| Suomen Kristillisdemokraatit | |
|---|---|
| Kristdemokraterna i Finland | |
| |
| Perustettu | 1958 |
| Puheenjohtaja | Sari Essayah |
| Puoluesihteeri | Mikko Rekimies[1] |
| Varapuheenjohtajat |
|
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | keskusta[5] keskusta-oikeisto |
| Toimisto | Alppitalo Karjalankatu 2 A, 7 krs. 00520 Helsinki |
| Ajatushautomo | Kompassi |
| Äänenkannattaja | KD-lehti |
| Jäsenmäärä | 8 370 (2020)[6] |
| Värit | sininen vaaleansininen oranssi |
| Kansanedustajia | 5 / 200 |
| Europarlamentaarikkoja | 0 / 15 |
| Kunnanvaltuustot | 299 / 8 586 |
| Aluevaltuustot | 62 / 1 379 |
| Kansainväliset jäsenyydet | –Euroopan kansanpuolue[7] –Keskiryhmä[8] |
| Naisjärjestö | KD Naiset |
| Nuorisojärjestö | KD Nuoret |
| Ruotsinkielinen järjestö | KD Svenska |
| Kotisivu | www |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Suomen Kristillisdemokraatit (ruots.Kristdemokraterna i Finland), lyhyemminKD[9] on suomalainenkeskusta-oikeistolainen jakristillisdemokraattinen puolue. Puolueen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2015 lähtienSari Essayah. Puolueella on viisi kansanedustajaaeduskunnassa, jossa se on toiminut vuodesta 1970 lähtien.
KD kuvaa itsensä osaksikansainvälistä kristillisdemokratiaa.[10] Puolue korostaa arvoissaanihmisarvoa,vapautta javastuuta,tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta,oikeudenmukaisuutta,totuudellisuutta jarehellisyyttä,lähimmäisyyttä jalähipäätösperiaatetta.[3] Politiikassaan kristillisdemokraatit on korostanutperheiden asemaa sekäyrittäjyyttä, kotimaista omistajuutta, suomalaisten hyvinvointia, huolenpitoa ja vastuullistatalouspolitiikkaa.[11][12]
Puolue perustettiin nimelläSuomen Kristillinen Liitto (SKL)6. toukokuuta1958Helsingissä. Puolueen perustajat olivatkokoomukseen tyytymättömiäkonservatiiveja, jotka hakivat mallianorjalaisen sisarpuolueen menestyksestä. Puolue syntyikommunisminvastaisena protestina joka tarjosipersonalismiin jakristillisiin arvoihin perustuvan poliittisen vaihtoehdon. KD on sittemmin vakiintunutkonservatiiviseksi yleispuolueeksi.[13][14][15]
Puolueen nimi vaihdettiin vuonna 2001 muotoonSuomen Kristillisdemokraatit r.p..[16] Kristillisdemokraattien pää-äänenkannattaja onKD-lehti.[17] Kristillisdemokraatit onKansallisen Kokoomuksen tavoinEuroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen. Kristillisdemokraatit kuuluuPohjoismaiden neuvostossaKeskiryhmään.[10][5]
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristillisdemokratia |
|---|
 |
Kristillisdemokraattien politiikka heijastelee kansainvälistäkristillisdemokratiaa. Yleinen kristillisdemokraattinen aatemaailma on kehittynyt erityisestitoisen maailmansodan jälkeen. Poliittisesti KD onkeskusta-oikeistolainen ja kuuluu pohjoismaisten sisarpuolueiden tavoinkeskiryhmään. Kristillisdemokraatit on korostanutkristillisiä perusarvoja ja ihmiskäsitystä.[18]
Kristillisdemokraattien uusin periaateohjelma on vuodelta 2017.[21]
Kristillisdemokraatit ovat usein korostaneet poliittisissa avauksissaan arvopolitiikkaa ja perheystävällisyyttä.[23]
Kristillisdemokraattien mukaanperhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka vointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan.[24] Perhepoliittisissa ratkaisuissa KD on korostanut lapsen etua, perheiden valinnanvapautta, byrokratian vähentämistä perheiden etuuksissa sekä lapsiluvun kasvattamista korostavaa näkökulmaa perheitä koskevassa poliittisessa päätöksenteossa.[25] Kristillisdemokraatit on puolustanut kotihoitoa sekä ehdottaneet kuukausittaista "taaperobonusta", jossa ansiosidonnaisen jälkeen maksettaisiin verotonta hoitorahaa. Puolue on korostanut perhevapaiden joustoa ja maksurasituksen jakamista. Puolue ei aja perhevapaiden kiintiöimistä.[26][27][28]
Puolue on korostanut vanhemmuuden tukemista ja puolueen mukaan perhe-etuudet luo edellytyksiä lasten tasapainoiselle kasvulle.[24] Puolue on esittänyt päivähoitomaksujen alentamista, henkilötyövuosien lisäämistä varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä.[29] Puolueen mukaan lapsivaikutusten arviointi tulisi olla keskeinen arviointialue uudistuksissa. Kristillisdemokraatit on vastustanut kotitalousvähennysten leikkaamista.[30]
Vanhustenhoitoon KD on esittänyt uusien hoitajien palkkaamista ja koulutusta sekä ajaneet vanhusten hoidon laadun parantamista. Puolue on ajanut vanhusasiavaltuutetun perustamista.[31] Lapsien, perheiden ja kotien tukeminen, vanhustenhoito ja sosiaalipolitiikka on ollut korostetusti mukana puolueen ohjelmissa alusta lähtien ja puolueen edustajien asialistalla.[32]
Kristillisdemokraatit korostaa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon sisältyy hyvinvointipalvelut ja huolenpito, perusturvan riittävyys sekä terveyttä edistävä ympäristö.[24] Kristillisdemokraatit on esittänyt lisäpanostuksia terveydenhuoltoon ja hoitajien palkkaamiseen, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä terapiatakuun käyttöönottoa.[33][34] Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä puolue on korostanut lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vanhusten palvelun laatua. KD on esittänyt huolensa kasvavasta hallinnosta ja mahdollisista piilopuoluetuista sekä vastustanut uusien verojen luomista.[35]
KD on korostanutsosiaalisen markkinatalouden mallia, vakaata taloutta ja julkisen velan kasvun pysäyttämistä. Kristillisdemokraattien talouspolitiikka perustuu yrittäjyyden tukemiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen. Kristillisdemokraatit ovat tavoitelleet työllisyysasteen nostoa sekä yrittäjien sosiaaliturvan parantamista.[36][37] Kristillisdemokraatit ovat esittäneet sosiaaliturvan uudistamistakannustavan perusturvan mallin mukaisesti.[38][39] Puolue on ajanut opintotuen tulorajojen pysyvää korotusta.[40]Suomen Yrittäjien lehti arvioi kristillisdemokraattien kuntavaaliohjelman yrittäjämyönteisimmäksi vuonna 2017.[41] Kuntataloudessa kristillisdemokraatit on korostanut peruspalvelujen priorisointia ja kestävää taloudenhoitoa.[42]
Kristillisdemokraatit kannattaa itsenäisen maanpuolustuksen rakentamista yleisen asevelvollisuuden varaan. KD vaatii riittävää panostusta puolustusmenoihin ja sisäiseen turvallisuuteen sekä kansainvälistä puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden, Naton sekä Euroopan unionin kanssa. KD suhtautuuNato-jäsenyyteen myönteisesti, mikäli liittymiselle on selkeä kansan tuki.[43] Kristillisdemokraatit ovat ajaneet nopeutettua rajamenettelyä ja laajennuksia valmiuslain toimivaltuuksiin, joiden tarkoitus on vastata tehokkaasti muuttoliikettä hyväksikäyttäväänhybridivaikuttamiseen.[44][24] Kristillisdemokraatit ovat korostaneet Suomen roolia rauhanvälittäjänä ja tukenut kansalaisjärjestöjen tekemääkehitysyhteistyötä ulkopolitiikan välineenä.[24][45][45][46] Maahanmuutossa kristillisdemokraatit on korostanut inhimillistä, mutta hallittua maahanmuuttoa.[47][48]
Kristillisdemokraatit näkee eurooppalaisen yhteistyön tuovan lisäarvoa työllisyyden ja hyvinvoinnin alueilla sekä yhteisten sisämarkkinoiden kautta.[49] KD vastustaa EU:n kehittymistä liittovaltioksi.[24] Puolue on suhtautunut kriittisesti lisätoimivallan siirtoon ja korostanut jäsenmaiden omaa vastuuta veloistaan ja talousongelmistaan.[24] Puolue on vastustanut EU:n budjetin merkittävää kasvattamista, omien varojen lisäämistä sekä verotusoikeutta ja yhteisvastuullista velkaa.[50] Kristillisdemokraatit ovat vastustaneet EU:n 750 miljardin elpymisrahastoa ja epäilleet, ettei ratkaisu jää unionissa tilapäiseksi.[51] Vuonna 2004 puolue esitti kansanäänestystäLissabonin sopimuksesta.[52]
Suomen Kristillisdemokraatit perustettiin vuonna1958 nimelläSuomen Kristillinen Liitto. Puolueen perustivatkonservatiivit, jotka olivat tyytymättömiäkokoomuksen kehitykseen. Taustalla vaikutti myös innostusNorjan KrF:n esimerkistä.[53][54] Puolue oli toimintansa alkuaikoina erityisestiprotestiliike.[55]
Puolueen perustamiseen vaikuttisosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyt valta-asema, kokemusNeuvostoliiton vaikuttamispyrkimyksistä, kasvava kirkosta eroamisen määrä sekä kommunistien vakiintunut asema ammattiyhdistysliikkeessä. Uusi liike koettiin tarpeelliseksi maallistuneen, uskonnonvastaisen ilmapiirin vuoksi. Puolueen perustamisen aikaankommunistivaltaisestaSKDL:sta tuli suurin eduskuntaryhmä. Kommunistiset voimat keräsivät vaaleissalähes 25 prosentin kannatuksen.[54][56]
Alkujaan yhdistyksen tarkoitus oli lähinnä tukea sopivia ehdokkaita eri puolueiden listoilla. 1960-luku oli itämisaikaa varsinaiselle puoluetoiminnalle, vaikka puolue saikin paikanHelsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 1964. Aktiivinen pyrkimys kansanedustajapaikkaan vahvistui lainsäädännönliberalisoituessa. Puolueen aktiivit pyrkivät tarjoamaan selkeän vaihtoehdon yksilinjaiselle poliittisille ajattelulle viemällä Suomeaperinteisten arvojen suuntaan.[54][56][18]
Ensimmäisen kansanedustajansa puolue saivuoden 1970 protestivaaleissa, kunRaino Westerholm valittiin eduskuntaan. Vaalit olivat protestikansanrintamahallitukselle, josta muodostui synonyymi liberalisaatiolle ja maallistumiselle. Kansallisen näkyvyyden myötä puolue sai 134 paikkaa kunnanvaltuustoihinvuonna 1972. Puolue kasvatti kannatustaan jatkuvasti koko 1970-luvun ajan.Vuonna 1979 puolue saavutti siihen astisen huippunsa ja sai 4,8 prosentin kannatuksella yhdeksän paikkaaEduskuntaan. Westerholm toimi puolueen puheenjohtajana vuosina 1973-1982.[53][56][54]
Puolueen kansanedustajat vastustivat presidenttiUrho Kekkosen toimikauden pidentämiseksivuonna 1973 säädettyä poikkeuslakia. Poikkeuslain vastustus ja kekkosvastaisuus kärjistyivätpresidentinvaaleihin vuonna 1978, joissa Westerholm haastoi suurten puolueiden tukeman Kekkosen. Westerholm keräsi lähes kolminkertaisen kannatuksen suhteessa puolueen normaalikannatukseen. "Westerholm-ilmiö" vauhditti puoluetta seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa.[56][57]
Westerholmin jälkeen puolueen puheenjohtajana toimiEsko Almgren vuosina 1982–1989. Almgrenin kaudella puolue pyrki profiloitumaan protestiliikkeen sijasta yleispuolueena mm. energiakysymysten ja hiilivoiman suitsimisen tullessa ajankohtaiseksi. Almgrenin seuraajaksi valittiin vuonna 1989Toimi Kankaanniemi. Puolueen tunnuskukkana käytettiin 1980-luvulta lähtienvalkovuokkoa, jonka on nähty symboloivan elämää, toivoa ja uskoa.[58]
Vuonna 1991 puolue sai läpimurtonsa hallitusvastuuseen. Vaaleissa puolue nosti edustajamääräänsä kahdeksaan ja perinteisten porvaripuolueiden asema vahvistui. Puolue sai kutsunAhon hallitukseen, joka oli vuosien tauon jälkeen ensimmäinenporvarihallitus. Puolue toimi hallituksen toisena vaa'ankielipuolueena. Puolue sai hallitukseen yhden ministerin.Toimi Kankaanniemi toimi hallituksessa kehitysyhteistyöstä vastanneena ministerinä. Kankaanniemen johtama puolue oli tuolloin maltillisenEU-kriittinen ja korostilähipäätösperiaatteen merkitystä Euroopan asioissa. Puolue vastusti EU-jäsenyyttä ja jätti hallituksen EU-jäsenyyspäätöksen jälkeen.[54][59][60][61][62][63]
Kankaanniemen selvästi EU-vastainen kanta jakoi puoluetta 1990-luvulla. Vuonna 1995 Kankaanniemen syrjäyttäneenBjarne Kalliksen mukaan puolue ajoi itseään poliittiseen paitsioon. Kallista kuvattiin visionäärinä, jolla oli selvä suunta mihin suuntaan suomalaista kristillisdemokratiaa tuli ohjata. Vuonna 1991 puolue hyväksyttiinEuroopan kristillisdemokraattien liiton tarkkailijajäseneksi.[13][61][64]
Puolue vaihtoi nimensäKristillisdemokraateiksi vuonna 2001.Bjarne Kalliksen puheenjohtajakaudella, vuosina 1995–2004, puoluetta modernisoitiin osaksi laajempaa eurooppalaistakristillisdemokraattista perinnettä ja puolue siirtyi eurooppamyönteisemmäksi. Suomenruotsalainen Kallis nosti puolueen kannatusta niin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenRKP:n kannattajien piirissä.Eija-Riitta Korhola valittiin vuonna 1999 puolueen ensimmäiseksi europarlamentaarikoksi.[53][54][56][65][66]
Vuoden 2003 vaaleissa puolue saavutti kaikkien aikojen parhaan vaalituloksensa, kun puolue keräsi yli 5,3 prosentin kannatuksen. Puheenjohtajana Kallis otti kantaa ajankohtaisiin ja globaaleihin kysymyksiin, kuten turvallisuuspolitiikkaan. EU-jäsenyyden toteuduttua puolue päivitti kantaansavaltioliittoa korostavaksi jaliittovaltiokehitystä vastustavaksi. Puolue korosti yhteistyötäympäristönsuojelussa jakansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Kalliksen kaudella puolue kävi myös aatteellista keskustelua kristillisdemokratiasta. Kallis oli puolueen ehdokasvuoden 2006 presidentinvaaleissa.[13][61][54][65]
Kalliksen seuraajaksi valittiinPäivi Räsänen, joka toimi kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuosina 2004–2015. Räsäsen kaudella puolue hyväksyi uuden periaateohjelman. Oppositiopolitiikassaan kristillisdemokraatit nostivat esiin laajasti sosiaali- ja terveyspoliittisia kysymyksiä. Räsänen toimisisäministerinäKataisen jaStubbin hallituksissa vuosina 2011–2015.[67]
Vuonna 2015 kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi valittiin europarlamentaarikkona japresidenttiehdokkaana 2012 tutuksi tullutSari Essayah. Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Essayah ilmoitti tavoitteekseen kehittää kristillisdemokraateista puolueen, jota voi verrata SaksanCDU-puolueeseen. Essayah totesi tarvittavan työmarkkinauudistusta. Häneen mukaansa Suomi on jäänyt 1990-luvulle Ruotsin ja Tanskan tehdessä uudistuksia.[68] Kristillisdemokraatit hyväksyttiinkeskusta-oikeistoa edustavanEuroopan kansanpuolueen täysjäseneksi vuonna 2018. Puolue perusti kristillisdemokraattista tutkimusta ja päätöksentekoa tukevanAjatushautomo Kompassin vuonna 2016.[13][69]
Suomen Kristillisdemokraattejaeduskunnassa edustaaKristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä. Eduskuntaryhmä toimii KD:n kansanedustajien yhteistyöelimenä. Eduskuntaryhmän merkitys eduskuntatyössä on keskeinen: kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja muodostetaan kantoja eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän valtiopäiväkaudella 2019–2023 muodostaa 5 kansanedustajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustajaPäivi Räsänen.[70]
Kristillisdemokraateissa ylin päätövalta on puoluekokouksella, joka käsittelee periaatekysymykset sekä puoluekokoukselle osoitetut ja sääntöjen muuttamista koskevat asiat. Puoluekokous järjestetään joka toinen vuosi touko-elokuussa. Puoluekokous valitsee myös puoluevaltuuston ja sen puheenjohtajan. Puoluekokoukselle kuulumattomissa asioissa ylintä päätösvaltaa käyttää puoluevaltuusto, joka valitsee vuosittain toimeenpanovaltaa käyttävän puoluehallituksen. Puoluevaltuustoon kuuluu 60 varsinaista jäsentä ja sen toimikausi on kaksi vuotta. Puoluehallitukseen kuuluvat puolueen puheenjohtajisto sekä 10-20 muuta jäsentä. Puheenjohtajat valitaan puoluekokouksessa 2 vuodeksi kerrallaan.[71]
Puolueen rakenne muodostuu puoluehallituksen vaalipiirien alueilla toimivista piirijärjestöistä, kunnallisjärjestöistä, perusosastoista sekä valtakunnallisista erityisjärjestöistä ja näiden jäsenyhdistyksistä. KD:n rahoitus koostuu pääasiassaEduskunnan antamastapuoluetuesta sekä jäsenmaksutuotoista. Puolueen keskeisimpiä kuluja ovat tiedotus- ja viestintätoiminta, toimisto- ja hallintokulut, piireille ja erityisjärjestöille annettavat avustukset sekä henkilöstökulut. Puolueella on omat tilat HelsinginAlppilassa sijaitsevassaAlppitalossa.[71][72]
Kristillisdemokraateilla on yhteensä 15 piirijärjestöä ja 181 paikallisosastoa (2018). Vuoden 2018 lopussa osastoihin kuului yhteensä 8 834 jäsentä.[73]
Kristillisdemokraattien nuorisojärjestö on vuonna1971 perustettuKD Nuoret (KDN). Järjestöön kuuluu yli 1 400 jäsentä ja järjestön toimintaa koordinoidaan vaalipiireittäin. KDN järjestää mm.Arvoklubeja jaAgora-akatemiaa. KDN osallistuu euroopanlaajuisenYEPP:n toimintaan sekäpohjoismaiseen yhteistyöhönNuorten Pohjoismaiden neuvostossa.[74]
Puolueen naisjärjestö on vuonna1973 perustettuKD-naiset, joka toimii kattojärjestönä 13 naispiirille.[75]
KD Svenska (KDS) on puolueessa toimiva ruotsinkielinen järjestö, joka toimii kaksikielisyyteen liittyvien asioiden parissa. Järjestö edustaa kielipolitiikan ja suomenruotsalaisen aluepolitiikan asiantuntijuutta.[76]
Kristillisdemokraattien pää-äänenkannattaja on alun perin vuodesta1966 nimelläKristityn Vastuu ilmestynytKD-lehti. Lehden nimi vaihtui vuonna 2005 ja sen sisällöissä on annettu tilaa merkittäville kansallisille ja kansainvälisille uutisille. Radiossa puolue on lähettänytRadio Dein kanavallaKD-Kompassi-ohjelmaa säännöllisesti vuodesta 2008 lähtien. Puolue on hyödyntänyt myös internet-tiedotusta puolueen sisäisessä keskustelussa. Puolueen miesverkosto on toimittanutkonservatiivi.fi-verkkosivua.Vuonna 2021 KD aloittiKompassi-ohjelman lähettämisenAlfa-tv:llä.[77][6][78]
Kristillisdemokraatit on ollutEuroopan kansanpuolueen (EPP) täysjäsen vuodesta 2018. KD oli, aikaisemmin Euroopan kristillisdemokraatteina tunnetun puolueen, tarkkailijajäsen vuodesta 1991 alkaen. Muista suomalaisista puolueista EPP:hen kuuluu myösKansallinen Kokoomus.Euroopan parlamentissa kristillisdemokraatit ovat kuuluneetEuroopan kansanpuolueen ryhmään. EPP-ryhmää edustaneita europarlamentaarikkoja ovat olleetEija-Riitta Korhola jaSari Essayah. Kristillisdemokraatit on osallistunut ajoittainKonrad Adenauer -säätiön jaEuroopan kristillinen poliittinen liike -järjestön toimintaan. Pohjoismaiden neuvostossa kristillisdemokraatit kuuluuKeskiryhmään. Puolue pitää yhteyttä muihin pohjoismaisiin kristillisiin puolueisiin myösKristdemokraterna i Norden (KDN) -järjestön tapahtumissa.[79][80][81][82]
Kristillisdemokraatit sijaitsevat poliittisen nelikentänvasemmisto-oikeisto-ulottuvuudessakeskellä.E2 Tutkimuksen mukaan yleinen puolueiden jakautuminen on 2010-luvulla ollut suurempaa kuin aikaisemmin, mutta KD:n sijainti on pysynyt suhteellisen vakaana vasemmisto- ja oikeistoblokkien välillä.Kuntavaalien 2021 vaalikonevastausten perusteella kristillisdemokraattien ehdokkaat olivat lähimpänäRuotsalaista kansanpuoluetta jaSuomen Keskustaa. Vaaleissa kristillisdemokraatit keräävät enemmän oikealle kuin vasemmalle itsensä sijoittavien ääniä.[83][84] Ero muihin puolueisiin syntyy arvoulottuvuudella, jossa KD:n kannattajat ovat eduskuntapuolueistakonservatiivisimpia.[85][86]
Kristillisdemokraattien äänestäjäkunta on mielipiteiltään samankaltainenkokoomuksen äänestäjien kanssa. Vuoden 2019 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan kristillisdemokraattien äänestäjät korostivat työllisyyttä, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vanhustenhoitoa sekä verotusta koskevia asioita. Koulutuskysymykset nousivat kristillisdemokraattien äänestäjien keskuudessa muita puolueita tärkeämmiksi.[87] Kristillisdemokraattien äänestäjät suhtautuvatElinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan julkisten menojen kasvuun, verotuksen kehitykseen ja velkaantumiseenkeskustaa nuivemmin. Eva:n mukaan kristillisdemokraattien äänestäjille tärkeimpiä asioita ovat työllisyyden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen, köyhyyden poistaminen ja syrjäytymisen estäminen, rikollisuuden torjunta, terveydenhuollon kehittäminen ja hoidonsaannin turvaaminen sekä maaseudun ja syrjäalueiden ongelmien helpottaminen.[88] Kristillisdemokraattien kannattajat ovat pitäneet etujärjestöjen valtaa Suomessa liian suurena.[89]
| Lähteet:[90][91][92][93][94] |
Kristillisdemokraatit ovat lievästi naisvaltainen puolue. Vuonna 2005 puolueen jäsenistä oli naisia 60 prosenttia ja vuonna 2007 puolue oli kaikista puolueista naisvaltaisin.[95] Vuoden 2021 kuntavaaleissa kristillisdemokraattien sukupuolijakauma oli kaikista puolueista tasaisin, naisehdokkaiden osuuden ollessa 47 prosenttia. KD:n ehdokkailla oli myös kaikista puolueista eniten lapsia. KD:lla oli vuonna 2021 myös keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita.[96] Ammatillisesti puolue on edustanut tasaisesti kaikkia yhteiskuntaluokkia ja ammattiryhmiä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueen työllisistä ehdokkaista suurin osa oli toimihenkilöitä. Yksityisellä sektorilla työskenteleviä oli enitenRKP:n jälkeen.[97]
Vuonna 2020 puolueeseen kuului 8 370 jäsentä.[6] Puolueen jäsenet jakautuvat pääasiassakristillisdemokraattista yleislinjaa korostaviin sekäevankelikaliseen siipeen.[98] Erityisesti alkuaikoina puolue sai jäseniäprotestanttisista konservatiiveista. Myöhemmin puolueeseen on tullut myösortodokseja jakatolilaisia sekä uskonnollisesti vähemmän aktiivisia henkilöitä.[99] Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan kristillisdemokraattien on katsottu muodostavan yhdessäkeskustan japerussuomalaisten kanssaeduskunnan leimallisesti arvokonservatiivisen osan.[100]
Kristillisdemokraattien vahvimmat kannatusalueet ovat sijainneet vyöhykkeelläEtelä-Pohjanmaalta jaKeski-Pohjanmaalta,Keski-Suomen,Hämeen jaSavon kauttaKymenlaaksoon. Kuntavaaleissa 2021 kristillisdemokraattien kannatus oli suurintaPohjanmaalla sijaitsevassaLuodon kunnassa, jossa puolue sai yksinkertaisen enemmistön 52,1 % kannatuksella.[101] Erityisesti Bjarne Kalliksen kaudella puolue laajensi kannatustaan ruotsinkielisen väestön parissa.[56] Valtakunnallisesti kristillisdemokraatit ovat keränneet 2000-luvulla säännöllisesti 4–5 % kannatusta. Maakuntakeskuksista KD:n vahvimpia kaupunkeja vuonna 2021 olivatKokkola,Lahti,Jyväskylä jaSeinäjoki.[102]
Vuoden 2025 puoluebarometrissa 61 prosenttia suomalaisista suhtautui puolueeseen kielteisesti ja 30 prosenttia myönteisesti. Kristillisdemokraatit herättivät puolueista perussuomalaisten jälkeen toiseksi vähiten myönteisiä ajatuksia.[103]
.svg)
| Vaalit | Johtaja | Kannatus | Paikat | +/– | Hallitus | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Äänet | % | |||||
| 1958 | Olavi Päivänsalo | 3 358 | 0,17 % | 0 / 200 | ||
| 1966 | Ahti Tele | 10 646 | 0,45 % | 0 / 200 | ||
| 1970 | Eino Sares | 28 228 | 1,40 % | 1 / 200 |  1 | Oppositio |
| 1972 | Olavi Majlander | 65 228 | 2,53 % | 4 / 200 | 3 | Oppositio |
| 1975 | Raino Westerholm | 90 599 | 3,29 % | 9 / 200 | 5 | Oppositio |
| 1979 | 138 244 | 4,78 % | 9 / 200 |  0 | Oppositio | |
| 1983 | Esko Almgren | 90 410 | 3,03 % | 3 / 200 |  6 | Oppositio |
| 1987 | 74 209 | 2,58 % | 5 / 200 | 2 | Oppositio | |
| 1991 | Toimi Kankaanniemi | 83 151 | 3,05 % | 8 / 200 | 3 | Aho |
| 1995 | 82 311 | 2,96 % | 7 / 200 | 1 | Oppositio | |
| 1999 | Bjarne Kallis | 111 835 | 4,17 % | 10 / 200 | 3 | Oppositio |
| 2003 | 148 987 | 5,34 % | 7 / 200 | 3 | Oppositio | |
| 2007 | Päivi Räsänen | 134 790 | 4,86 % | 7 / 200 | 0 | Oppositio |
| 2011 | 118 453 | 4,03 % | 6 / 200 | 1 | Katainen/Stubb | |
| 2015 | 105 022 | 3,54 % | 5 / 200 | 1 | Oppositio | |
| 2019 | Sari Essayah | 120 039 | 3,90 % | 5 / 200 | 0 | Oppositio |
| 2023 | 130 694 | 4,22 % | 5 / 200 | 0 | Orpo | |
| Vaalit | Kannatus | Paikat | +/– | |
|---|---|---|---|---|
| Äänet | % | |||
| 1996 | 63 279 | 2,81 % | 0 / 16 | |
| 1999 | 29 637 | 2,39 % | 1 / 16 | 1 |
| 2004 | 70 845 | 4,28 % | 0 / 14 | 1 |
| 2009 | 69 458 | 4,17 % | 1 / 13 | 1 |
| 2014 | 90 586 | 5,24 % | 0 / 13 | 1 |
| 2019 | 89 166 | 4,87 % | 0 / 13 | 0 |
| 2024 | 75 376 | 4,1 % | 0 / 15 | 0 |
| Vaalit | Kannatus | Paikat | +/– | |
|---|---|---|---|---|
| Äänet | % | |||
| 1968 | 3 | 3 | ||
| 1972 | 49 877 | 1,99 % | 134 | 131 |
| 1976 | 85 792 | 3,20 % | 322 | 191 |
| 1980 | 100 800 | 3,68 % | 333 | 11 |
| 1984 | 80 455 | 2,98 % | 257 | 76 |
| 1988 | 71 614 | 2,72 % | 273 | 16 |
| 1992 | 84 481 | 3,17 % | 353 | 80 |
| 1996 | 75 494 | 3,18 % | 353 | 0 |
| 2000 | 95 009 | 4,27 % | 443 | 90 |
| 2004 | 94 666 | 3,96 % | 392 | 51 |
| 2008 | 106 639 | 4,18 % | 351 | 41 |
| 2012 | 93 257 | 3,74 % | 300 | 51 |
| 2017 | 105 551 | 4,1 % | 316 | 16 |
| 2021 | 88 259 | 3,6 % | 311 | 5 |
| 2025 | 86 428 | 3,6 % | 299 | 12 |
| Vaalit | Ehdokas | Kannatus | Valitsijamiehet | |
|---|---|---|---|---|
| Äänet | % | |||
| 1978 | Raino Westerholm | 215 244 | 8,8 % | 24 |
| 1982 | Raino Westerholm | 59 885 | 1,9 % | 0 |
| 1994 | Toimi Kankaanniemi | 1k 31 453 | 1k 1,0 % | |
| 2006 | Bjarne Kallis | 1k 61 483 | 1k 2,04 % | |
| 2012 | Sari Essayah | 1k 75 744 | 1k 2,47 % | |
| 2018 | Ei ehdokasta | |||
| 2024 | Sari Essayah | 1k 47 847 | 1,5 % | |
| Vaalit | Kannatus | Paikat | +/– | |
|---|---|---|---|---|
| Äänet | % | |||
| 2022 | 78 914 | 4,2 % | 57 | 57 |
| 2025 | 94 805 | 4,8 % | 62 | 5 |
Kristillisdemokraateilla on ollut historiansa aikana 10 puheenjohtajaa. Nykyinen puheenjohtaja Sari Essayah on toiminut tehtävässä vuodesta 2015 lähtien.[81]
Kristillisdemokraateilla on ollut historiansa aikana 13 puoluesihteeriä. Nykyinen puoluesihteeri Mikko Rekimies aloitti tehtävässä marraskuun 2023 lopulla.[81][105]
Parlamenttiryhmä:Euroopan kansanpuolueen ryhmä | |||||||
| Puolueet |
| ||||||
| Puolueen puheenjohtajat | |||||||
| Europarlamentin ryhmäpuheenjohtajat | |||||||
| Komissaarit | |||||||
| Hallituksien johtajat |
| ||||||
_logo_2022.svg){kind=logo}
