Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Sturmabteilung, lyhenneSA (tarkoittaen 'rynnäkköjoukot' tai kirjaimellisesti 'myrskyosasto'), toimiSaksan kansallissosialistisen työväenpuolueen NSDAP:npuolisotilaallisena järjestönä. Se oli tärkeä osaAdolf Hitlerin valtaannousua 1930-luvulla. SA:n miehiä kutsuttiin usein univormunsa mukaan ”ruskeapaidoiksi” erotuksenaSchutzstaffel-joukkojen (SS) ”mustapaidoista”.
NimeäSturmabteilung käytettiin alun alkaensaksalaisista erikoisjoukoistaensimmäisessä maailmansodassa. Suurten hyökkäysjoukkojen sijaan Sturmabteilung muodostui pienistä muutaman sotilaan ryhmistä.
Münchenissä keväällä 1920 Hitler perustiOrdnertruppeniksi kutsutun joukon, joka muodostui lihaksikkaista natseista, entisistä sotilaista ja kapakkatappelijoista, joiden tehtävänä oli suojella häntä ja häiritä Hitlerin vastustajia. Sen alkuperäinen tehtävä oli toimia natsien kokouksissahenkivartijajoukkona. Pian sen nimeksi tuliSportabteilung (peitenimi, joka tarkoitti 'urheilujaostoa'), jonka lyhenne oli SA. Vuoden 1921 loppupuolella nimeksi muutettiinSturmabteilung. SA ja NSDAP kiellettiin epäonnistuneenoluttupavallankaappauksen jälkeen ja perustettiin uudestaan vuonna 1925. Silloin SA:n alkuperäinen tehtävä siirtyi SS-joukoille.
1920-luvulla SA järjesti monia pieniä katutappeluita (Zusammenstösse) ja muita väkivaltaisia yhteenottoja sosialistiryhmiä vastaan. Suositun johtajansaErnst Röhmin alaisuudessa ryhmä kasvoi usean tuhannen miehen suuruiseksi ja sai vahvan aseman natsipuolueen sisällä.
Adolf Hitlerin astuessa valtaan vuonna 1933 SA:n merkitys kasvoi erityisen suureksi ja se näki itsensä Saksan armeijan korvaajana. Tämä vihastuttiReichswehrin, joka jo aiemmin oli katsonut karsaasti natsien valtapyrkimyksiä. Tilanne aiheutti jännitystä myös muissa natsijohtajissa, jotka näkivät Ernst Röhmin uhkana omille pyrkimyksilleen.
Saadakseen Saksan armeijan konservatiiviset voimat taakseen Hitler määräsi SA:n johtajien teloituksen 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 1934pitkien puukkojen yönä.Victor Lutzesta tuli SA:n uusi johtaja, ja sen painoarvo laski merkittävästi natsien keskuudessa.
Nürnbergin oikeudenkäynneissä toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 SA:ta ei tuomittu itsessään rikolliseksi järjestöksi toisin kuin esimerkiksi SS, mutta myös SA kuitenkin kiellettiin ja lakkautettiin.
