Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:Digitaalisesta latauksesta/suoratoistosta ei sanaakaan
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. Tarkennus:Lähes lähteetön
45-kierroksinen vinyylisingle.
Single (suom.yksi ainoa), arkikielessä myös ”sinkku”, onalbumia lyhyempiäänite, jossa on yleensä yksi (tai harvoin kaksi)A-raitaa ja yksi tai useampiB-raita. Yleensä singlelevy saa nimensä A-raidalta, jonka arvellaan olevan erityisen menestyvä kappale. B-raidat voivat olla esimerkiksi remiksauksia tai live-esityksiä kyseisestä kappaleesta tai ennen julkaisemattomia kappaleita. Maailman kaikkien aikojen myydyin single onBing Crosbyn ”White Christmas”, joka sisältää samannimisen klassikoksi muodostuneen joulukappaleen.
Vinyylilevyn aikaan single tarkoitti käännettävää, kaksipuolistaäänilevyä, jonka toisella puolella oliA-raita ja toisella puolellaB-raita, mistä raitojen nimet ovat peräisin. Vinyylisinglelevy oli 12tuuman LP-vinyylilevyä pienikokoisempi (viisi, seitsemän tai kymmenen tuumaa) ja se pyöri yleensä nopeudella 45kierrosta minuutissa. Formaatin esitteli yhdysvaltalainen levy-yhtiöRCA vuonna1949.[1]
Diskomusiikin aikaan 1970-luvulla levymarkkinoille tuli ensimmäistä kertaa 12 tuuman levylle prässättyjä LP-levyn kokoisia singlejä. ”Keksintö” syntyi vahingossa, kun Media Sound -yrityksen levyä masteroivalla Jose Roriguezilla ei juuri sillä hetkellä ollut pienempiä aihioita, mutta DJ Tom Moultonilla oli tarve saada Al Downingin kappale ”I’ll be Holding On” masteroitua asetaattilevylle. Pienimmät aseteetti-aihiot olivat 10 tuumaa, ja kappale kaiverrettiin sellaiselle. Moultonin mielestä levy näytti naurettavalta, kenties jopa vialliselta, koska suurin alue levystä oli pelkkää pintaa, vain levyn ulkoreunassa oli ääniraitoja. Moulton pyysi uutta kaiverrusta, jossa olisi suurempi raitaväli. Samalla Rodriguez nosti äänenvoimakkuutta 6 dB. Tuloksena oli parempi äänenlaatu. Seuraavaksi pari kokeili 12 tuuman aihiota, ja tulos oli vielä parempi. ”Vahingosta” tuli standardi.[2] 12 tuuman singlejen suosio kasvoi nopeasti, koska levylle mahtui huomattavasti pidempiä kappaleita. Nykyäänkin, digitaalisen musiikin aikakaudella, isot vinyylisinglelevyt ovat tärkeä julkaisuformaatti monessagenressä, eritotenelektronisessa musiikissa. Osasyy vinyylien säilymiseen on sillä, että monetDJ:t haluavat yhä käyttää niitä. Myös seitsemän tuuman singlejä painetaan, ja niillä on yhä suosiotarockmusiikin puolella.
Vinyylilevyjen kulta-aikana singleillä ja albumeilla (LP-levyt) oli usein eri musiikkikappaleet. Esimerkiksi vuonna1967 ilmestyneelläBeatlesinSgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -LP-levyllä ei ole samana vuonna ilmestyneenPenny Lane /Strawberry Fields Forever -singlen kumpaakaan kappaletta. Nykyään singlekappaleen, joka sisältyy myös albumille, on tarkoitus lähinnä tukea kyseisen albumin myyntiä. Singlen ansiosta kuluttajat voivat myös ostaa lempikappaleensa kokonaisen albumin asemasta.
CD-levyjen yleistyttyä 1980-luvulla CD-singlet olivat halkaisijaltaan pienempiä kuin CD-albumit (normaalikokoiset CD-levyt). Nykyiset CD-singlet ovat samankokoisia kuin CD-albumit (halkaisija 12 cm). Singlet erottaa albumeista usein kotelon perusteella, jonka paksuus on yleensä vain puolet normaalin CD-albumin muovikotelon paksuudesta. Toisinaan single voi olla pakattuna pelkkään pahvikoteloon.
Nykyisin kaupoissa myytäviä singlejä painetaan melko vähän. Levy-yhtiöt ovat suurimmaksi osaksi siirtyneet käyttämään ns. promosinglejä. Singlejä painetaan vähäinen määrä, ja niitä lähetetään esimerkiksi radioasemille.
Etelä-Koreassasinglealbumi on yksi tai kaksi kappaletta sisältävä fyysinen julkaisu erona digitaaliseen singleen, joka on vain kappale ilman fyysistä painosta.[3]