Sulo Eerikki ”Suti” Aittoniemi (11. heinäkuuta1936Ikaalinen –16. kesäkuuta2016Tampere)[1] oli suomalainenpoliitikko. Hän toimikansanedustajana neljä vaalikautta vuosina 1987–2003 aluksi Hämeen läänin pohjoisesta, sittemminPirkanmaan vaalipiiristä ja oliSuomen Maaseudun Puolueen ehdokasvuoden 1994 presidentinvaaleissa.
Sulo Aittoniemi suoritti poliisikokelaskurssin vuonna 1964, miehistökurssin vuonna 1967, alipäällystön virkatutkinnon vuonna 1972 ja poliisipäällystön virkatutkinnon vuonna 1975. Toimittuaan aluksi nuorempana konstaapelinaLiikkuvassa poliisissa hän työskenteliTampereella nuorempana konstaapelina vuosina 1965–1968, vanhempana konstaapelina vuosina 1968–1973, ylikonstaapelina vuosina 1973–1976 ja komisariona vuosina 1976–1986. Vuonna 1986 Aittoniemi nimitettiin rikosylikomisarioksi jakeskusrikospoliisin Hämeen aluetoimiston päälliköksi.
Komisario Aittoniemi tutki 1980-luvullaNoppa-juttuun liittynyttä poliitikkojen lahjontaa, ennen kuin hänet hyllytettiin tutkimuksista syksyllä 1984. Aittoniemi arveli hyllyttämisensä johtuneen ratkaisevasti siitä, että hän oli kesällä 1984 tehnytLahden poliisillevirka-apupyynnön Noppa-jutun vuoksi etsintäkuulutetun Tampereen kaupunginjohtajanPekka Paavolan pidättämiseksiSDP:n puoluekokouksesta Lahdesta. Myös Keskustapuolueen entinen puheenjohtajaJohannes Virolainen oli kimpaantunut Aittoniemelle Keskustaan kohdistetusta tutkinnasta. Lopullisen määräyksen syrjäyttämisestään Aittoniemi epäili tulleen presidenttiMauno Koivistolta.[2] Eduskunnan oikeusasiamiesJorma S. Aalto antoi vuonna 1985 Aittoniemelle kahdesti vakavan huomautuksen Noppa-tutkinnassa tehdyistä virheistä.[3] Aittoniemestä tuli jutun myötä maanlaajuisesti tunnettu, ja hän nousi eduskuntaan. Aittoniemi aikoi asettua kansanedustajaehdokkaaksivuoden 1987 vaaleihin aluksi Keskustan listoilta, mutta Keskustan puoluejohto hylkäsi hänen ehdokkuutensa. SMP:n puheenjohtajaPekka Vennamo suostutteli Aittoniemen SMP:n ehdokkaaksi, koska siihenastinen tamperelainen SMP:n kansanedustajaVieno Eklund oli jäämässä eläkkeelle ja puolue tarvitsi uuden vetävän ehdokkaan säilyttääkseen eduskuntapaikkansa Pohjois-Hämeen vaalipiirissä. Aittoniemi ei kuitenkaan liittynyt SMP:n jäseneksi.[4] Eduskuntakaudellaan Aittoniemi oli lakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, suuren valiokunnan ja liikennevaliokunnan jäsen sekä vuosina 1990–1991 parlamentaarisen liikennekomitean jäsen.Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Aittoniemi saavutti henkilökohtaisen ääniennätyksensä 18 744 äänellä; hänen äänipottinsa oli silloisen Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin suurin ja koko maan kolmanneksi suurin. Kaikkien siihenastisten eduskuntavaalien ääniharavien tilastossa Aittoniemi sijoittui 17:nneksi.[5]
Kansanedustaja-aikanaan Aittoniemi herätti huomiota kärjekkäillä mielipiteillään. Esimerkiksiparisuhdelakia valmisteltaessa hän sanoi, että ”Ilmarin ja Jalmarin vihkiminen perintöryijyn päällä on sopimatonta.” Myös Aittoniemen ehdotus laillisistabordelleista herätti aikanaan paljon keskustelua.Aittoniemi teki useita kirjallisia kysymyksiä sekä talousarvioaloitteitasomalien palauttamisesta kotimaahansa[6][7][8][9][10][11][12][13][14][15]. Aittoniemi myös ehdotti itsenäisen valtion aseman tarjoamistaAhvenanmaalle.[16]
Vuoden 1994 presidentinvaaleissa Aittoniemi sai noin 30 000 ääntä, joka oli noin prosentti kaikista annetuista äänistä.[17] Pian presidentinvaalien jälkeen, kannatustaan menettäneen ja sisäisiin kiistoihin ajautuneen SMP:n lopettaessa toimintansa Aittoniemi siirtyiKeskustan eduskuntaryhmään, ja liittyi myöhemmin puolueeseen.Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa hänet valittiin Keskustan kansanedustajaksi. Aittoniemi kuitenkin erosi 20. huhtikuuta 1999 Keskustan eduskuntaryhmästä ja perusti omanalkiolaisen keskustaryhmän.[18] Aittoniemi perusteli eroaan sillä, että Keskustan eduskuntaryhmän johto ei esittänyt häntä puolueen ehdokkaaksi eduskunnan puhemiehistön vaaliin. Hän aikoi kuitenkin pysyä puolueen jäsenenä.[19]Vuoden 2003 vaaleissa Aittoniemi jätti eduskunnan.
Aittoniemi on kaikkien aikojen neljänneksi useimmin täysistunnoissa puhunut kansanedustaja[20]. Viimeisellä eduskuntakaudellaan Aittoniemi ilmoitti tekevänsä puhelakon eikä enää puhunut salissa.[21] Aittoniemi oli kansanedustaja-aikanaan paitsi eduskunnan värikkäimpiä puhujia, myös sen aktiivisimpialakialoitteen tekijöitä: pelkästään kausina 2000–2003 hän ehti tehdä 113 lakialoitetta.[22]
Sulo Aittoniemi erosi Suomen Keskustasta vuonna 2010 vaalirahoituksen epäselvyyksien vuoksi, mutta tunnustautui sen jälkeenkin "Mikko Alatalon tukimieheksi".[23]
Sulo Aittoniemen harrastuksia olivat kalastus, metsästys,satakuntalaisensahtiperinteen vaaliminen jahuuliharpun soitto.[4]
HuumorimusiikkiyhtyeRaptori levytti vuonna 1990 kappaleen ”Tuhansien Sulojen maa”, joka kritisoi sarkasmin kautta Aittoniemen maahanmuuttopolitiikkaa.[24]
Vuonna 1994 Aittoniemi kertoi julkisuudessa, että uskoi nähneensäufon vuonna 1946.[25]
2003 silloinen ensimmäisen kauden kansanedustajaMikko Alatalo julkaisi Aittoniemen kanssaeduskuntatalossa yhteisen albumin. LevyHevosmiesten resepti oli Mikko Alatalon kunnianosoitus pitkän linjan parlamentaarikolle ja poliisimiehelle. Levyn aiheina ovat vanhat rallit ja sitä värittävät Aittoniemen laskettelut, jotka sitovat kokonaisuuden omanlaisekseen elämäkerraksi. Levyllä soi myös Aittoniemenhuuliharppu.[26] Alatalon ja Aittoniemen yhteistönä syntyi myös toinen levy vuonna 2006. Nimeltään levy oliHarmaa Ferguson ja levyllä vieraili myös muista artisteja, kutenEsko Rahkonen,Jaakko Ryhänen jaJoel Hallikainen. Levyn tuotto meni hyväntekeväisyyteen, kohteena oli nuorten turvakoti.[27]
Sulo Aittoniemi keräsi huomiota ja kriitikkojen kehuja myös näyttelijänä. Kun hän näyttelinimismiestä Nokian kesäteatterinSeitsemän veljestä -näytelmässä vuonna 2005,Satakunnan Kansan Teemu Ojala kirjoitti:
»Sulo Aittoniemi nimismiehen roolissa vakuuttaa. Aittoniemi voisi silti kokeilla välillä jotakin haastavampaa. HämeenkyrönMyllykolun kesäteatterissa ja eduskunnassa jo testattu virkamies-tyyli on käynyt turhan tutuksi »
Aittoniemi myös näytteli Tampereella,Hervannan Lähiöteatterissa vuonna 2008 kesänäytelmässä Paksun Kertun Balladi ja Teatteri Lysti sai hänet vahvistukseksi samaiseen näytelmään myös vuonna 2009.
2009 Sulo Aittoniemen kirjoittama näytelmä ”Otto Viljakaisen testamentti” esitettiin Röyhiön kylätalon pihapiirissä monta kertaa. Aittoniemi esiintyi näytelmässä myös kertojana. Näytelmä oli menestys: muun muassa 5.7.2009 esityksessä oli 600–700 henkeä.
Syyskuussa 2003 Aittoniemi toimi virallisena valvojanafakiiri Veltsunhiililläkävelyn ME-yrityksessä.[29]
Elokuussa 2004Honkajoen Honka-Centerissä pidettiinsahdinvalmistuksen suomenmestaruuskisat, joissa yleisöä viihdytti huuliharpisti Sulo Aittoniemi. Kun panimoravintola Mallaskoskella kilpailtiinjuomalaulun Suomen mestaruuksista vuonna 2005, Aittoniemi pyydettiin muiden mukana tapahtuman suojelijaksi.[30]
Sulo Aittoniemi oli naimisissa lehtori Ulla-Maija Soukon kanssa vuodesta 1965. Heillä on vuonna 1970 syntynyt poika. Aittoniemi kuoli sairauskohtaukseen 16. kesäkuuta 2016[1].
Sitaatteja aiheestaSulo AittoniemiWikisitaateissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
