 | Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:Spermatogeneesiä tapahtuu ihmisen lisäksi muillakin lajeilla. |
Spermatogeneesi elisiittiöiden syntyminenkiveksissä tapahtuumurrosiästä vanhuuteen saakka, ja siittiöitä muodostuu vuorokaudessa satoja miljoonia.
Siittiöiden kypsyminen kestää noin 10 viikkoa, jonka jälkeen ne siirtyvät vähitellen kohti siementiehyen onteloa, ja lopuksi irtoavat tukisoluista ja kulkevat kiveksistälisäkiveksiin. Tukisolujen toimintaa hallinnoiaivolisäkkeestä erittyväluteinisoiva hormoni eli LH. LH jatestosteronituotantoa hallinnoivaFSH ovat välttämättömiä siittiöiden muodostumista varten.
Lopuksi siittiöt varastoituvat lisäkiveksiin ja jäävät sinne noin 2–3 viikoksi, jonka jälkeen ne ovat kehittyneet liikkumis- ja hedelmöityskykyisiksi. Lisäkiveksestä lähtevä pitkä ja erittäin kiemurainen lisäkivestiehyt avautuusiemenjohtimeen.
Kypsässä siittiösolussa on kolme osaa: pää, keskikappale ja häntä. Pään sisällä ontuma ja isän geenit, kärkikappaleessa onentsyymejä, joilla siittiö pääseemunasolun sisälle ja keskikappaleessa on runsaastimitokondrioita. Hännän liike kuluttaa runsaasti energiaa, ja tämä energia tuotetaan keskikappaleen mitokondrioilla.
Liikkeellä on suurievolutiivinen merkitys, koska siittiöt joutuvat uimaanemättimestäkohdunmunanjohtimeen saakka, jossa siittiöhedelmöittää munasolun.
Siemensyöksyssä siittiöt työntyvät lisäkiveksistä siemenjohdinta pitkinvirtsaputkeen.
Siemennesteessä on siittiöiden lisäksirakkularauhasen jaeturauhasen eritteitä, joka koostuu pääasiallisesti limasta ja sokerista.
Spermatogeneesi ei onnisturuumiinlämmössä, koska siittiöiden proteiinitdenaturoituisivat, minkä takia kivekset roikkuvatkivespusseissa, joissa niiden lämpötila on pari astetta matalampi.[1]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaSpermatogeneesiWikimedia Commonsissa