Sturmbock (saks.Sturmbock Stellung,Sturmbock-asema) onKaaresuvannossaKäsivarren-Lapin poikki kulkeva saksalaisten vuosina 1942–1944 rakentama puolustusasema ja linnoitus. Asema kuului operaatioon, jonka peitenimi oliOperaatio Birke, ja siihen kuului tai oli suunniteltu useita muitakin asemia. Puolustusketjun tarkoitus oli suojataNorjan puolella kulkeva SaksanRuijan-joukkojen ainoa mahdollinen vetäytymistie etelään,Valtakunnantie 50. Nimi "Sturmbock" tarkoittaasaksan kielellä "muurinmurtajaa".
Rakentaminen aloitettiin 1. elokuuta. Karesuvannon asemaa rakensi noin 2 000–3 500 miestä, mukana sotilas- ja työorganisaationOrganisation Todtin Skandinavian osastonEinsatzgruppe Wikingin yksiköitä, muun muassa 750 puolalaista rakennusmiestä.[1] Noin puolet työvoimasta, parituhatta henkeä, oli pakkotyöhön määrättyjäneuvostoliittolaisiasotavankeja. Norjan yhteyttä turvaavan Sturmbock-asemaa rakennettiin kunnes7. vuoristodivisioona miehitti asemat 25. lokakuuta. Tuolloin valmiina oli 311 puolustuskorsua ja keskeneräisenä 339 korsurakennelmaa. Asemiin asettautuneet joukot jatkoivat vielä linnoitustöitä.[1]
Saksalaisten vetäytyessä LapistaXVIII vuoristoarmeijakunta määrättiin siirtymään Rovaniemen ja Muonion kautta Sturmbock-asemaan turvaamaan tieyhteyttä Norjaan.
Puolustusasemissa oli 800 konekivääriä, 100 kranaatinheitintä, yli 160 tykkiä ja ammusvarasto koko talven tarpeiksi.[2]
Vetäytyvät joukot miehittivät aseman 25. marraskuuta 1944.
Asemista poistuttiin vasta asemasotavaiheen jälkeen 10. tammikuuta 1945. Joukot suojasivatNorjanRuijaan sijoitettujen saksalaisjoukkojen peräytymistien etelään pitkin Valtakunnantie 50:ä.
Sotilaiden lisäksi saksalaiset toivat Norjan kautta rakentajiksi venäläisiä ja puolalaisia sotavankeja. Heidän kohtalostaan ei ole tietoa, sillä saksalaisten oletetaan tuhonneen arkistonsa. Vetäytymisvaiheessa suomalaiset eivät hyökänneet sinne vaan jäivät lähellä olevaanMarkkinan kylään.[3]
Sotavankien kohtalosta on esitetty arvailuja. Paikallisväestön kertomaan mukaan heitä olisi teloitettu ja haudattu suohon ja huoltoteiden alle, ja viimeiset olisi teloitettu Norjan puolella. SotahistorioitsijaSampo Ahtokaan ei ole löytänyt tietoa, mutta hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei joukkoteloituksia tehty vaan vangit vapautettiin kun Saksa antautui. On myös arveltu monien kuolleen nälkään, kun saksalaisilla ei ollut halua ruokkia ylimääräistä väkeä.[3]
Alueen etelälaidalla aivanKilpisjärventien vieressäJärämässä on vuonna 1997 valmistunut museo, jonka pysyvän näyttelyn teema on sota-aikaTunturi-Lapissa. Näyttelyssä esitellään Lapin sodan aikaisia tapahtumia ja esineistöä, samoin kuin siviiliväestönevakuointia ja jälleenrakennustyötä. Museon yhteydessä on kahvio.
Paikalla on nykyään entisöityjäjuoksuhautoja,Pak 40 -panssarintorjuntatykin asema, useita erilaisiakorsuja, joista viisi on entisöity, sekä raskaiden aseiden tuliasemapesäkkeitä. Osa korsuista on varustettu saksalaistyylisellä sisustuksella. Entisöidyssä osassa on yhteensä useita satoja metrejä taistelu-, yhdys- ja juoksuhautoja.