| Sofia Mecklenburgilainen | |
|---|---|
 Hans Knieperin maalaama muotokuva noin vuodelta 1572. | |
| Tanskan jaNorjan kuningatar | |
| Valtakausi | 1572–1588 |
| Edeltäjä | Dorothea Saksi-Lauenburgilainen |
| Seuraaja | Anna Katariina Brandenburgilainen |
| Syntynyt | Sophie af Mecklenburg-Güstrow 4. syyskuuta1557 Wismar,Mecklenburg |
| Kuollut | 4. lokakuuta1631 (74 vuotta) Nykøbing Falster,Tanska |
| Puoliso | Fredrik II |
| Lapset | Kristian IV Elisabet Anna Ulrik Augusta Hedevig Hannu |
| Isä | Ulrik af Mecklenburg-Schwerin |
| Äiti | Elisabet (Tanskan prinsessa) |
| Uskonto | luterilainen |
Sofia Mecklenburgilainen (tansk.Sophie af Mecklenburg;4. syyskuuta1557Wismar –4. lokakuuta1631Nykøbing Falster) oliTanskan jaNorjan kuningatar vuosina 1572–1588. Hänen puolisonsa oliFredrik II.[1] He olivat keskenään serkkuja.[2]
Sofia osallistui miehensä matkoille ympäri valtakuntaa ja toimi menestyksekkäänä avioliittojen välittäjänä lapsilleen. Hän myös tuki tähtitieteilijäTyko Brahea ja kansanlaulujen keräilijäAnders Sørensen Vedeliä. Miehensä kuoleman jälkeen Sofia toimi poikansaKristian IV:n holhoojahallitsijanaSchleswig-Holsteinin ruhtinaskunnassa. Tässä roolissa hän riitautui Tanskan valtaneuvoston kanssa yrittäessään jakaa ruhtinaskuntaa poikiensa kesken.[1]
Vuodesta 1594 Sofia eleli Nykøbingin linnassa, joka oli hänelle osoitettu leskenturvaksi. Hän kehitti tiluksillaan maataloutta ja kävi ahkerasti kauppaa, mikä teki hänestä yhden Euroopan rikkaimmista naisista. Sofia lainasikin suuria summia pojalleen KristianilleKalmarin sotaa jakolmikymmenvuotista sotaa varten. Myös useat saksalaiset ruhtinaat ottivat lainaa häneltä. Tanskan epäonnistuttua sekaantumisessaan kolmikymmenvuotiseen sotaan Sofia käytti verkostojaan auttaakseen poikaansa rauhanneuvotteluissa.[1]
Sofia kuoli vuonna 1631. Hänet on haudattuRoskilden tuomiokirkkoon miehensä viereen.[1]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaSofia MecklenburgilainenWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
