Sinn Féin ("Me itse"iiriksi) onIrlannin tasavallassa jaPohjois-Irlannissa toimiva vasemmistopuolue, jota on historiallisesti pidetty terroristijärjestöIRA:n poliittisena siipenä.[1] Puolue ajaa yhtenäistä Irlantia.[2] Sen puheenjohtaja on ollut vuodesta 2018Mary Lou McDonald. Puolue on ollut merkittävä Pohjois-Irlannissa ja pieni Irlannin tasavallassa, jossa sen kannatus kuitenkin nousihelmikuun 2020 vaalien edellä.[3] Sinn Féin sai vaaleissa 24,5 prosenttiaensisijaisista äänistä eli enemmän kuin mikään muu puolue. Kannatus nousi yli kymmenellä prosenttiyksikölläedellisiin vaaleihin (2016) verrattuna.[4]
Euroopan parlamentissa puolueen edustajat toimivatGUE/NGL-parlamenttiryhmässä.[2]
Arthur Griffith perusti Sinn Féinin vuonna 1905 ajamaanIrlannin itsenäisyyttä. Vuonna 1917 se muodostui useita suuntauksia kokoavaksi voimaksi, kokoomuspuolueeksi tai sateenvarjo-organisaatioksi. Se saavutti vaalivoittoja vaalipiireissään 1917 ja 1918 ja siten haastoiIrlannin parlamentaarisen puolueen.
Joulukuun 1918 parlamenttivaaleissa Irlannin parlamentaarinen puolue menetti 62 paikkaa ja sai enää vain kuusi paikkaa, kun taas Sinn Féin sai 76 paikkaa.Unionistien paikkaluku nousi 18:sta 26:een.
| Puolue | Paikat | Äänet |
|---|
| Paikat | Paikkaosuus | Äänet | Ääniosuus |
|---|
| Sinn Féin | 73 | 69,5 | 476 087 | 46,9 |
|---|
| Irlannin unionistipuolue | 22 | 20,9 | 257 314 | 25,3 |
|---|
| Irlannin parlamentaarinen puolue | 6 | 5,7 | 220 837 | 21,7 |
|---|
| Työväenpuolueen unionistit | 3 | 2,8 | 30 304 | 3,0 |
|---|
| Belfastin työväenpuolue | — | — | 12 164 | 1,2 |
|---|
| Riippumattomat unionistit | 1 | 0,95 | 9 531 | 0,9 |
|---|
| Riippumattomat kansallismieliset | — | — | 8 183 | 0,8 |
|---|
| Riippumattomat työväenpuoluelaiset | — | — | 659 | 0,1 |
|---|
| Riippumattomat | — | — | 436 | 0,0 |
|---|
| Yhteensä | 105 | 100,0 | 615 515 | 100,0 |
|---|
Unionistit olivat sopineet, että he eivät vastustaisi Irlannin itsehallintoon (Home rule) siirtymistä muutoin kuinUlsterin kuudessa kaikkein protestanttisimmassa maakunnassa.
Sinn Féinin Britannian alahuoneeseen valitut edustajat eivät ottaneet vastaan kansanedustajanpaikkojaan, vaan muodostivat tammikuussa 1919DublinissaDáil Éireann -nimisen kansalliskokouksen, joka julistautui Irlannin hallitukseksi. Samana päivänä irlantilaisvapaaehtoiset hyökkäsivät aseistamattoman poliisin kimppuunSoloheadbegissaTipperaryssa, minkä katsotaan olleen alkuIrlannin vapaussodalle. Maaseudulle vetäytyneet irlantilaisvapaaehtoiset alkoivat kutsua itseäänIrlannin tasavaltalaisarmeijaksi eli IRA:ksi vuonna 1920. Joulukuussa 1920 Britannian parlamentti hyväksyi jo ennen ensimmäistä maailmansotaa valmistellun Irlannin itsehallintolain, jonka mukaan kuusi protestanttisinta maakuntaa Pohjois-Irlannissa jäi unioniin ja muu Irlanti sai itsehallinnon. Keväällä 1921 Pohjois-Irlannissa pidettiin vaalit, joissa unionistit saivat 40 paikkaa, maltilliset kansallismieliset kuusi ja Sinn Féin myös kuusi paikkaa.
Dáil Éireann ja Britannian hallitussopivat 6. joulukuuta 1921, että Irlannin 26 kreivikuntaa muuttuvat Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvaksidominioksi, joka nimettiinIrlannin vapaavaltioksi. Pohjois-Irlannissa sijaitsevat loput kuusi kreivikuntaa taas jäivät osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa.[5]
IRA:sta ja Sinn Féinistä erosivat sopimusta tukeneet puoliskot ja erimielisyydet sopimuksen allekirjoittamisesta johtivatIrlannin sisällissotaan. Sodassa taistelivat sopimusta tukeva ja sitä vastustava puoli, joista ensimmäinen lopulta voitti. Sopimuksen tukijoiden ryhmä muotoutui sodan jälkeenFine Gael-puolueeksi ja vastustajien puoliFianna Fáiliksi.[6]
Hajoamisensa jälkeen Irlannin tasavallan Sinn Féin katosi poliittisesta valtavirrasta ja IRA:n jäsenet ryhmittyivät nimen taakse.[6] Puolue osallistui jälleen vuonna 1957 parlamenttivaaleihin, muttei ottanut paikkojaan vastaan[7]. Nykymuotoinen Sinn Féin muodostettiin vuonna 1969. Pitkänperjantain sopimukseen saakka Sinn Féin toimi selvästi IRA:n poliittisena siipenä ja äänitorvena.[8] Vuonna 1998 Sinn Féin hyväksyiPitkänperjantain sopimuksen, joka päättilevottomuuksien ajan Pohjois-Irlannissa enimmiltä osin ja oli keskeinen osaPohjois-Irlannin rauhanprosessia 1990-luvulla[9]. Vuonna 2020 parlamenttivaaleissa puolue nousi jälleen Irlannin suurimmaksi ensisijaisissa äänissä laskettuna saaden 24,5 prosentin kannatuksen[4].
1960-luvulla Sinn Féin siirtyi vasemmalle ja IRA:ssa oli marxilaisia elementtejä. Vuonna 1970 Sinn Féinistä lohkesi Työväenpuolue (aluksi "Virallinen Sinn Féin"), josta lohkesivat puolueet Irlannin tasavaltalainen sosialistipuolue 1975 ja Demokraattinen vasemmisto 1992. IRA:sta on vastaavasti irronnut useita sirpaleryhmiä.
Vuonna 2005 IRA ilmoitti luopuvansa terrorismista.[1] Sinn Féin ei hyväksynyt IRA:sta irtautuneiden "Real IRA"- ja "Continuity IRA"-ryhmien iskuja maaliskuussa 2009[2].
Sinn Féin on katsottu toimivan Irlannin tasavaltalaisarmeijan,IRA:n, parlamentaarisena siipenä ja muodostaa oman parlamenttipuolueen vaikuttaen Ison-Britannian politiikkaan Pohjois-Irlannista käsin. Sen päätoimistot sijaitsevatDublinissa jaBelfastissa
Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneeseen valittiin vuoden 2024 vaaleissa seitsemän Sinn Féinin jäsentä:Órfhlaith Begley,Pat Cullen,John Finucane,Chris Hazzard,Dáire Hughes,Cathal Mallaghan jaPaul Maskey.[10] Puolue ei tunnusta Yhdistyneen kuningaskunnan valtaa Pohjois-Irlannissa, minkä takia puolueen jäsenet eivät ota vastaan paikkojaan alahuoneessa.
Euroopan unionin parlamentissa on kaksi Sinn Féinin edustajaa, jotka kuuluvat istuvat parlamentin vasemmistoryhmäGUE/NGL:n riveissä.[11]
Vuoden 2018kansanäänestyksen alla Sinn Féin kampanjoiabortin laillistamisen puolesta.[12] Puolue oli aiemmin vastustanut aborttia ja ehdottanut sen sijaan yksinhuoltajien tukemista.[13]
Irlantilaisen tutkimuslaitoksen edustaja Dan O’Brian piti helmikuun 2020 vaalien alla puoluetta äärioikeistolaisena demokratian vastaisena puolueena. Hän perustelee sitä sillä, että sen toimintatavat ovat verrattavissa äärioikeistoliikkeisiin, vaikka se on vasemmalla poliittisesti. Hänen mukaansa se on yhä kiinteästi suhteessa terrorijärjestö IRA:han[3]
Helmikuussa 2020 pidettyjen Irlannin tasavallanparlamenttivaalien tulos oli historiallinen, sillä Sinn Féin sai valeissa eniten ääniä. KeskustaoikeistolaisetFine Gael jaFianna Fáil ovat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen.[14] Lopulta eniten paikkoja sai kuitenkin Fianna Fáil: 160-paikkaiseen parlamenttiin 38 edustajaa. Sinn Féin kasvatti paikkamääränsä 37:ään, mikä on 14 edustajaa enemmän kuin vuoden 2016 vaaleissa.[14] Vaalivoitostaan huolimatta Sinn Féin joutui edelleen jäämään oppositioon.[15]
Pohjois-Irlannin kansalliskokouksen vuoden 2022vaaleissa Sinn Féin nousi ensi kertaa suurimmaksi puolueeksi. Kyseessä oli myös ensimmäinen kerta, kun mikään nationalistipulue voitti eniten kansalliskokouksen paikkoja.[16] Vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut kuitenkin tulehtuivat ja uusi hallitus saatin nimitettyä vasta helmikuussa 2024. Silloin Sinn FéininMichelle O'Neill valittiin puolueen ensimmäiseksiPohjois-Irlannin pääministeriksi.[17]
