Shenzhen (kiin.:深圳;pinyin:Shēnzhèn;Jyutping:Sam1zan3,pha̍k-fa-sṳ:Chhṳ̂m-chun) on kaupunkiGuangdongin maakunnassa eteläisessäKiinassa. Kaupunki sijaitseeHongkongin erityishallintoalueen pohjoispuolella. Nykyinen Shenzhen on muodostunut vuonna 1980 perustetusta erikoistalousalueesta, joka on kasvanut räjähdysmäisesti. Vielä vuonna 1979 alueella oli vain noin 30 000 asukasta, mutta vuoden 2020 väestönlaskennassa asukasluku oli jo 17 560 000. Kasvu perustui alun perin paljolti halvalle ja runsaalle työvoimalle, mutta nykyisin teollinen tuotanto painottuu paljolti korkeaan teknologiaan.
Shenzhen sijaitseeGuangdongin maakunnassa Kaakkois-Kiinassa hetiHongkongista pohjoiseen. Shenzhenin hallinnollisen alueen koko on 1 997,5 km². Alue onEtelä-Kiinan meren rannikkoa[1] ja se sijaitsee hiemanKravun kääntöpiirin eteläpuolella. Shenzhenin etelärajalla kaupungin erottaa HongkongistaShenzhenjoki. Pohjoisessa sen naapurikaupunkeja ovatDongguan jaHuizhou.Helmijoen suisto sijaitsee Shenzhenin länsipuolella. Idässä sijaitsevat Dayan- ja Dapenginlahdet.Shenzhenin tekojärvi on Shenzhenin ja Hongkongin pääasiallinen veden lähde.[2]
Shenzhenissa onKöppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea monsuuni-ilmasto. Kesät ovat kuumia ja sateisia, talvella on kuivaa ja leutoa. Vuoden keskilämpötila on noin 23 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 960 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 29 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 15 °C. Sateisin kuukausi on elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 330 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 29 millimetriä.[3]
Nimi Shenzhen viittaa vapaasti käännettynä syviin ojiin. Alue onkin vanhaa maatalousaluetta, ja sen asukkaat saivat perinteisesti elinkeinonsa maanviljelystä ja kalastuksesta.[4] Ensimmäinen maininta Shenzhenistä onMing-dynastian valtakaudelta vuodelta 1410.Hakka-kiinalaisia muutti alueelle 1700-luvun alussa.[2] Ennen Shenzenin erikoistalousalueen perustamista Shenzhen oli tulliasemabrittien hallitsemanHongkongin ja Kiinan rajalla. Sen asukasluku vuonna 1979 oli vain noin 30 000.[1]
Kiinan erikoistalousalueita alettiin suunnitellaDeng Xiaopingin taloudellisten uudistusten myötä vuonna 1978. Shenzhenin erikoistalousalue perustettiin toukokuussa vuonna 1980 neljästä entiseen Baoanin piirikuntaan kuuluneesta kaupunkipiiristä (Nanshan,Futian,Luhou,Yantian). Alkuperäisellä alueella oli kokoa 327,5 km², mutta sittemmin siihen on liitetty alueita sen ympäriltä. Erikoistalousalueen paikka valittiin Hongkongin läheisyyden takia.[4] Brittien Hongkongin talous kasvoi tuolloin nopeasti, ja Shenzhen houkutteli sen sijoittajia manner-Kiinan puolelle etenkin halvan työvoiman avulla.[5] Ero Hongkongiin tehtiin kuitenkin selväksi korkealla raja-aidalla.[4]
Shenzhen kasvoi vuodesta 1980 alkaen räjähdysmäisesti.[1] Sen uudet asukkaat muuttivat pääasiassa maaseudulta Kiinan muista osista. 1980- ja 1990-luvuilla alueen teollisuus keskittyi etenkin halpaan ja paljon työvoimaa vaatineeseen alhaisen tason tuotantoon[5], mutta elintaso Shenzhenissä oli joka tapauksessa selvästi muuta Kiinaa korkeampi.[1] Vuosikymmenessä Shenzhenin asukasluku oli kasvanut 1,5 miljoonaan ja sen kehityksestä tehtiin malli muille Kiinan alueille. Suureen kasvuvauhtiin viitattiin Kiinassa Shenzhenin vauhtina.[4]
Shenzhen on hallinnollisesti maakuntatason hallinnon alainen kaupunki, johon kuuluu kahdeksan piirikuntaa (Luohu, Futian, Nanshan, Yantian, Bao'an, Longgang, Longhua ja Pingshan) ja kaksi ”uutta aluetta” (Guangming ja Dapeng). Shenzhenin erikoistalousalue on kattanut koko kaupungin alueen vuodesta 2010 lähtien.[2]
Vuonna 2017 Shenzhenin bruttokansantuote oli 2 243,84 miljardia miljardiarenminbiä. Asukasta kohden bruttokansantuote, 183 127 renminbiä, onGuangdongin maakunnan suurimpia. Tertiaarisektorin osuus bruttokansantuotteesta oli 58,6 %, ja se ylitti 50 % rajan ensimmäisen kerran vuonna 2008. Sekundaarisektorin osuus oli 41,3 % ja primaarisektorin 0,1 %.[6]
Shenzenin kasvu sen erikoistalousalueen perustamisen jälkeen on ollut räjähdysmäistä. Erikoistalousalueella kokeiltiinmarkkinatalouden uudistuksia ennen kokemusten hyödyntämistä muualla Kiinassa. Nykyisin kaupunki onkin muun muassa Kiinan innovaatio-, teknologia-,tekoäly-, bioteknologia jastartup-yritysten keskus.[5] Korkean teknologian teollisuus muodostaa yhden Shenzenin teollisuuden kulmakivistä. Korkean teknologian yritysten nettotuotto vuonna 2017 oli 735,9 miljardia renminbiä. Kolme talouden muuta tärkeää osa-aluetta ovat rahoituspalvelut, logistiikka ja kulttuuriala. Vuonna 2017 Shenzenin vienti vastasi 10,8 % koko Kiinan viennistä. Nettotuotossa laskettuna viennistä 46,7 % koostui korkean teknologian tuotteista.[6]
Shenzenissä käy myös turisteja. Vuonna 2017 matkailijoiden lukumäärä oli 60,22 miljoonaa, ja heistä 12,07 miljoonaa saapui ulkomailta tai Hongkongista.[6] Etenkin hongkongilaisia vetää Shenzheniin sen halvemmat hinnat.[4]
Shenzhenistä on rautatieyhteysKantoniin luoteessa,Pekingiin pohjoisessa jaFujianin maakuntaan idässä.[1] Kaupungista on bussiliikennettä kaikkiin Guangdongin suuriin asutuskeskuksiin, Hongkongiin jaMacaolle, sekä yli 20 Kiinan maakuntaan. Shenzhenin sisäisessä bussiliikenteessä kulki vuonna 2016 noin 10 miljoonaa matkustajaa päivittäin. Hongkongin ja Shenzhenin välinen liikenne on vilkasta. Vuonna 2016 rajan ylitti 239 miljoonaa henkilöä ja 15,84 miljoonaa ajoneuvoa. Rajalla sijaitsee 15 raja-asemaa. Luohun asema on maaliikenteessä mitattuna Kiinan suurin raja-asema.[7]
Shenzhenin metrossa on kahdeksan linjaa, joiden lisäksi yhden uuden linjan on määrä avautua vuoden 2018 aikana.[8] Rakenteilla on kaikkiaan 12 uutta linjaa ja metroa käyttää päivittäin noin 4,5 miljoonaa matkustajaa.[7]
Shenzhenin asukasluku oli Kiinan vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan 17 560 000.[10]
Kiinassa väestö jaetaanhukou-asumisoikeusjärjestelmän kautta maaseudun ja kaupunkien asukkaisiin. Shenzhenissä noin kolmasosalla (4 347 200 vuonna 2016[2]) on pysyvä asumisoikeus kaupungissa. Valtaosa Shenzhenin asukkaista on muuttanut maaseudulta. Muuttajien asema saattaa vaikeuttaa esimerkiksi kouluun pääsyä, vaikkakin järjestelmään on tehty joitakin helpotuksia. Virallisten lukujen lisäksi Shenzhenissä on suuri joukko kaupungissa laittomasti asuvia. He vaihtavat usein paikkakuntaa kausittain tehden väliaikaisesti tarjolla olevia töitä. Asemansa takia he eivät voi hyödyntää monia julkisia palveluja.[11]
Shenzhenin pääkieli on lähialueidenkantoninkiinan sijaanmandariinikiina. Ero johtuu suuresta määristä muuttajia kaupungin alueella. Etenkin nuorista suuri osa puhuu kuitenkin myös kantoninkiinaa jaenglantia.[2]
Kaupunki järjestivuoden 2011 kesäuniversiadit. Kilpailuihin osallistui yli 7 500 urheilijaa 152 maasta.[13] Shenzhenin suurempiin urheilukeskuksiin lukeutuvat Universiade Center ja Shenzhen Bay Sports Center.Shenzhen Football Club on paikallinen jalkapalloseura. Kaupungissa järjestettäviin urheilutapahtumiin lukeutuvatWTA Shenzhen Open,ATP 250 Shenzhen Open ja Shenzhenin kansainvälinenmaraton.[14]
.jpg)
