Sointula onsuomalaisten siirtolaisten 1900-luvun alussaKanadaan perustama yhteisö Malcolmin saarellaBrittiläisessä Kolumbiassa. Saari sijaitseeTyynenmeren rannikollaVancouverinsaaren ja mantereen välisessä salmessa, noin 300 kilometrin päässäVancouverin kaupungista. Sointula on tunnettu pitkistäosuustoiminnan ja yhteisöllisyyden perinteistään. Saarella on 576 asukasta (2011)[1]. Pääelinkeino onkalastus. Sointulassa onmuseo sekä provinssin vanhinosuuskauppa, joka perustettiin vuonna1909.
_yhteiskuvassa_1904.jpg)
Sointula sai alkunsa Brittiläisessä KolumbiassaNanaimon kaivosalueella asuneiden suomalaissiirtolaisten unelmasta elää omavaraisesti ja itsenäisesti. Siirtolaisten ryhmä otti yhteyttäinkeriläiseenMatti Kurikkaan, teosofis-sosialistiseen kirjailijaan ja sanomalehtimieheen (Työmies-lehti), joka saapui Nanaimoon vuonna1900. Kurikan johdolla perustettiin vuonna1901 osuuskuntaKalevan Kansa Colonization Company ja lehtiAika. Siirtolaisten ryhmä aloitti myös neuvottelut Brittiläisen Kolumbian paikallishallinnon kanssa maan ostamisesta. Kurikan ystäväA. B. Mäkelä saapui Suomesta auttamaan hankkeessa.[2] Ennen Sointulaa Kurikka oli yrittänyt perustaaChillagoen ihanneyhdyskuntaaAustraliaan, mutta siellä hanke oli kariutunut riitoihin ja ankariin trooppisiin olosuhteisiin.[3]
Sopimukseen päästiin 27. marraskuuta 1901, ja Kalevan Kansa oli valmis ottamaan haltuunsa koko Malcolm-saaren, jonka pinta-ala oli 28 000eekkeriä (113 neliökilometriä). Ensimmäinen raivausryhmä matkusti saarelle 6. joulukuuta 1901. Vuonna1902 saarelle oli jo muuttanut suuri joukko ihmisiä. Aluksi siirtokunnan nimeksi annettiinKoti, mutta se muutettiin pian Sointulaksi. Yhteisö kasvoi nopeasti, sillä monia ihmisiä viehättivät Kurikan idealistiset ajatukset:yhteisomistus, demokraattinen päätöksenteko, sama palkka miehille ja naisille,päiväkoti.[2] Jokaisen siirtokuntaan saapuneen aikuisen piti maksaa 200 dollarin liittymismaksu, jotta yhteisölle saatiin alkupääoma.
Saarelaiset pyrkivät omavaraisuuteen, joten saarelle ostettiin kalastusvälineitä ja jopa HöyrylaivaVinetta. Yhdyskunnan jäsenet jakautuivat erilaisiin työryhmiin: osa viljeli maata, osa kalasti, osa teki metsätöitä.
Vaikeudet alkoivat kuitenkin pian. Aluksi saarella oli vain suuri hirsimaja, joka toimi yhteisasuntona. Osa väestä lähti saarelta omien asuntojen puuttumisen vuoksi. Saarelle hankittu karja jouduttiin siirtämään Vancouverinsaaren puolelle, koskanavettaa ei saatu rakennettua valmiiksi. Vasta rakennettu suuri kokoustila paloi 29. tammikuuta1903. Tulipalossa kuoli 11 ihmistä, ja palossa tuhoutui myös suuri määrä varastoissa olleita tarvikkeita sekä Sointulan arkisto[2]. Ajatus päiväkodistakin takkuili. Osa äideistä ei halunnut viedä lapsia hoitoon kodin ulkopuolelle.
Yhteisön velat kasvoivat nopeasti. Ahdingossa Kurikka solmi huonon sillanrakennussopimuksen, joka romahdutti lopullisesti yhteisön talouden. Sointulan miehet viettivät viikkokausia siltatyömaalla lähes palkatta, jotta sopimus olisi saatu täytettyä. Vuonna1904 yhteisön ja epäkäytännöllisen Kurikan välit tulehtuivat, ja Kurikka jätti Sointulan vieden mukanaan puolet yhteisöstä.[2] Huonon taloudenhoidon lisäksi yksi riidan aiheista oli Kurikan radikaalit ajatukset vapaasta rakkaudesta, joita hän kirjoitteliAika-lehteen. Saarella ei harrastettu vapaata rakkautta, mutta Kurikan kirjoittelut saivat aikaan villejä huhuja mantereen puolella.
Jäljelle jääneet yhteisön jäsenet yrittivät selvitä veloista, mutta tehtävä osoittautui ylivoimaiseksi, ja vuonna1905 Kalevan Kansa joutui vararikkoon. Suurin osa saarta palasi Kanadan valtion omistukseen. Yhteisön jäsenet saivat kuitenkin pitää omat palstansa ja talonsa.[2]
Sointula on vaikeiden alkuvaiheidensa jälkeen menestynyt melko hyvin. Saaren asukkaiden pääelinkeinoina ovat olleet metsätyöt ja kalastus. Saarelle muutti 1960-luvulla paljon uutta väkeä sekä Kanadasta että Yhdysvalloista. Viime aikoina väestö on kuitenkin ikääntynyt, eikä kalastus ole ollut enää yhtä kannattavaa kuin ennen. Matti Kurikka päätti aikanaan, että hänen siirtokuntansa katkaisee siteet kirkkoon. Saarelle rakennettiin kuitenkin kirkko 1960-luvulla, kuten myös kapakka, jota myös alun perin vastustettiin.
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa. |