Suomen Kirjailijaliitto r.y. on vuonna1897 perustettu suomeksi kirjoittavienkaunokirjailijoiden aatteellinen ja ammatillinen järjestö.[1] Siihen kuuluu yli 800 jäsentä.[2] Jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on julkaissut vähintään kaksi itsenäisesti luotua suomenkielistä kaunokirjallista teosta, ja jota tuotantonsa taiteellisen ja ammatillisen tason perustella voidaan pitää kirjailijana.[3]
Liiton puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa 2022Ville Hytönen.[4] Häntä edelsi tehtävässä vuodesta 2018 alkaenSirpa Kähkönen, joka valittiin vuonna 2020 uudelle kolmivuotiskaudelle 2021–2023.[5] Hän luopui tehtävästä kesken kauden 2022.[6]
Kirjailijaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen tehtävänä on kehittää, vahvistaa ja valvoa kirjailijantyön aineellisia ja henkisiä edellytyksiä, edistää suomalaista kirjallisuutta ja toimia suomenkielisten kirjailijoiden valtakunnallisena yhdyssiteenä. Kirjailijaliiton tehtäviin kuuluvatsananvapauden puolustaminen,tekijänoikeuksien valvominen, ammattikunnan edunvalvonta, kirjailijoiden taloudellinen avustaminen, kansainvälinen yhteistyö, julkaisutoiminta ja alan tilaisuuksien järjestäminen.[7] Liitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvääKirjailija-lehteä.[8] Lehti muuttui kaikille avoimeksi verkkojulkaisuksi maaliskuussa 2024.[9]
Kirjailijaliiton perustamisen juuret ovat 1800-luvun lopussa syntyneessä ammatillisessa heräämisessä. Myös muissaPohjoismaissa kirjailijat järjestäytyivät samoihin aikoihin.Suomen Taiteilijaseurassa aiemmin jäseninä olleet kirjailijat järjestäytyivät Suomen Kaunokirjailijaliitoksi 22. toukokuuta 1897. Aloitteentekijöinä olivat muun muassaJ. H. Erkko,Santeri Ingman,Teuvo Pakkala jaWilho Soini. Liiton varsinainen perustava kokous pidettiin nykyisenä suomalaisen kirjallisuuden jaAleksis Kiven päivänä10. lokakuuta 1897. Liiton nimi muutettiin Suomen Kirjailijaliitoksi vuonna 1906.[10]
Liiton jäsenmäärää on tilastoitu vuodesta 1953 alkaen, jolloin liittoon kuului 266 kirjailijaa. Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 1980-luvulle saakka, minkä jälkeen se pysytteli pitkään 500 jäsenen tuntumassa. Sittemmin määrä on jälleen lähtenyt nousuun: vuonna 2010 jäseniä oli 600 ja vuonna 2015 jo 700. Jäsenistössä on hieman enemmän naisia kuin miehiä: vuonna 2021 naisia oli 54 % ja miehiä 46 %. Naisten määrä ylitti miesten määrän vuonna 2016. Jäsenten mediaani-ikä on 57 vuotta ja suuri osa jäsenistä (45 %) asuu pääkaupunkiseudulla.[2]
Jäsenyyden merkittävimmät hyödyt ovat mahdollisuus anoa eräitäapurahoja jataiteilijaresidenssejä.[11]
Jäsenyys edellyttää kahta suomenkielistä, itsenäisesti tuotettuakaunokirjallista teosta, jotka ovat ammatillisesti ja taiteellisesti tasokkaita.[11] Tämän vuoksisaameksi kirjoittavat tai arabiaksi kirjoittavaHassan Blasim eivät voi päästä jäseniksi. Muissa Pohjoismaissa tällaista kielirajoitetta ei ole.[12]
Jäseniksi on hyväksyttychick lit -kirjailijoita ja kokeellisia runoilijoita, mutta kirjailijaMarkku Eskelisen jäsenhakemus hylättiin taas syksyllä 2022, vaikka hän on kirjallisuuden elitisti, jonka romaaniote on julkaistuThe Review of Contemporary Fiction -kirjallisuuslehdessä. Toimittaja Oskari Onninen piti ironisena liiton vastausta arvostetulle kirjailijalle: "Jäämme odottamaan tuotantonne täydentymistä ja kaunokirjallisen ilmaisunne kehittymistä." Toinen lähetetyistä teoksista oli arvostellut rankasti Suomen kirjallisuuselämää. Liiton puheenjohtaja vetosi siihen, että teoksia ei kaikissa luokituskäytännöissä lasketa ei-kaunokirjallisuudeksi.[11]
Myös viihdekirjailijoiden, kutenHenriikka Rönkkönen,Katariina Souri jaJuha Vuorinen, hakemuksia on hylätty. Vuonna 2018 Ylen kirjallisuustoimittaja arvostelikin liittoa "elitismin linnakkeeksi", mutta kirjallisuuden elitisti Eskelinen on päinvastainen tapaus.[11][12] Jäsenkriteereistä on keskusteltu 1960-luvulta asti, kun taiteilija-apurahajärjestelmä luotiin. Liiton toiminnanjohtaja kertoo sääntöjen vanhoillisuuden johtuvan siitä, että sääntömuutos vaatii 5/6-enemmistön.[11]
Kirjailijaliitto jakaa useita kirjallisuuspalkintoja, kutenKirjailijaliiton tunnustuspalkinnon, lasten- ja nuortenkirjallisuudenTirlittan-palkinnon, nuorelle prosaistille myönnettävänWaltari-palkinnon sekä noin viiden vuoden väleinEeva-Liisa Manner -runopalkinnon. Vuonna 2014 jaettiin ensimmäisen kerranKirjailija kiittää -palkinto tunnustuksena suomalaisen kirjallisuuden ja lukemisharrastuksen edistämisestä.[13]
Lähde[14]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
