Smolensk on yksi Venäjän vanhimmista kaupungeista. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuosina 862–865.Viikinkien idäntien varrella sijainnut Smolensk olislaavilaistenkrivitšien tärkein linnoitus sekä huomattava kaupan ja käsityöammattien keskus.[1] Vuonna 882 kaupunki liitettiinKiovan Rusiin. 1100-luvulla siitä tuliSmolenskin ruhtinaskunnan keskus. Vuosina 1404–1514 se kuuluiLiettuan suuriruhtinaskuntaan. Vuosina 1596–1602 kaupunki ympäröitiin kivisellä linnoitusmuurilla.Puolalaiset valloittivat Smolenskin vuonna 1611. Vuonna 1667 kaupunki liitettiin Venäjään.[3]
Vuodesta 1708 lähtien kaupunki oli Smolenskin läänin, vuosina 1719–1726Riian läänin Smolenskin maakunnan, vuodesta 1776 Smolenskin käskynhaltijakunnan ja vuodesta 1796 läänin keskus.[4]Ranskalaiset valtasivat kaupunginNapoleoninVenäjän-retken aikana vuonna 1812. 1800-luvun loppupuolella Smolenskista tuli tärkeä rautatieliikenteen solmukohta, mutta sen teollinen kehitys oli vaatimatonta.[3] Ympäröivän maaseudun asukkaat olivat etupäässävalkovenäläisiä. Kaupunkilaisista oliortodoksien lisäksi 8,1 %juutalaisia, 5,7 %katolilaisia ja 1,5 %luterilaisia (vuonna 1897).[5]
Vuonna 1929 Smolenskista tuli Läntisen alueen ja vuonna 1937 Smolenskin alueen keskus.Toisen maailmansodan aikana kaupunki olisaksalaisten miehittämä ja tuhoutui pahoin. Sodan jälkeen se rakennettiin käytännössä kokonaan uudestaan.Neuvostoaikana tärkeimmiksi tuotannonaloiksi muodostuivat koneenrakennus, kevyt ja elintarviketeollisuus.[3]
Vuodesta 1951 lähtien kaupungissa on suoritettu järjestelmällisiäarkeologisia kaivauksia. Kaupunginmuurin sisällä ja Dneprin rannalla on jopa kahdeksan metriä paksu 1000–1900-lukujen kulttuurikerros sekä merkkejä 900-luvun vaurioituneesta kerroksesta. Kaivauksissa on löydetty puulla katettuja katuja (21 päällekkäistä kerrosta), rakennusten jäännöksiä, käyttöesineitä, aseita jatuohikirjeitä.[6]
Dnepr jakaa kaupungin kahtia pohjois- ja eteläosaan. Vanha kaupunki sijaitsee syvien rotkojen erottamilla kukkuloilla. Keskustan suorakulmainen ja osin säteittäinen asemakaava on vahvistettu vuonna 1818.[7]
Kaupungin vanhimpia rakennuksia ovat 1100-luvulla rakennetut Pietarin ja Paavalin, evankelista Johanneksen sekä arkkienkeli Mikaelin kirkot. Kuusi ja puoli kilometriä pitkä, 38 tornia käsittänyt kaupunginmuuri on säilynyt osittain.[7]
Sobornaja-mäellä kohoaabarokkityylinen Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali (1677–1679, uudistettu 1732–1740) loisteliaineikonostaaseineen ja kellotapuleineen. Sen lähellä sijaitsevat Kolminaisuuden luostarin katedraali (1738–1740), Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko (1694–1698) ja barokkityylinen Abrahamin luostarin Kristuksen kirkastumisen katedraali (1755).Klassismia edustavat kuvernöörin talo ja Georgioksen kirkko (molemmat 1781) sekä aateliskokouksen rakennus (arkkitehtiAvraam Melnikov, 1825).[7] Huomattavia muistomerkkejä ovat mm. vuoden 1812isänmaallisen sodan monumentit.[8]
Kaupungissa toimii yliopisto (entinen kasvatustieteellinen korkeakoulu), lääketieteellinen, maatalous- ja liikuntakorkeakoulu sekä useiden valtakunnallisten korkeakoulujen filiaaleja. Kulttuurilaitoksia ovat draama- ja nukketeatteri, filharmonia, historiallinen museo, taidemuseo,Sergei Konjonkovin veistosmuseo ym.[8]