Simo Antero Brofeldt (22. marraskuuta1892Kuopio –15. lokakuuta1942Helsinki) oli suomalainen lääkäri, kirurgian professori, lääkintäeversti jaMannerheim-ristin ritari.[1]
Brofeldt valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1920, mitä ennen hän toimi lääketieteen kandidaattina sotilaslääkärin tehtävissäsisällissodassaSavon jaKarjalan rintamilla, osallistuen mm.Mäntyharjun,Mouhun,Savitaipaleen ja Taipalsaaren taisteluihin.[2] Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1924 tylpän väkivallan aiheuttamista vatsan elinten repeämistä. Hän toimi apulaislääkärinä ja apulaisopettajanaHelsingin yleisen sairaalan I kirurgisessa osastossa ja poliklinikassa, kunnes hänet vuonna 1932 nimitettiinSuomen Punaisen Ristin sairaalan (myöh. Töölön sairaala) ylilääkäriksi, jossa tehtävässä hän toimi aina kuolemaansa asti. Brofeldt toimi vuodesta 1926 kirurgian dosenttina ja (vuodesta 1933 ylimääräisenä, 1939 varsinaisena) kirurgian professorinaHelsingin yliopistossa, huolehtien kirurgian opetuksesta SPR:n sairaalan puitteissa.[3]
Sota-aikana Brofeldt oli Suomen lääkärikunnan keskeisiä vaikuttajia. Ennentalvisotaa ja sen alkuvaiheessa hän toimi ensin väestönsuojelupäällikön esikunnan ylilääkärinä ja sittemmin, alkuvuodesta 1940 alkaenPäämajan neuvoa-antavana kirurgina, saaden ylennyksen lääkintäeverstiksi 17. tammikuuta 1940. Tässä ominaisuudessa hän suoritti molempien sotien aikana useita tarkastus- ja neuvontamatkoja sotatoimiyhtymien kenttä- ja sotasairaaloihin sekä julkaisi ohjeistoa käytännöllisen sotakirurgian alalta.Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana hän toimi myösIV armeijakunnan evakuointisairaalaksi Tiuruniemeen perustetun43. sotasairaalan ja alkuvuodesta 194254. sotasairaalan johtajalääkärinä sekä Päämajan alaisena sotainvalidihuollon tarkastajana. 7. lokakuuta 1941 Brofeldt nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 19VI armeijakunnan komentajan kenraalimajuriPaavo Talvelan ja everstiRuben Laguksen esityksestä. Brofeldt organisoiosasto Laguksen lääkintähuollon ja haavoittuneiden evakuoinnin lentoteitseItä-Karjalassa mennen itse paikalle huolehtimaan haavoittuneiden leikkauksista. Hän oli ainoa Mannerheim-ristillä palkittu lääkäri.[3]
Brofeldt kuoliaplastiseen anemiaan 15. lokakuuta 1942 Helsingissä54. sotasairaalassa, jonka runkona oli rauhanaikainenSuomen Punaisen Ristin sairaala.[3] Hänet on haudattuHietaniemen hautausmaalle.
Simo Brofeldtin isä oliKauppalehden päätoimittaja jaLiikemiesten Kauppaopiston ensimmäinen rehtoriKaarlo Brofeldt. Hänen veljensä oli metsänhoitajaTimo Brofeldt, jonka tytär oli metsänhoitaja ja partiojohtajaKata Jouhki. Simo Brofeldtin tyttäristä Kirsti avioituiYhdyspankin pääjohtajaksi edenneenMika Tiivolan ja Riitta myöhemmän Helsingin yliopiston kanslerin ja arkkipiispanMikko Juvan kanssa. Simo Brofeldtin setä oli kirjailijaJuhani Aho.[4]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
