Stefanus II (k. 27. huhtikuuta 757) oli paavina26. maaliskuuta752 –26. huhtikuuta757.[1] Aiemmissa lähteissä hän esiintyy joskus myös nimelläStefanus III, sillä hänen edeltäjänsä nimi oli myös Stefanus.Aiempi Stefanus ei kuitenkaan ehtinyt olla virassa kuin kolme päivää, eikä häntä ehditty vihkiä piispaksi, joten hän ei nykykäsityksen mukaan ollut virallinen paavi.
Stefanus II joutui heti kautensa alussa vaikeuksiinlangobardien kanssa. Langobardit olivat valloittaneetRavennan vuonna 751, ja alkoivat pian ahdistella myösRoomaa. Stefanus ei saanut apuaBysantilta, jolloin hän kääntyifrankkien kuninkaanPipin Pienen puoleen. Stefanus antoi siunauksen Pipinin kuninkuudelle ja vastalahjaksi Pipin lupautui kirkon suojelijaksi. Pipin valloitti Italian kahdesti jaluovutti sopimuksen mukaisesti paaville Rooman ja Ravennan välisen alueen,Ravennan eksarkaatin.
Stefanus pyrki kunnostamaan Rooman monia vanhoja kirkkoja, ja hän rakensiPietarinkirkon lähelle köyhille tarkoitettuja sairaaloita. Kuoltuaan hänet haudattiin Pietarinkirkkoon.
Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä? (Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2
.jpg)
