Soestin sijainti Soestin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.
Soest [zoːst] on kaupunkiNordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessäSaksassa. Se on saman nimisen piirikunnan hallintokeskus. Soest oli keskiaikana yksi merkittävimmistähansakaupungeista, ja sen kaupunkioikeus - Soester Stadtrecht - oli esikuvana monelle Pohjois-Saksan paikkakunnalle. Soestin siluettia hallitsevat keskiaikaiset kirkontornit ja varsin hyvin säilynyt kaupunginmuuri.[2]
Soest sijaitsee aivanRuhrin alueen itäpuolella noin 45 kilometriäDortmundista itään.[3] Kaupungin korkein kohta on 219 metriä mpy ja matalin 73 metriä mpy.
Soest kuuluuArnsbergin hallintopiiriin, joka kattaa Nordrhein-Westfalenin keski- ja kaakkoisosat. Piirikunta puolestaan kattaa hallintopiirin koillisosan. Soestiin liitettiin 1969 peräti kahdeksantoista maalaiskuntaa, jotka kolminkertaistivat kaupungin pinta-alan, mutta lisäsivät väkilukua vain noin seitsemäsosan. Vuonna 2015 Soestin pinta-alasta oli maatalouskäytössä noin kaksi kolmasosaa. Asutuksen, viheralueiden, urheilukenttien, teollisuuden ja liikenteen käytössä oli noin neljäsosa.[4]
Kanta-Soest käsittää Soestin hallinnollisen alueen itä- ja keskiosan, liitosalueet sijaitsevat sen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella. Kanta-Soestissa asui vuonna 2008 noin 85 % väestöstä. Liitosalueista suurimpia ovat Ampen, Deiringsen ja Ostönnen.
Soestin alueen hedelmällinen maaperä, suotuisa ilmasto ja makean veden helppo saatavuus ovat houkutelleet väkeä kautta vuosituhansien. Nykyiseltä kaupunkialueelta on löydetty asutuskerrostumia, joista vanhimmat ovat kivikaudelta. Keskustasta löydettiin 1990-luvulla jäänteitäMichelsbergin kulttuurista. Ensimmäinen kirjallinen maininta Soestista on vuodelta836 muodossa villa Sosat.
Kuningas Wilhelm von Holland antoi Soestille huomattavia kaupankäyntiin liittyviä etuoikeuksia vuonna 1252, ja Soestista kehittyikeskiajan kuluessa yksi merkittävimmistä Hansakaupungeista ja se oli kukoistuskaudellaan Westfalenin suurimpia kaupunkeja. Myöhäiskeskiaikana Soest onnistui irtautumaan Kölnin piispan valtapiiristä, mikä osoittautuiPyrrhoksen voitoksi, sillä kaupunki alkoi menettää taloudellista merkitystään ja taantui talonpoikaiskaupungiksi, josta varakkaat kauppiaat kaikkosivat. Uuden ajan taitteessa 1531 kaupungissa suoritettiin uskonpuhdistusPhilipp Melanchthonin välityksellä.
Kolmikymmenvuotinen sota oli Soestille tuhoisa, kuten monelle muullekin kaupungille. 1750-luvulla väkiluku oli vain noin 3 600.Preussin alaisuudessa Soest menetti 1700-luvun kuluessa kaupunkioikeuksiaan yksi kerrallaan. 1800-luvun alkupuolella Soest oli edelleen yksi Westfalenin suurimmista kaupungeista; vuonna 1843 sen väkiluku oli 8 750, eli enemmän kuin Dortmundin. Soest sai rautatieyhteyden 1849, ja vuosisadan jälkipuoliskolla kaupungin talous koheni teollistumisen myötä. Se pysyi kuitenkin uneliaana provinssikaupunkina samaan aikaan kun voimallisempi teollistuminen paisutti Ruhrin alueen kaupunkeja.Toisen maailmansodan aikana Soest oli toistuvien pommitusten kohteena, sillä siellä sijaitsi yksi valtakunnan suurimmista rahtijunien asemapihoista. Sodan jälkeen asemapiha jälleenrakennettiin ja modernisoitiin, mutta se on sittemmin poistettu käytöstä. Soestiin muutti pakolaisiaSleesiasta, joten sen väkiluku kasvoi lyhyessä ajassa nopeasti. Soestista tehtiin myös varuskuntakaupunki länsiliittoutuneiden joukoille.
Soestin kaupunginmuuri rakennettiin 1100-luvun jälkipuoliskolla, ja 700 vuotta myöhemmin osia siitä purettiin rautatien takia. Noin kolme neljäsosaa sisemmästä muurista jäi jäljelle, ulompi muuri oli purettu jo 1580-luvulla. Kymmenestä kaupunginportista on ehjänä säilynyt vain Osthofentor. Soestin vanhakaupunki kapeine kujineen ja ristikkotaloineen on suurelta osin suojeltu. Leimaa-antavia vanhallekaupungille ovat lukuisat puutarhat. Soestin vanhin kirkko, Alde Kerke, on St. Petri, jonka historia alkaa 700-luvun lopulta. Arkkitehtonisesti merkittävä on romaaninen St. Patrokli-Dom, jonka historia ulottuu niin ikään ensimmäiselle vuosituhannelle.
Soestin erikoisuuksia on muun muassa Soester Pumpernickel, eli rouheinen ruisleipä. Kaupungissa on yksi vanhimmistapumpernikkelileipomoista. Soestissa valmistetaan Bullenauge-nimistä mokkalikööriä. Kaupungin olutpanimo on Brauhaus Zwiebel.
Soestissa on muun muassaAlcoan,Hasbron ja Honselin toimipaikkoja. Suuriin työllistäjiin kuuluu myös IT-alan tukku ALSO Deutschland. Kaupungin perinteisiä yrityksiä on elintarvikealan Kuchenmeister, joka on perustettu 1884.
Soestin rautatieasema sijaitsee rataosuuksillaHamm–Warburg ja Dortmund–Soest. Etäisyys Dortmundin päärautatieasemalta on 50,0 kilometriä. Soestin keskustan eteläpuolitse kulkee moottoritie BAB 44, joka risteää kaupungin alueella Bundesstraße 475:n ja 229:n kanssa. Alankomaiden rajaltaAachenista Puolan rajalle Küstriner Vorlandiin vievä Bundesstraße 1 kulkee Soestin kautta.
