Strobusmännyn neulaset ovat viiden ryhmissä yhdessä samassa kääpiöoksassa. Ne ovat taipuisia, sinivihreitä, hienosti sahalaitaisia ja 5–14 senttimetriä pitkiä.[3][4] Neulaset säilyvät tavallisesti noin 18 kuukauttalähde?. Kävyt ovat vaaleanruskeita, kapeita ja 8–20 senttimetriä pitkiä,[3][4] täysin avautuneena 4–5 senttimetriä leveitä. Siemenet ovat 4–5 millimetriä pitkiä ja niissä on 15–20 millimetriä pitkä siipi tuulilevitystä varten. Käpysadossa on huippu aina 3–5 vuoden välein.lähde? Strobusmänty saavuttaa yleisesti 200 vuoden iän, mutta parhaimmillaan jopa 400 vuoden iän. Se kasvaa parhaiten viileässä ja kosteassa ilmastossa.[4]
Strobusmänty on itäisen Pohjois-Amerikan korkeimmaksi kasvava puulaji. Sen tiedetään kasvaneen jopa 70 metrin pituiseksi. Tyypillisimmillään se kasvaa 25–35 metriä korkeaksi[3][4] ja 1–1,6 metriä paksuksi. Puu kestäämetsäpaloja melko hyvin ja paloista säilyneet puut siementävät paloalueita uudelleen. Puhtaissa strobusmänniköissä rungot ovat tavallisesti oksattomia puoleen väliin saakka, sekametsissä puut kohoavat kaikkien muiden yläpuolelle.
Strobusmäntyjä kasvatetaan laajalti metsätaloudessa niiden luonnonvaraisella esiintymisalueella. Erilaisia lajikkeita on jalostettu runsaasti koristekasvikäyttöön. Monet niistä ovat hidaskasvuisia kääpiölajikkeita.
↑Farjon, A.: Pinus strobusIUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.10.2019. (englanniksi)