerilainen vierailee Turussa ja aateloi 14 henkilöärälssiin (mm.Paavali Karpalaisen,Olavi Bonpojan^[41] jaSune Sunessonin).^[34]
• 1409: Turussa ryhdytään lyömään omaa rahaa.
• 1412–1450:Maunu Tavast Suomen piispana.
• 1414:Turun maaoikeus perustetaan.
• 1429:Turussa tapahtuu suurpalo.^[42]
• 1430-luku: LakikirjaCodex Aboensis.
• 1434–1436:Engelbrektin kapina Ruotsin kuningastaEerik Pommerilaista vastaan. Kapinaa johtaaEngelbrekt Engelbrektinpoika.
• 1435:Eerik Pommerilainen vierailee uudelleen Turussa ja aateloi toiset 14 henkilöärälssiin.^[34]
• 1435: Ruotsinensimmäiset valtiopäivätArbogassa. Paikalla ovat kaikkien neljänsäädyn edustajat.^[43]
• 1435: Suomenlaamannikunta jaetaan kahteen laamannikuntaan:Etelä-Suomen laamannikuntaan jaPohja-Suomen laamannikuntaan.Karjalassa toimii lisäksi oma laamanni, joka on luultavastiViipurin linnan linnapäällikön nimittämä.
• 1435–1436:Engelbrekt Engelbrektinpoika Ruotsin valtakunnanpäämiehenä.
• 1436–1438:Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin valtakunnanpäämiehenä.
• 1438–1441:Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin valtionhoitajana.
• 1438–1439:Davidin kapinaSatakunnassa.
• 1438:Naantalin luostari perustetaan.
• 1441–1448:Kristoffer Baijerilainen Ruotsin kuninkaana.
• 1442:Rauman kaupunki perustetaan.
• 1443:Naantalin kaupunki perustetaan.
• 1448:Pentti Jönsinpoika Oxenstierna jaNiilo Jönsinpoika Oxenstierna Ruotsin valtionhoitajina.
• 1448:Palmsköldin katkelma. Katkelma Suomessa käytetystälatinankielisestä messukirjasta.
• 1448–1457:Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin kuninkaana.
• 1450–1460:Olavi Maununpoika Suomen piispana.
• 1457:Jöns Pentinpoika Oxenstierna jaEerik Akselinpoika Tott Ruotsin valtionhoitajina.
• 1457–1464:Kristian I Ruotsin kuninkaana.
• 1460–1489:Konrad Bitz Suomen piispana.
• 1464–1465:Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin kuninkaana.
• 1465–1466:Jöns Pentinpoika Oxenstierna Ruotsin valtionhoitajana.
• 1466–1467:Eerik Akselinpoika Tott Ruotsin valtionhoitajana.
• 1467–1470:Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde Ruotsin kuninkaana.
• 1470–1497:Sten Sture vanhempi Ruotsin valtionhoitajana.
• n.1474:Turun tuomiokirkon Mustakirja. Kirja sisältääTurun tuomiokirkkoon liittyviä asiakirjoja vuosilta 1229–1515.
• 1475:Olavinlinnan rakennustyöt käynnistyvätSavonlinnassa.
• 1483:Kalmarin resessi -sopimus solmitaan. Sopimuksen mukaan kuningas ei saa jakaa läänityksiä eikä määrätä veroja ilman valtaneuvosten suostumusta. Sopimus jää kuitenkaan tulematta voimaan, koskaHannu I ei allekirjoita sitä.
• 1488: Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja,messukirjaMissale Aboense.
• 1489–1500:Maunu III Särkilahti Suomen piispana.
• 1495–1497: Sota Venäjää vastaan (ns.vanha viha)
  • 30. marraskuuta1495:Viipurin pamaus
• 1497–1501:Hannu I Ruotsin kuninkaana.
• 1500-luku:liturginen käsikirjoitusWesthin koodeksi.
• 1500–1506:Lauri Suurpää Suomen piispana.
• 1501–1503:Sten Sture vanhempi Ruotsin valtionhoitajana.
• 1501–1512:Kalmarin unionin hajoamiseen liittyväJuuttiviha-niminen sota. UnionikuningasHannu I:n joukot hyökkäävät pitkin Suomen rannikkoa.Kastelholman linna valloitetaan väliaikaisesti jaTurku jaPorvoo poltetaan.
• 1504–1512:Svante Niilonpoika Ruotsin valtionhoitajana.
• 1506–1510:Johannes Olavinpoika Suomen piispana.
• 1510–1522:Arvid Kurki Suomen piispana.
• 1512:Eerik Trolle Ruotsin valtionhoitajana.
• 1512–1520:Sten Sture nuorempi Ruotsin valtionhoitajana.
• 1514:Turun piispaHemmingin reliikkien translaatiojuhla jaautuaaksijulistamisjuhla vietetään Turussa. Hemmingin julistaminen pyhimykseksi jää keskenuskonpuhdistuksen takia.
• 1520–1521:Kristian II Ruotsin kuninkaana.
• 1520, 7.–10. marraskuuta:Tukholman verilöyly. Osa Ruotsin ylimmästä rälssistä mestataantanskalaisen unionikuningasKristian II:n kruunajaisten jälkeen pidettävien kruunajaisvaltiopäivien yhteydessä.
• 1520Kristian II lähetti asevoimia Suomeen, ja saikin kaikki Suomen linnat haltuunsa^lähde?
• 1520–1523:Ruotsin vapaussota.Kansannousu reaktionaTukholman verilöylyyn. Kansannousun johtajanaKustaa Vaasa.
• 1521:Kustaa Vaasa valitaan Ruotsin valtionhoitajaksi.
• 1522: KeskiaikainenkirkkokäsikirjaManuale Aboense.
• 1523 Kustaa Vaasa kruunataan Ruotsin kuninkaaksi.^[44]
• 1523 Kustaa Vaasa julistaa Suomen kuuluvan Ruotsiin. Tanskan vuonna 1520 alkanuthallinta Suomesta päättyy.^[44]lähde?

• 1523:Kustaa I Vaasa nousee Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi irrottautuu Kalmarin unionista.^[44]
• Kustaa Vaasa julistaa Suomen kuuluvan Ruotsiin. Suomi oliTanskan vallan alla vuosina 1520-1523.^[44]lähde?
• 1523–1527:Ericus Svenonius Suomen piispana.
• 1528: Kustaa Vaasa ottaa kirkolta vallan, mm.Kuusiston piispanlinna tuhotaan.
• 1528–1550:Martti Skytte Suomen piispana.
• 1534:Novgorodin arkkipiispaMakari väittääpakanauskon esiintyvän yhäKarjalan seuduilla.^[45]
• 1543:Mikael Agricola julkaisee ensimmäisen suomenkielisen aapisen,Abckirian.
• 1546:Kustaa Vaasa antaaTammisaarelle kaupunkioikeudet.
• 1550:Kustaa Vaasa perustaaHelsingin.
• 1555–1557:Suuri Venäjän sotaRuotsin jaVenäjän välillä.
• 1556:Juhana Herttua nimitetäänSuomen herttuaksi.
• 1558:Juhana Herttua perustaaPorin.
• 1568–1592:Juhana IIIRuotsin kuninkaana.
• 1569–1668:Raaseporin kreivikunta läänitettynäSten Eriksson Leijonhufvudin leskelleEbba Leijonhufvudille sekä hänen jälkeläisilleen.
• 1570–1595:Pitkä viha.
• 1570–1597:Viikin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosKlaus Flemingille.
• 1580: Käkisalmen valloitus.
• 1581:Juhana III ottaa käyttöön arvonimenSuomen suuriruhtinas.
• 1583:Jacobus Finno julkaisee ensimmäisen suomenkielisenvirsikirjan.
• 1590:Juhana nuorempi nimitetäänSuomen herttuaksi.
• 1590:Oulun linna valmistuu.
• 1592–1599:Sigismund Ruotsin kuninkaana.
• 1593:Upsalan kokouksessa vahvistetaan luterilaisuus Ruotsin kuningaskunnassa.
• 1595, 18. toukokuuta:Täyssinän rauha.Ruotsin jaVenäjän välinen sota nimeltäpitkä viha päättyy. Ruotsi saa pitää valloittamansaViron pohjoisosan. Rauhassa vahvistetaan Ruotsin ja Venäjän välinen raja kulkemaan kohti pohjoistaVaranginvuonoonPohjoisella jäämerellä.
• 1596–1597:Nuijasota, talonpoikien kapina.
• 1597–1599: Ruotsin sisällissota, jota nimitetään myösSigismundin ja Kaarlen valtataisteluksi.
• 1597: Käkisalmen luovutus venäläisille, Kaarle herttuan sotaretki Suomeen.
• 1599, 10. marraskuuta:Turun verilöyly.
• 1599–1604:Kaarle-herttua Ruotsin valtionhoitajana.
• 1599:Kaarle-herttua valloittaa Suomen.
• 1600-luku:Puhdasoppisuuden aika Suomessa.
• 1600-luku:Aitolahden koodeksi.
• 1601:Suuri olkivuosi.Pohjois-Euroopan kylmin vuosi kuuteensataan vuoteen sekä eräs Suomen historian pahimmista katovuosista.
• 1604–1611:Kaarle IX Ruotsin kuninkaana.
• 1605:Kaarle IX perustaaOulun 8. huhtikuuta.
• 1608–1680:Elimäen vapaaherrakunta läänitettynä ratsumestariHenrik Wreden lapsille.
• 1609—1610:De la Gardien sotaretki, jonka tarkoituksena on tukeaMoskovan Venäjän valtaistuimelle noussuttaVasili Šuiskia.
  • 1609, 11. maaliskuuta: Sotaretki alkaaViipurista 5 000 miehen armeijan voimalla, joka marssiiKaprion,Iivananlinnan jaNovgorodin kautta kohtiMoskovaa.
  • 1610, 12. maaliskuuta:Moskova miehitetään.
  • 1610, 4. heinäkuuta: Armeija kärsi tappionKlušinon taistelussa puolalaisia vastaan.
• 1610–1617:Ruotsin jaMoskovan Venäjän välinenInkerin sota.
• 1611, 25. tammikuuta:Inkerin sotaa valmistellaan.Jakob De la Gardie siirtääTukholmastaViipuriin seitsemän ratsuväenlipustoa ja kaksi lippukuntaa jalkaväkeä.
• 1611–1632:Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaana.
• 1611: Käkisalmen valloitus
• 1612: Pähkinälinnan valloitus
• 1614–1680:Kemiön vapaaherrakunta läänitettynäAxel Oxenstiernalle.

• 1617, 27. helmikuuta:Stolbovan rauha.Ruotsin jaMoskovan Venäjän välinenInkerin sota päättyy. Ruotsi saa VenäjältäKäkisalmen läänin jaInkerinmaan ja menettääNovgorodin jaAudovan. Venäjä menettää yhteydenItämereen.
• 1632–1654:Kristiina Ruotsin kuningattarena.
• 1634:Suomen läänijako perustetaan korvaamallalinnaläänit maaherran johtamilla lääneillä. Perustettavia läänejä ovat:Karjalan lääni,Käkisalmen lääni,Pohjanmaan lääni,Turun lääni sekäUudenmaan ja Hämeen lääni.
• 1637–1654:Pietari Brahe toimii Suomenkenraalikuvernöörinä eli ns.kreivin aika.
• 1638:Suomen Postilaitos perustetaan6. syyskuuta.
• 1639:Hämeenlinna jaSavonlinna perustetaan.
• 1640:Turun akatemia perustetaan.
• 1642: Koko Raamattu julkaistaan suomeksi.
• 1642–1648:Pohjanmaan lääni jaetaan väliaikaisesti eteläiseen Vaasan lääniin ja pohjoiseen Oulun lääniin.
• 1646–1680:Vaasaporin kreivikunta läänitettynä kuningas Kustaa II Aadolfin aviottomalle pojalle, valtaneuvosGustaf Gustafssonille.
• 1649–1680:Koiviston vapaaherrakunta läänitettynäHans Wachtmeisterille.
• 1649–1680:Korppoon vapaaherrakunta läänitettynäNils Bielkelle.
• 1650–1680:Kajaanin vapaaherrakunta läänitettynä drotsiPietari Brahelle.
• 1650–1681:Kiteen vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosAxel Lillielle.
• 1650–1680:Pyhäjärven vapaaherrakunta läänitettynä everstiOtto Uexkullille.
• 1650–1681:Lempäälän vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosJöns Kurjelle.
• 1651–1668:Salmin kreivikunta läänitettynä sotapäällikköCarl Gustaf Wrangelille.
• 1651–1675:Kokkolan vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosPeder Gustafsson Banérin lapsille.
• 1651–1675:Korsholman ja Vaasan kreivikunta läänitettynä valtaneuvosGabriel Pentinpoika Oxenstiernalle.
• 1651–1675:Laihian vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosCarl Philipsson Bondelle.
• 1651–1675:Oulun vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosErik Karlsson Gyllenstiernalle.
• 1651–1675:Vöyrin vapaaherrakunta läänitettynäGöran Paijkullille.
• 1651–1680:Kruunuporin kreivikunta läänitettynä valtaneuvosGustaf Gabrielsson Oxenstiernalle.
• 1651–1680:Liperin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosHerman Klasson Flemingille.
• 1651–1680:Loimaan vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosArvid Wittenbergille.
• 1651–1680:Porin kreivikunta läänitettynä sotamarsalkkaGustaf Hornille.
• 1651–1680:Sortavalan kreivikunta läänitettynäGustaf Adam Banérille.
• 1651–1680:Tohmajärven vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosLars Kaggille.
• 1651–1680:Örneholmin vapaaherrakunta läänitettynäEdmund Gripenhielmille.
• 1652–1674:Kaarleporin kreivikunta läänitettynäKlaus Åkenpoika Tottille.
• 1652–1675:Hailuodon vapaaherrakunta läänitettynä ratsupalvelujoukkojen everstilleBerndt Taubelle.
• 1652–1675:Iin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosÅke Axelsson Natt och Dagille.
• 1652–1675:Ikalaporin vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosSchering Rosenhanelle.
• 1652–1675:Limingan vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosMattias Soopille.
• 1652–1680:Nyyporin kreivikunta läänitettynä valtaneuvos Arvid Wittenbergille.
• 1652–1680:Närpiön vapaaherrakunta läänitettynäJakob Lilliehöökille.
• 1652–1655:Pyhäjoen vapaaherrakunta läänitettynä valtaneuvosClaes Bielkenstiernalle.
• 1654–1660:Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.
• 1656–1658:RuptuurisotaVenäjän jaRuotsin välillä.Pohjan sodan sivunäyttämöKarjalassa jaInkerissä.
• 1656: Venäläiset hyökkäävät Suomeen.
• 1658: Vallisaaren rauha Venäjän kanssa.
• 1660–1680-luku: laajamittaisetnoitavainot Ruotsin valtakunnassa.
• 1660–1697:Kaarle XI Ruotsin kuninkaana.
• 1661, 21. kesäkuuta:Kardisin rauha.Ruotsin jaVenäjän välinen osuus (1656–1658)Pohjan sodasta päättyy.
• 1695–1697:Suuret kuolonvuodet. Suomen n. 500 000 hengen väestöstä kuolee tauteihin ja nälkään n. 120 000 eli lähes kolmannes.
• 1697–1718:Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
• 1700–1721:Suuri Pohjan sota.
• 1714–1721:Isovihan nimellä tunnettuvenäläisten miehitys.
• 1718–1720:Ulriika Eleonoora Ruotsin kuningattarena.
• 1718–1719:Ahvenanmaan kongressi,AhvenanmaallaRuotsin jaVenäjän välillä käytävät rauhanneuvottelutSuuren pohjan sodan lopettamiseksi.

• 1720–1751:Fredrik I Ruotsin kuninkaana.
• 1721,30. elokuuta:Uudenkaupungin rauha päättääIsonvihan sekäSuuren pohjan sodan. Ruotsin suurvalta-asema päättyy. Ruotsi menettää VenäjälleInkerinmaan,Viron,Liivinmaan,Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisenKarjalankannaksen.
• 1741–1743:Hattujen sota japikkuvihan nimellä tunnettu venäläisten miehitys.
• 1742;Suomen kuningaskuntahanke.
• 1743:Turun rauha.
• 1751–1771:Aadolf Fredrik Ruotsin kuninkaana.
• 1770-luku:Viklundilainen kristillinen herätysliike vaikuttaaYlitornion lähiseuduilla.
• 1770–1779:Turussa toimiiAurora-seura-niminensalaseura.
• 1771–1792:Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
• 1771: Suomen ensimmäinensanomalehti,Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo aloittaa ilmestymisensäTurussa. Lehden toimittajina ovatHenrik Gabriel Porthan jaJohan Lilius.
• 1776: Suomen ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti,Suomenkieliset Tieto-Sanomat aloittaa ilmestymisensäTurussa. Lehden toimittajana toimiiMynämäen kirkkoherraAntti Lizelius.
• 1781–1786:Valhalla-seura vaikuttaaSuomenlinnassa jaTurussa.
• 1788–1790:Kustaa III:n sota,Anjalan liitto jaLiikkalan nootti.
• 1790, 14. elokuuta;Kustaa III:n sota päättyyVärälän rauhaan.
• 1792–1796:Kaarle-herttua toimii Ruotsin valtionhoitajana, eliKustaa IV Aadolfin holhoojahallituksen johtajana hänen ollessa vielä alaikäinen.
• 1792–1809:Kustaa IV Aadolf Ruotsin kuninkaana. Viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas.
• 1796:Kustaa IV Aadolf tulee täysi-ikäiseksi ja ryhtyy hallitsemaan itsenäisesti.
• 1800: Ruotsin talous ajautuu kriisiin.Kustaa IV Aadolf kutsuu valtiopäivät koolleNorrköpingiin saadakseen säätyjen suostumuksen lisäveroille.
• 1800: Ruotsi solmii puolueettomuusliitonVenäjän,Preussin jaTanskan kanssa, mutta joutuu pian luopumaan siitäIson-Britannian painostuksen vuoksi.
• 1802, kesäkuu:Kustaa IV Aadolf vierailee Suomessa. Matkakohteina ovatTurku,Helsinki,Loviisa,Ahvenkoski,Savo jaOulu.^[46]
• 1805: Ruotsi liittyyNapoleonin vastaiseen sotaan ja siirtää joukkojaPommeriin. Napoleonin joukot ajavat ruotsalaiset tappion partaalle, ja Ruotsi vetäytyy sodasta.

• 1808–1809:Suomen sotaRuotsin jaVenäjän välillä.
• 1808, 1. helmikuuta: Suomalaisille rykmenteille annetaan liikekannallepanokäsky.
• 1808, 21. helmikuuta: Venäläiset ylittävätKymijoen ilman sodanjulistusta ja marssivat kohtiAhvenkoskea jaElimäkeä.
• 1808, 3. maaliskuuta:Ruotsiin julistetaan sotatila.
• 1808, 5. maaliskuuta:Tanska julistaa Ruotsille sodan.
• 1808, 11. maaliskuuta:Kalmalahden taisteluLeppävirralla.
• 1808, 15. maaliskuutaJynkän taisteluKuopion lähistöllä.
• 1808, 22. maaliskuuta Venäjän joukot valtaavatTurun.
• 1808, 16. huhtikuuta:Pyhäjoen taistelu.
• 1808, 18. huhtikuuta:Siikajoen taistelu.
• 1808, 27. huhtikuuta:Revonlahden taistelu.
• 1808, 2. maaliskuuta – 3. toukokuuta:Viaporin piiritys.
• 1808, 2. toukokuuta:Pulkkilan taistelu.
• 1808, 19. kesäkuuta – 20. kesäkuuta:Lemun taistelu.
• 1808, 14. heinäkuuta:Lapuan taistelu.
• 1808, 2. elokuuta:Sandön taistelu.
• 1808, 10. elokuuta:Kauhajoen taistelu.
• 1808, 17. elokuuta:Alavuden taistelu.
• 1808, 21. elokuuta:Karstulan taistelu.
• 1808, 31. elokuuta – 2. syyskuuta:Ruonan taistelu.
• 1808, 13. syyskuuta:Juuttaan taistelu.
• 1808, 14. syyskuuta:Oravaisten taistelu.
• 1808, 27. lokakuuta:Koljonvirran taistelu.
• 1808, 19. marraskuuta:Olkijoen aselepo.
• 1809, 13. maaliskuuta:Ruotsin vallankaappaus 1809.
• 1808–1809 KreiviYrjö Maunu Sprengtporten Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
• 1809, maaliskuu:Porvoon maapäivät.
• 1809,17. syyskuuta:Suomen sota päättyyHaminan rauhaan. Suomi siirtyy osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Pääartikkeli:Suomen suuriruhtinaskunta

• 1809–1825:Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
• 1809–1863:Virkavaltaisuuden aika, valtiopäivät eivät kokoonnu lainkaan.
• 1812:Vanha Suomi liitetään muuhun Suomeen. Helsingistä Suomen pääkaupunki.
• 1817: Karismaattinen herätysliikeHyppyherätys saa alkunsaEurassa.
• 1819: Venäjän keisariAleksanteri Ivierailee Suomessa.
• 1820: Suomen toinen suomenkielinensanomalehti,Turun Wiikko-Sanomat aloittaa ilmestymisensäTurussa.
• 1822–1826:Mannerheimin senaatti.
• 1820-luku—1880-luku:Etelä-Pohjanmaanpuukkojunkkariuden voimakkain aika.
• 1825–1855:Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
• 1826–1828:von Bornin senaatti.
• 1827:Turku tuhoutuutulipalossa4. syyskuuta lähes kokonaan.
• 1828: Yliopisto siirretään Helsinkiin.
• 1828–1833:Falckin senaatti.
• 1833–1841:Hjärnen senaatti.
• 1835:Elias Lönnrot julkaiseeKalevalan.
• 1836–1845: Suomessa tehdäänStruven ketjuun liittyviä mittauksia.
• 1837:Nikolai I perustiPäijänteen pohjoisrannalleJyväskylän kaupungin paikallisten pyynnöstä.
• 1840-luku:Lestadiolainen herätysliike alkaa levitä Suomessa.
• 1841–1858:von Haartmanin senaatti.
• 1848:Maamme-laulu esitetään ensimmäisen kerran Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.
• 1849, lokakuu – marraskuu:Juhani Aataminpoika, ”Suomen ensimmäinen sarjamurhaaja”, surmaa 12 ihmistä Etelä-Suomessa.
• 1852,3. elokuuta:Vaasan palo.
• 1854–1855:Krimin sota, jonka tapahtumia Suomen rannikolla kutsuttiin myösOolannin sodaksi.
• 1855–1881:Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
• 1856,30. maaliskuuta:Krimin sodan päättävässäPariisin rauhansopimuksessaAhvenanmaa demilitarisoidaan.
• 1856,7. syyskuuta:Saimaan kanava vihitään käyttöön.
• 1857:Jyväskylään ensimmäinensuomenkielinenlyseo,1863seminaari ja1864tyttölyseo.
• 1858–1882:Nordenstamin senaatti.
• 1858:Suomi vaihtaaliikenteen kulkusuunnan vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleiseksi.
• 1860:J. V. Snellmanin ajamaSuomen markka otetaan käyttöön.
• 1862:Suomen rautatieverkon ensimmäinen rautatieosuus avataan välilleHelsinki–Hämeenlinna.
• 1863:Helsingin valtiopäivät. Suomen autonomia vahvistuu.
• 1865: Kunnallislaki erottaa kunnat ja seurakunnat toisistaan.
• 1867–1868:Suuret nälkävuodet
• 1870-luku: EnsimmäinenLapin kultaryntäysIvalojoella.
• 1878:Markan arvo irrotetaanVenäjän ruplasta ja sidotaankultakantaan.
• 1879: Täydellinenelinkeinovapaus säädetään.
• 1881–1894:Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
• 1882–1884:Suomen polaariretkikunta suorittaa magneettisia ja meteorologisia mittauksiaSodankylässä jaIvalossa.
• 1882–1885:Af Forsellesin senaatti.
• 1885–1891:von Troilin senaatti.
• 1887: Suomalaiset tiedemiehet tekevätSuuren Kuolan retkenKuolan niemimaan tutkimiseksi.
• 1890-luku–1914:Suomen taiteen kultakausi.
• 1890, 12. kesäkuuta:Postimanifesti. Suomen postilaitos yhdistetään Venäjän postilaitokseen.
• 1891–1900:Tudeerin senaatti.
• 1894–1917:Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
• 1896, 1. maaliskuuta:Antrean junaräjäytys.
• 1899, 10. toukokuuta:Karl Emil Malmelin surmaaNurmijärvellä seitsemän ihmistä Simolan torpassa.
• 1899: Suomen Työväenpuolue, myöhempiSuomen Sosialidemokraattinen Puolue perustetaan.

• 1899: Keisari-suuriruhtinasNikolai II:nhelmikuun manifesti. Ensimmäinen sortokausi alkaa. Suomalaiset keräävät sitä vastaansuuren adressin.
• 1899–1905: Ensimmäinen sortokausi.
• 1900–1905:Linderin senaatti.
• 1900: Säädetäänkielimanifesti, jonka mukaansuomi jaruotsi tulee korvata hallinnossa ja oikeuslaitoksessavenäjällä kymmenen vuoden kuluessa.
• 1901: Suomalaiset määrätään asepalvelukseen Venäjän armeijaan.
• 1902: Suomalaiset aloittavat kutsuntalakot. Keisari joutuu perumaan asevelvollisuuden.
• 1903, 16. elokuuta:Uukuniemen laivaonnettomuus.
• 1904:Eugen Schauman ampuu kenraalikuvernööriNikolai Bobrikovin16. kesäkuuta.
• 1905–1906:Verikoirat-niminen salaseura toimiiHelsingissä.
• 1905:Karjalan kansan mahti -järjestö perustetaan.
• 1905:Strengin senaatti.
• 1905, lokakuu–marraskuu:Suurlakko.
• 1905:Venäjän vuoden 1905 vallankumous. Suomessa alkaa suurlakko, joka johtaamarraskuun manifestin antamiseen. Se lopettaahelmikuun manifestin toteuttamisen Suomessa.
• 1905, 1. tammikuuta:S/S Helsingforsin uppoaminen.
• 1905–1908:Mechelinin senaatti.
• 1906:Eduskuntauudistus. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Myös naisille äänioikeus.Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestetään1907.
• 1906, 26. helmikuuta:Venäjän valtionpankin Helsingin konttorin ryöstö.
• 1906, 1. elokuuta:Kuninkaansaaren ruutikellarin räjähdys.
• 1906, 25. syyskuuta:HelsinginKasarmikadun pommi-isku.
• 1907, 29. toukokuuta: Ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan,Salaviinanpolttajat, ensi-ilta.
• 1908–1909:Hjeltin senaatti.
• 1909–1913:Markovin senaatti.
• 1909–1914: Toinen sortokausi.
• 1910, 26. helmikuuta:Koiviston joukkomurha.
• 1910: Venäjän kansallinen duuma ottaa Suomen asiat hallintoonsa.
• 1912: Yhdenvertaisuuslaki. Venäläisille Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla.
• 1912:Idmanin kavallusjuttu.
• 1912, 29. elokuuta:Nunnanlahden kaivosonnettomuus.
• 1913–1917:Borovitinovin senaatti.
• 1914: Ohjelma, jolla Suomi aiotaan venäläistää täydellisesti. Ohjelma peruuntuuensimmäisen maailmansodan vuoksi.
• 1914–1918: Ensimmäinen maailmansota.
• 1915:Jääkäriliike perustetaan.
• 1917, 26. maaliskuuta – 8. syyskuuta:Tokoin senaatti.
• 1917, 9.–11. elokuuta:Turun voimellakka.
• 1917, 8. syyskuuta – 27. marraskuuta:Setälän senaatti.
• 1917:Helmikuun vallankumous Venäjällä lopettaa viimeisetkin sortotoimet. Keisari syöstään vallasta 16. maaliskuuta.
• 1917:Valtalaki.Eduskunta julistetaan18. heinäkuuta korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
• 1917:Helsingin kirkkomellakat.
• 1917:Lokakuun vallankumous7. marraskuuta Venäjällä.
• 1917: Eduskunta julistautuu15. marraskuuta korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
• 1917, 27. marraskuuta –1918, 27. toukokuuta:Svinhufvudin senaatti.
• 1917: Suomen hallituksen ilmoitus4. joulukuuta eduskunnalle. Ilmoitusta kutsutaan sen hyväksymisen jälkeen itsenäisyysjulistukseksi.

Pääartikkeli:Itsenäisen Suomen historia

• 1917,6. joulukuuta: Suomi julistautuu itsenäiseksi.
• 1917,31. joulukuuta: Venäjän bolševikkihallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Suomi onde facto itsenäinen valtio.
• 1918,25. tammikuuta:Suojeluskunnat julistetaan Suomen hallituksen joukoiksi.
• 1918,27. tammikuuta –14. toukokuuta:Suomen sisällissota valkoisten suojeluskuntien ja punakaartien välillä.
• 1918,29. tammikuuta –3. toukokuuta:Vaasan senaatti.
• 1918, 27. toukokuuta – 27. marraskuuta:Paasikiven senaatti.
• 1918, 28. toukokuuta: Suomen eduskunta hyväksyysiniristilipun Suomen lipuksi ja senaatti vahvistaa sen 29 toukokuuta.
• 1918: Valtiorikosoikeus tuomitsee 555 punavankia kuolemaan. 12 000 punavankia menehtyy vankileireillä nälkään ja kulkutauteihin.
• 1918:Pehr Evind SvinhufvudSuomen valtionhoitajana.
• 1918–1919:Carl Gustaf Emil MannerheimSuomen valtionhoitajana.
• 1918: Suomelle ryhdytään etsimään uutta kuningassukua vuoden1772hallitusmuodon perusteella. Kuninkaaksi valitaan Hessenin prinssiFriedrich Karl. Kuningas luopuu kruunustaan Saksan hävittyäensimmäisen maailmansodan.
• 1918, 13. helmikuuta:Ruotsimiehittää Ahvenanmaan.
• 1918, 5. maaliskuuta:Saksamiehittää Ahvenanmaan.
• 1918:Torpparikysymyksen ratkaisu vuokra-alueiden lunastamista koskevalla lailla.
• 1918–1922: Suomalaisten vapaaehtoisten aseelliset retkikunnat käyvätheimosotiaItä-Karjalassa,Inkerissä jaVirossa.
• 1919,17. heinäkuuta: Uusitasavaltalainenhallitusmuoto.
• 1919:Ahvenanmaalla järjestetään epävirallinen kansanäänestystä muistuttavanimien keräys adressiin, jolla pyritään liittämään Ahvenanmaa osaksi Ruotsia.
• 1919–1925:Kaarlo Juho StåhlbergSuomen tasavallan presidenttinä.
• 1919–1932:Kieltolaki. Kieltolaki kumotaan vuonna1931 järjestetyssä Suomen ensimmäisessäkansanäänestyksessä.
• 1920, 4. huhtikuuta:Mannerheimin murhayritys.
• 1920, 14. lokakuuta (allekirjoitus), 31. joulukuuta (voimaanastuminen) :Tarton rauha. Rauhansopimuksen avulla luotiin suhteet Suomen jaNeuvosto-Venäjän välille sekä vahvistettiin maiden välinen raja. SopimuksessaPetsamo liitettiin Suomeen kun taas Suomeen liittymisestä sopineetRepolan jaPorajärven kunnat jäivät Neuvosto-Venäjälle.
• 1920: Suomi hyväksytäänKansainliiton jäseneksi.
• 1920:Ahvenanmaan itsehallintolaki takaa maakunnalle laajanautonomian. Kansainliitto ratkaisee lopullisesti Ahvenanmaan kuulumisen Suomeen vuonna1921.
• 1921:Oppivelvollisuuslaki.
• 1922:Suomen kieli tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa,Uskonnonvapauslaki astuu voimaan ja sallii jättäytymisenuskontokuntien ulkopuolelle.
• 1922, 28. tammikuuta: Suomi ratifioiAhvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen.
• 1925–1931:Lauri Kristian Relander Suomen presidenttinä.
• 1929–1934: 1930-luvunsuuri lama Suomessa.
• 1929,1. elokuuta:Punainen päivä.
• 1929–1932:ÄärioikeistolainenLapuan liike pyrkii viemään Suomen politiikkaa enemmän oikealle.
• 1930: Lapuan liikkeen järjestämätalonpoikaismarssiHelsingissä.
• 1930–1932:Tattarisuon tapaus.
• 1931–1937:Pehr Evind Svinhufvud Suomen presidenttinä.
• 1932: Lapuan liikkeen järjestämäMäntsälän kapina kukistetaan ja liikkeen toiminta kielletään. Äärioikeiston vallan kasvaminen Suomessa päättyy.
• 1932: Suomi allekirjoittaa hyökkäämättömyyssopimuksenNeuvostoliiton kanssa.
• 1934:Tankavaaran kultaryntäys.
• 1937–1940:Kyösti Kallio Suomen presidenttinä.
• 1937: Sosiaalidemokraattinen puolue ja maalaisliitto muodostavat punamultahallituksen.

• 1939,30. marraskuuta –1940,13. maaliskuuta:Talvisota.
• 1939:F. E. Sillanpää saa kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
• 1940,23. tammikuuta:STK jaSAK aloittivat.työehtosopimustoiminnan Suomessa julkistamalla ns.tammikuun kihlauksen.
• 1940:Suomi jaNeuvostoliitto solmivatMoskovan Ahvenanmaa-sopimuksen. Sopimuksessa Suomi sitoutuu demilitarisoimaanAhvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi.
• 1940–1944Risto Ryti presidenttinä.
• 1940,13. maaliskuuta –1941,25. kesäkuuta:Välirauha.
• 1941,25. kesäkuuta –1944,4. syyskuuta:Jatkosota.
• 1944–1946:C. G. E. Mannerheim presidenttinä.
• 1944,15. syyskuuta –1945,27. huhtikuuta:Lapin sota saksalaisia vastaan.
• 1945:A. I. Virtanen voittaa kemian Nobelin palkinnon.
• 1945:Lemmenjoen kultaryntäys.
• 1945–1948: Kolmen suurimman puolueen (SKDL, SDP, Maalaisliitto)kansanrintamahallitus.

• 1946–1956:Juho Kusti Paasikivi presidenttinä.
• 1947:Pariisin rauhansopimus solmitaan10. helmikuuta.
• 1947:YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa.
• 1947, 18. huhtikuuta: Suomi myyNeuvostoliitolleJäniskosken–Niskakosken alueen.
• 1950, 14. helmikuuta:Eduskuntatalon pommi-isku.
• 1952:Armi Kuusela valitaanMiss Universumiksi.
• 1952:Helsingin olympialaiset pidetään19. heinäkuuta ja3. elokuuta välisenä aikana.
• 1952: Viimeinen sotakorvaustoimitus lähteeVainikkalan raja-asemalta18. syyskuuta.
• 1953, 17. toukokuuta:Kyllikki Saaren murha.
• 1953, lokakuu:Kalajoen kapina.
• 1955, 24. toukokuuta:Suomen ensimmäinen televisiolähetys.
• 1955,14. joulukuuta: Suomi hyväksytäänPohjoismaiden neuvoston jaYK:n jäseneksi.
• 1956:yleislakko alkaa1. maaliskuuta ja loppuu20. maaliskuuta.

• 1956–1981: PresidenttinäUrho Kekkonen.
• 1958:Yleisradio aloittaa säännölliset televisiolähetykset nimellä Suomen Televisio.
• 1958: elokuu–joulukuu:Yöpakkaset.
• 1959, 27. heinäkuuta:Adams Filmin tulipalo, monia suomalaisia elokuvia tuhoutuu.
• 1959, 28. heinäkuuta:Tulilahden kaksoismurha.
• 1960-luku:Margariiniskandaali.
• 1960, 5. kesäkuuta:Bodominjärven murhat.
• 1960, joulukuu:KokemäenUunisurma.
• 1961: lokakuu–marraskuu:Noottikriisi.
• 1968, 25. marraskuuta:Vanhan ylioppilastalon valtaus.
• 1969: Solmitaan ensimmäinentulopoliittinen kokonaisratkaisu (TuPo) nimeltäänLiinamaa I.
• 1969, 7. maaliskuuta:Pihtiputaan poliisisurmat.
• 1970:Ruisrock järjestetään ensimmäisen kerran.
• 1972, 12. toukokuuta:Kytäjän kolmoissurma.
• 1975: JärjestetäänEuroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK)Helsingissä.
• 1976, 13. huhtikuuta:Lapuan patruunatehtaan räjähdys.
• 1977, 10.–13. heinäkuuta:Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus Suomeen.
• 1977, 26. marraskuuta:Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto.
• 1978, 30. syyskuuta:Oulun lentokonekaappaus.
• 1979, 17. helmikuuta: Voimakkain Suomessa mitattu maanjäristys,Lappajärven maanjäristys 1979.
• 1982–1994: presidenttinäMauno Koivisto.
• 1982, 2. elokuuta:Helsingin metro avataan.
• 1986, 8.–9. elokuuta:Mikkelin panttivankidraama.
• 1987, 17. tammikuuta:Jumalan teatterin skandaali.
• 1989: Suomen viimeinenIsojakotoimitus valmistuu.
• 1989, 25. tammikuuta:Raumanmeren koulusurmat.
• 1991: Alkoipankkikriisi, josta toipuminen kestää miltei koko1990-luvun
• 1992: Suomi hakee Euroopan yhteisön (myöh. unioni) jäsenyyttä.
• 1992:Ruokolahden leijona.
• 1994–2000: PresidenttinäMartti Ahtisaari.
• 1994, 28. syyskuuta: Matkustaja-autolauttaEstonian uppoaminen.
• 1995: Suomi liittyy vuoden alustaEuroopan unionin (EU) jäseneksi.
• 1995: Suomi voittaa kultaa vuoden1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.
• 1997, 20.–21. maaliskuuta:Helsinki Summit 1997.
• 1997, 22. lokakuuta:Tehtaankadun poliisisurmat.
• 1998,17. huhtikuuta: Suomi liittyyEMUn eli Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi.
• 1998, 21. marraskuuta:Hyvinkään paloittelusurma.
• 1998:Pesäpallon sopupeliskandaali.
• 1999, 21. helmikuuta:Helsingin ampumaratasurmat.
• 2000, 23. huhtikuuta – 12. lokakuuta:Jolon panttivankikriisi. Kaapattujen panttivankien joukossa suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen.
• 2000: Uusi perustuslaki tulee voimaan.
• 2000–2012: PresidenttinäTarja Halonen.
• 2001, 15.–25. helmikuuta:Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali.
• 2002:1. tammikuuta: EU:n yhteinenvaluutta,euro, otetaan käyttöön. Maaliskuun alusta alkaenmarkat eivät kelpaa enää maksuvälineeksi.
• 2002, 11. lokakuuta:Myyrmannin räjähdys.
• 2003: ”Irakgate”-skandaali.
• 2004, 19. maaliskuuta: Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus,Konginkankaan linja-autoturma.
• 2004:28. joulukuuta: Yli 170 suomalaista kuoleeSumatran lähellä tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin Aasian rannikoilla.
• 2005, 10. elokuuta:Copterlinen onnettomuus.
• 2006, 20. toukokuuta: Suomi voittaaEurovision laulukilpailun 2006Lordi-yhtyeen kappaleella ”Hard Rock Hallelujah”.
• 2006, 1. joulukuuta:Ulvilan surma.
• 2007, 7. marraskuuta:Jokelan koulusurmat.
• 2008, 28. marraskuuta:Nokian vesikriisi.
• 2008, 23. syyskuuta:Kauhajoen koulusurmat.
• 2009, 31. joulukuuta:Sellon ampumavälikohtaus.
• 2012–: PresidenttinäSauli Niinistö.
• 2017, 18. marraskuuta:Helsingin metron laajennososan,länsimetron, ensimmäinen vaihe avataan.
• 2019, 1. lokakuuta:Kuopion kouluhyökkäys.
• 2020, 28. tammikuuta–:Koronaviruspandemia.
• 2022, 3. joulukuuta:Helsingin metron laajennososan,länsimetron, toinen vaihe avataan.
• 2023, 4. huhtikuuta:Suomesta tulee puolustusliittoNaton virallinen jäsen.

• Juva, Mikko & Niitemaa, Vilho & Tommila, Päiviö (toim.): Suomen historian dokumentteja I. Helsinki: Otava, 1968. Teoksen verkkoversio Viitattu 18.2.2024.
• Valter Lang: Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2020. ISBN 978-951-858-130-0
• Herman Lindqvist: Kun Suomi oli Ruotsi. WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-40491-1
• Virrankoski, Pentti: Suomen historia 1, s. 122. Helsinki: SKS, 2001. ISBN 951-746-341-3
• Vahtola, Jouko: Keskiaika. Suomen historian pikkujättiläinen,. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27365-1

• Suomen historia
• Aikajanat

• Sivut, jotka käyttävät EasyTimeline-laajennusta
• Kansallisbiografian tunniste puuttuu Wikidatasta
• Puutteelliset lähdemerkinnät