Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka.Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin.Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa.Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865.Skånelaista maanviljelysmaisemaaKverrestadissa.Skånen maankäyttö: O maatalousmaata O lehtimetsää O havumetsää O kaupunkeja O hedelmänviljelyä ja puutarhoja.
Skåne,[3] suomeksi myösSkoone,[4] on yksiRuotsin maakunnista. Se sijaitsee aivan eteläisimmässäRuotsissaGötanmaanpääalueella. Skånen pinta-ala on 10 939,3 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 1 250 673 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 114,3 asukasta neliökilometriä kohti.
Skåne on tiheästi asuttua. Maakunnassa asuu noin 13 prosenttia Ruotsin väestöstä, vaikka sen osuus Ruotsin pinta-alasta on alle 3 prosenttia.
Skånen maisemille ovat ominaisia laajat, metsättömät ja tasaiset pelto- ja laidunaukeat, jotka tuovat mieleen Keski-Euroopan. Viljavan maaperänsä ja leudon ilmastonsa ansiosta Skåne on Ruotsin tärkeimpiä maatalousalueita. Skåne on hedelmällistä viljelysseutua edullisen ilmaston ansiosta. Alueella on hyvin merkittävääviljan,öljykasvien jasokerijuurikkaan sekävihannesten ja hedelmien viljelyä. Skånea onkin kutsuttu Ruotsin vilja-aitaksi. Alue on tunnettu myös hevosmaakuntana, koska kesäisin maakunnassa on runsaasti hevostapahtumia.
Maakunnan suurin kaupunki onMalmö. Jo viikinkiajalla perustettuLund on tunnettu yliopistokaupunki.Helsingborg on yksi pohjoismaiden vanhimmista kaupungeista; nimi mainitaan Tanskan kuninkaan 21. toukokuuta 1085 kirjoittamassa kirjeessä. Malmössä jaHelsingborgissa ovat suurimmat satamat.
Vuonna 800 Skåne liitettiinTanskaan, johon se kuului lyhyitä väliaikoja lukuun ottamatta vuoteen 1658, jolloin se siirtyiRuotsilleRoskilden rauhassa monien sotien jälkeen. Skåne on tunnettu merkittävistä muinaismuistoistaan (muun muassa Uppåkran kylä), kuten lukuisista linnoista ja kartanoista sekä sadoista keskiaikaisista kirkoista ja muinaishaudoista. Maakunnan pitkästä historiasta kertovat yhtä laillakivikautisetmegaliittihaudat,pronssikauden suuret hautakummut,viikinkien monumentit kuinkeskiaikaiset kirkot, linnanrauniot ja herraskartanotkin.
Skånelaiset eli skoonelaiset ovat säilyttäneettanskaa muistuttavanmurteensa, jota muut ruotsalaiset usein pitävät vaikeaselkoisena. Joissakin yhteyksissä murretta pidetään jopa erillisenä skoonen kielenä (ruots.skånska).[5] Skånessa elää myös melko voimakas kotiseututunne, ja skånelaiset väittävät usein eroavansa muista ruotsalaisista (”uppsvenskar”) kielellisin, kulttuurisin ja historiallisin perustein.[6]
Skåne onlatinaksi Scania. Sanoilla Scania jaSkandinavia katsotaan olevanetymologisesti sama alkuperä.[7][8][9][10] Roomalaiset kutsuivat nykyisen Ruotsin eteläkärkeä Scaniaksi.[11] Tästä sanasta, tai sitä vastaavasta Scandiasta, katsotaan sanan Skandinavia johdetun.[9]
Skånen maakunta vastaa alueeltaan lähes täydellisestiSkånen lääniä, johon kuuluvat seuraavan luettelon mukaiset kunnat. NiistäBåstadin kunta ei kuitenkaan kuulu kokonaan Skånen maakuntaan, sillä tähän kuntaan kuuluva aiempiÖstra Karupin pitäjä on osaHallandin maakuntaa.
↑Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 174. (Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 172) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013.
↑Haugen, Einar (1976).The Scandinavian Languages: An Introduction to Their History. Cambridge, Mass: Harvard University Press, 1976.
↑Helle, Knut (2003). "Introduction".The Cambridge History of Scandinavia. Ed. E. I. Kouri et al. Cambridge University Press, 2003.ISBN 0-521-47299-7. p. XXII. "The name Scandinavia was used by classical authors in the first centuries of the Christian era to identify Skåne and the mainland further north which they believed to be an island."
↑abOlwig, Kenneth R. "Introduction: The Nature of Cultural Heritage, and the Culture of Natural Heritage—Northern Perspectives on a Contested Patrimony".International Journal of Heritage Studies, Vol. 11, No. 1, March 2005, p. 3: The very name 'Scandinavia' is of cultural origin, since it derives from the Scanians or Scandians (the Latinised spelling of Skåninger), a people who long ago lent their name to all of Scandinavia, perhaps because they lived centrally, at the southern tip of the peninsula."
↑Østergård, Uffe (1997). "The Geopolitics of Nordic Identity – From Composite States to Nation States".The Cultural Construction of Norden. Øystein Sørensen and Bo Stråth (eds.), Oslo: Scandinavian University Press 1997, 25-71.
_plants.JPG)
