Shahabuddin Ahmed (bengaliksiশাহাবুদ্দিন আহমেদ,Śahabuddin Ahmed;1. helmikuuta1930 Pemal, Kendua (nyk.Mymensinghin alue) –19. maaliskuuta2022Dhaka[1]) olibangladeshilainen poliitikko. Hän toimiBangladeshin presidenttinä vuosina 1990–1991 ja 1996–2001. Hän valmistuiDhakan yliopistostataloustieteen (1951) jakansainvälisen politiikan (1952) alalta.[2]
Ensimmäisenä kautenaan hän korvasi presidentin virasta eronneenHossain Mohammad Ershadin. Hän tuli tehtävään Bangladeshin korkeimman oikeuden presidentin virasta ja puolue-elämän ulkopuolelta. Kaikki puolueet tukivat hänen valintaansa, jonka päätavoitteena oli perustuslaillisten olojen palauttaminen maan politiikkaan. Vuonna 1991 hän palasi tuomarin tehtäväänsä.[2]
Vuonna 1996 alkaneen viisivuotiskauden Ahmed toimi presidentinvaalin voittaneena presidenttinä, ja hän työskenteli jälleen erityisesti lainsäädännön kehittämisen parissa. Hänen seuraajakseen vuonna 2001 tuliAbdur Rahman Biswas. Ahmed työskenteli pitkään BangladeshinPunaisen Puolikuun palveluksessa. Hänellä on kaksi poikaa ja kolme tytärtä.[2]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
