| Sigtunan kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Märsta |
| Kuntakoodi | 0191 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 327,66 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 50 273 |
| – Väestötiheys | 153,4 as./km² |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Sigtunan kunta (ruots.Sigtuna kommun) onTukholman läänissä sijaitsevaRuotsinkunta.Maakuntajaossa se kuuluuUplantiin. Kunnan keskustaajama onMärsta.[3]
Kunnan maapinta-ala on 327,66 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 50 273 henkeä (31.12.2021).[2]
Sigtunan naapurikuntia ovatNorrtälje,Vallentuna,Upplands Väsby,Upplands-Bro,Håbo jaKnivsta.
Mälaren-järven lahtiSigtunafjärden sijaitsee kunnan länsiosassa.
Alueella sijaitseeArlandan lentoasema. Yli 75 % kunnan asukkaista asuu alle 25 %:lla kunnan pinta-alasta. Yli puolet kunnan pinta-alasta sijaitsee Arlandan lentokentän melualueella, mikä on johtanut rakentamisrajoituksiin.
Kunnassa sijaitsevatRosersbergin linna (1638) jaSteningen linna (n. 1690). Lisäksi entisessä Sigtunan kaupungissa on vanhoja kirkkoja, raatihuone ja lähistöllä Venngarnin linna.
Vuonna 2007 kunnassa oli 92,14 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Sigtunan kaupunkiin liitettiin vuonna 1948 naapurikunnat Sankt Olof ja Sankt Per (kaksi pitäjää, jotka olivat olleet yhtenä kuntana jo vuodesta 1863) sekä vuonna 1952 Haga. Samana vuonna nykyisen kunnan alueelle muodostettiin lisäksi Märstan jaSkepptunan suurkunnat:
Märstan kunta sai nimensä kunnan alueella sijainneen taajaman mukaan. Skepptuna jaettiin jo vuonna 1967, jolloin Lunda, Skepptuna ja Vidbo liitettiin osaksi Märstan kuntaa. Husby-Långhundra liitettiinKnivstan kuntaan; Gottröra ja NärtunaRimbon kuntaan nykyisenNorrtäljen kunnan alueella. Nykyinen Sigtunan kunta muodostettiin 1971 yhdistämällä laajennettu Märstan kunta ja Sigtunan kaupunki.
| Sigtunan kunnan väestönkehitys 1950–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1950 | 7 854 | |||
| 1955 | 8 541 | |||
| 1960 | 10 721 | |||
| 1965 | 18 801 | |||
| 1970 | 26 062 | |||
| 1975 | 26 615 | |||
| 1980 | 28 276 | |||
| 1985 | 29 300 | |||
| 1990 | 31 485 | |||
| 1995 | 33 406 | |||
| 2000 | 35 001 | |||
| 2005 | 36 711 | |||
| 2010 | 39 990 | |||
| 2015 | 44 786 | |||
| 2020 | 49 537 | |||
| Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2] | ||||
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 13 293 | 29,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 4 452 | 9,9 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 4 079 | 9,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 22 962 | 51,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 541 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 187 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 7,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 202 259kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots.dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots.nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta.Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,7 | 0,9 | |
| jalostus | 12,9 | 14,4 | |
| palvelut | 85,8 | 83,9 | |
| tuntematon | 0,6 | 0,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 25 655 | 18 938 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 135,5 | ||
Kunnassa on 3taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 807 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Märsta | 24 068 |
| 2 | Sigtuna | 8 444 |
| 3 | Rosersberg | 1 671 |
Kunnankeskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaantaajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaanpientaajamat:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajatvaltiopäiville,aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Sigtunan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[19]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sigtunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 10 | 13 | 14 | 14 | 15 | 15 | 17 | 13 | 15 | 14 | 14 | 16 | ||
| Keskustapuolue | 11 | 10 | 7 | 6 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | 3 | ||
| Liberaalit | 6 | 5 | 4 | 2 | 6 | 6 | 5 | 4 | 3 | 6 | 4 | 3 | 3 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 21 | 22 | 23 | 20 | 19 | 18 | 24 | 17 | 21 | 21 | 23 | 19 | 12 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 4 | 3 | 1 | 1 | 2 | 3 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 7 | ||
| Muut | 2 | 3 | 3 | 2 | 3 | 3 | 4 | 2 | 4 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
| Yhteensä[21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviinpiireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavatRuotsin kirkon seurakunnat:[22]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukeekbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
