| Simpele | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Rautjärvi | |
 |  |
sijainti | |
 Simpeleen kirkko | |
| Lääni | Kymen lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Kuntanumero | 752 |
| Hallinnollinen keskus | Simpele |
| Perustettu | 1923 |
| Kuntaliitokset | osaParikkalasta (1946) |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat | Rautjärvi Simpele |
| – syntynyt kunta | Rautjärvi |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 94,6 km² |
| Väkiluku | 3 893 [2] (31.12.1972) |
| –väestötiheys | 41,16 as./km² |
| Infobox OK | |
Simpele onentinen Suomen kuntaEtelä-Karjalan maakunnassa. Ennen viime sotien aiheuttamia aluemuutoksia kunta kuuluiKarjalan historialliseen maakuntaan – nykymaakuntiin rinnastettavaanLaatokan Karjalaan[3]. Vuonna 1973 Simpele liitettiinRautjärven kuntaan, jonka kuntakeskus se nykyään on. Entisen Simpeleen kunnan alue, yhdessä nykyisenParikkalan kunnan alueiden (entisten Parikkalan,Saaren jaUukuniemen kuntien alueet) jaTuupovaaraan jo heti sotien jälkeen liitetynniin sanotun Tynkä-Korpiselän kanssa ovat ainoita nyky-Suomen puolelle jääneitä alueita Suomeen aiemmin kuuluneesta vanhasta Laatokan Karjalasta. Simpeleen kunnan naapurikuntia olivat Parikkala ja Rautjärvi, ennen 1940-luvunalueluovutuksia myösHiitola.
Simpele tunnetaan vuonna 1906 käynnistyneestä Aktiebolaget Simpeleen paperitehtaasta – nykyisestäMetsä Boardin (ent. M-real)Simpeleen kartonkitehtaasta,Hiitolanjoesta sekäMarja-Liisa Kirvesniemestä.
Simpeleen kunta muodostettiin Parikkalan kunnasta irtautuneiden Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille. Näiden kylien lisäksi pieni osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan perustettuun Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922, joka johti luonnollisesti myös itsenäisen kunnan perustamiseen.
Muutamia vuosia ennen Simpeleen seurakunnan perustamista laaditun alkuperäisen suunnitelman mukaan Kivijärven ja Änkilän kylien ohella myös Innasennurkka ja Kaljusenkylä, Koitsanlahden kylä kokonaisuudessaan sekä lisäksi Lamminkylä olisivat tulleet muodostamaan Simpeleen seurakunnan. Itsenäisen seurakunnan perustamishanke ei kuitenkaan toteutunut vielä tässä vaiheessa. Näistä kylistä Innasennurkka yhdessä Kaljusenkylän kanssa kuitenkin liitettiin vuonna 1945 Parikkalasta silloin jo toimineeseen Simpeleen kuntaan.
Historian saatossa Simpeleen tehdasyhdyskunnan ja sitä myöten myös koko kunnan elämään sekä kehitykseen vaikutti voimakkaasti nykyisenUPM:n edeltäjäyhtiöYhtyneet Paperitehtaat; kunnan ja ympäröivän yhteiskunnan sekä tehtaan välinen side oli tunnetusti tiivis. Aktiebolaget Simpele oli ensimmäinen Yhtyneiden Paperitehtaiden kolmesta kantatehtaasta, jonka edustajaksi ja samalla myös omistajaksi Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, kenraaliRudolf Walden tuli vuonna 1911, ottaakseen seuraavan vuoden alusta hoitaakseen Simpeleen tehtaan paperien myyntiä Venäjälle Pietarissa olleen agentuuriliikkeensä kautta. Yhtyneet Paperitehtaat perustettiin vuonna 1920.
Silloisen Parikkalan kunnan ja myöhemmin Simpeleen kunnan Kangaskoskella oli 1900-luvun alkupuolella toiminnassa myös toinen paperitehdas,Kangaskosken paperitehdas.
Simpele kuului itsenäisenä kuntana toimiessaan vuosina 1923–1944Viipurin lääniin ja vuosina 1945–1972Kymen lääniin. Kunta kuului perustamisestaan vuoteen 1940 astiKurkijoen kihlakuntaan[4][5] yhdessä Parikkalan ja Saaren kuntien,luovutettuun Karjalaan jääneidenKurkijoen,Jaakkiman jaLumivaaran kuntien sekäLahdenpohjan kauppalan kanssa. Kurkijoen kihlakunta oli perustettu vuonna 1863, ja se lakkautettiin lopullisesti vuonna 1945. Vuodesta 1945 vuoteen 1972 Simpeleen kunta kuului Jääsken kihlakuntaan.
Talvisodan päättäneessäMoskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Simpeleen alueesta jäi Suomelle, mutta osa (28,8 km2) sisältyi Neuvostoliitolleluovutettuihin alueisiin.
Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan vuonna 1973, jolloin syntyi uusi ja nykyinenRautjärven kunta, jonka kuntakeskukseksi tuli Simpele. Entisen Simpeleen kunnan alueen maapinta-ala oli pieni, muttaSimpeleen taajaman väkiluku on yli puolet koko Rautjärven kunnan asukasluvusta. Simpele ehti toimia itsenäisenä kuntana tasan 50 vuotta ennen kuntaliitosta.
Historiallisesti entisen Simpeleen kunnan alue on ollut osa laajaa Kurkijoenpogostaa[6], joka käsitti vielä 1600-luvulle asti emäpitäjä Kurkijoen sekä edellä mainitun Simpeleen lisäksi myöhempien Hiitolan, Jaakkiman, Lumivaaran, Lahdenpohjan, Parikkalan, Saaren,Uukuniemen jaKesälahden kuntien alueet.[7] Simpeleen kunnan emäpitäjä Parikkala irtaantui Kurkijoesta vuonna 1635. Myöhempi Parikkalan kunta, rajojensa puolesta ns. Suur-Parikkala, tunnettiin siihen aikaan Joukion nimellä.
Simpeleen kunta (1923–1972), Kunnanvaltuuston puheenjohtajat
Kivijärvi,Pitkäjärvi, Sarajärvi,Änkilä, Kangaskoski
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Simpeleen ainoa taajama oliTehdasalue (Simpele), jossa oli 1 822 asukasta vuonna 1960 ja 2 211 asukasta vuonna 1970.[8]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Simpeleen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1970.
| Simpeleen väestönkehitys 1930–1970 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1930 | 2 313 | |||
| 1940 | 2 698 | |||
| 1950 | 3 563 | |||
| 1960 | 3 737 | |||
| 1970 | 3 894 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[9] | ||||
Osa kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1946Parikkalasta liitettiin Simpeleeseen alue, jossa oli 665 asukasta.[9]
Simpeleen taajama sijaitseevaltatie 6:n jaKarjalan radan välittömässä läheisyydessä.Imatralle on matkaa noin 40 kilometriä,Lappeenrantaan jaSavonlinnaan molempiin noin 80 kilometriä sekäpääkaupunkiinHelsinkiin noin 300 kilometriä.
(Välimatkat Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.)
Karjalan radan varrella onSimpeleen rautatieasema, josta on junayhteydet Helsingin jaJoensuun suuntiin. Lähimmät lentoasemat ovatLappeenrannan lentoasema Lappeenrannassa jaSavonlinnan lentoasema Savonlinnassa.
Imatralla sijaitsee lähin kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle,Imatra–Enso.
Imatra-Enso rajanylityspaikan kauttaEnsoon (Svetogorsk) kertyy matkaa noin 50 kilometriä,Viipuriin 105 kilometriä jaPietariin 240 kilometriä.
Luonnonmaantieteellisesti Simpeleen seutu kuuluu Laatokan Karjalaan.[10]Maisemamaakuntajaon osalta Simpeleen alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja siinä Laatokan-Karjalan seutuun.
Simpeleen asutuskeskuksen lähellä virtaavaHiitolanjoki (Kokkolanjoki), johonLaatokanlohi nousee, on merkittävä sekä historiallisena että virkistyskohteena. Hiitolanjoki on ainoa paikka Suomessa, johon Laatokan lohi pääsee esteettömästi nousemaan sekä myös kutemaan, ja näin ollen ylipäänsä ainoa paikka koko Suomessa, jossajärvilohi lisääntyy luontaisesti.
Hiitolanjoesta yhdessä siihen laskevista jokialueista (Silamusjoki ja Torsanjoki) on tulevaisuudessa kehittymässä ainutlaatuinen jokikalastuskohde.
Osin entisen Simpeleen kunnan sekä nykyisen Rautjärven kunnan alueella – sen lounaisimman osan osalta sijaitseva ja Hiitolanjoen vesistöalueeseen kuuluvaSimpelejärvi on merkittävä virkistyskalastusvesistö, jonka käyttöä hankaloittaa valtakunnanraja.lähde? Silti Simpele on tunnettusiioistaan. Laulunsäe "Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat" oli varsinkin takavuosina yleisesti kuultu. Simpelejärveen yhtyy Kivijärvensalmen kautta Simpeleen taajaman tuntumassa oleva Kivijärvi. Simpeleen läheisyydessä sijaitsevia muita järviä ovat Silamus, Torsanjärveen kuuluva sen osa Pieni-Torsa sekä Pitkäjärvi ja Koantaus.
Etelä-Karjalan korkein paikkaHaukkavuori sijaitsee Simpeleen taajaman lähettyvillä, ja on ollut aiemmin kolmen kunnan eli Rautjärven, Ruokolahden ja Simpeleen rajapaikkana, kuten myös historiallisena rajapyykkinä useamman rauhan rajalinjauksen kohdalla.
Simpele sijoittuu linjalle, jota Laatokan läntistä reunaa pitkin muuttavat linnut seuraavat. Simpeleen vesitornista onkin laskettu huimia muuttolintusummia ja nähty monia harvinaisuuksia.[11]
Simpeleläisiä urheiluseuroja ovat urheilun yleisseuratSimpeleen Urheilijat (lajeina hiihto, jalkapallo, jääkiekko, kuntoliikunta, naisliikunta ja yleisurheilu) ja Simpeleen Vesa (lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque) sekä erikoisseuroista ampumaseura Simpeleen Hahlo ja keilaseura Simpeleen Keilaajat. Lisäksi Simpeleellä toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueilla toimiva suunnistuksen erikoisseura RAPSU.
Simpeleellä sijaitsee Konkalammen hiihtokeskus,Konka Ski.
Simpeleelle valmistui 2017 tekonurmikenttä, jossa voi pelata jalkapalloa.
Peruskoulutuksen osalta Simpeleellä toimii Simpeleen koulu, 1.–9. luokkienyhtenäiskoulu. Samassa yhteydessä Simpeleen koulun kanssa on myös Rautjärven lukio.
Lisäksi Simpeleellä toimii Parikkalan ja Rautjärven yhteinen kansalaisopisto Simpelejärven opisto.
Simpeleen perinne on perusteiltaan eteläkarjalaista – entisen Simpeleen kunnan, kuten myös nykyisen Rautjärven kunnan alueen kuuluessa Etelä-Karjalan kansankulttuurin perinnealueeseen.[12]
Eräs merkittävimpiä tapahtumia Simpeleellä on joka kesä järjestettävät Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, joka on osa Rautjärven kulttuuriviikkoa. Tapahtuma kerää tuhansia antiikin ja keräilyesineiden ystäviä messuille ja kesäpäivän viettoon.
Simpeleen seudulla puhuttava murre kuuluuSuomen murrealueistakaakkoismurteisiin eli ns. "Karjalan murteisiin". Simpeleen murre on alkujaan varsinaisten kaakkoismurteiden pääryhmässä Luoteis-Laatokan (alamurreryhmän) murretta, jonka puhuma-alueeseen ovat kuuluneet entisten Simpeleen sekä Parikkalan ja Saaren kuntien lisäksi Neuvostoliitolle luovutetulla alueella Hiitolan, Jaakkiman,Kaukolan, Kurkijoen ja Lumivaaran kunnat sekä Lahdenpohjan kauppala.
Tunnettuja Simpeleellä syntyneitä, entisiä tai nykyisiä simpeleläisiä henkilöitä
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
