Reich oli nuoruudessaan innostunut jazzista. Hän suoritti filosofian yliopistotutkinnon 1957Cornellin yliopistossa ja opiskeli sen jälkeen yksityisesti säveltämistä. Keskeinen sysäys säveltämiseen tuli 1970-luvulla ulkoeurooppalaiseen, varsinkin afrikkalaisen musiikkiin tutustumisesta.[2]
Musiikillisiksi esikuvikseen Reich on maininnutIgor Stravinskin,J. S. Bachin,John Coltranen jabebopin. Eräänä taustavaikuttajana oli myösArnold Schönbergin osoittama vastenmielisyys perinteistäharmoniaa, rytmiä ja melodiaa kohtaan: Reich ja muut minimalistit asettuivat puolestaan vastustamaan Schönbergin estetiikkaa.[3] Minimalismi perustuu niukkaan aineistoon, jota toistetaan, muunnellaan ja kasataan päällekkäin. Varhaistuotannossaan Reich korosti, että asteittainen teoksen muuttuminen on tehtävä helposti seurattavaksi. Tämä tavoite oli vastareaktio eurooppalaisen musiikin ylikompleksisuuteen ja amerikkalaisen musiikin rajattomaan avantgardeen. Myöhemmässä tuotannossaan Reich luopui teosten hitaudesta.[2]
The Guardian on todennut Reichin kuuluvan niihin harvoihin, jotka ovat kääntäneet musiikinhistorian suuntaa.Seppo Heikinheimon mukaan Reich on kuitenkin säveltäjänä "pelkkä tuhertaja", jonka musiikin sanomana on "kauhistuttava henkinen tyhjyys".[4][5]
Three Tales ooppera videoprojektiolle, viidelle lauluäänelle ja yhtyeelle (1998–2002)
Dance Patterns kahdelle ksylofonille, kahdelle vibrafonille ja kahdelle pianolle (2002)
Cello Counterpoint vahvistetulle sellolle ja moniraitaääninauhalle (2003)
You Are (Variations) lauluäänille ja yhtyeelle (2004)
For Strings (with Winds and Brass) orkesterille (1987/2004)
Daniel Variations neljälle lauluäänelle ja yhtyeelle (2006)
Kaksoissekstetto kahdelle viululle, kahdelle sellolle, kahdelle pianolle, kahdelle vibrafonille, kahdelle klarinetille, kahdelle huilulle tai yhtyeelle sekä ääninauhalle (2007)
WTC 9/11 jousikvartetille ja ääninauhalle (2010)
Finishing the Hat kahdelle pianolle (2011)
Radio Rewrite yhtyeelle (2012)
Kvartetto kahdelle vibrafonille ja kahdelle pianolle (2013)
