Seychellien tasavalta eliSeychellit on saarivaltioIntian valtameressä noin 1 600 kilometriäAfrikan mantereesta itään,Madagaskarin pohjoispuolella. Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Se on väkiluvultaan Afrikan pienin valtio.
Matkailu on tärkeä elinkeino Seychelleillä.Maailmanlaajuisen talouslaman aikana 2000-vuosikymmenen lopussa maan talous romahti, ja se tarvitsi velka-apua selviytyäkseen yli 60 prosentininflaatiosta.[7]
Seychellien kartta.MaisemaPraslinilta, Seychellien toiseksi suurimmalta saarelta.
Seychellit on yli 116 saaresta koostuva valtio, jonka saaret ovat levittäytyneet yli miljoonan neliökilometrin laajuiselle merialueelle.[8] Valtion maapinta-ala on 446 neliökilometriä.[9]Intian valtameressä olevalta saaristolta on matkaaAfrikan rannikolle noin 1 300 kilometriä.[10]
Seychellin saaristo voidaan jakaa kahteen erilliseen ryhmään.Mahén ryhmässä on 43 vuoristoista saarta, ja ulkosaaristonkorallisaarten ryhmässä on 74 matalaa saarta.[8] Mahé on Seychellien suurin saari, ja siellä on myös valtion päkaupunkiVictoria. Suurimmalla osalla Mahén ryhmän saarista on kapea rannikkokaista ja keskusylänkö, ja niiden kallioperä ongraniittia.[2] Korkein kohta on MahénMorne Seychellois (905 metriä).[11] Korallisaaret ovat kohonneitakoralliriuttoja, eikä niillä ole juurikaan makeaa vettä.[2][12]
Seychelleillä vallitsee kuuma ja usein myös kostea, mutta miellyttävätrooppinen ilmasto.[10] Mahén lämpötila vaihtelee yleensä 24 ja 29 asteen välillä. Kuumana vuodenaikana lämpötila ei juurikaan ylitä 31 astetta, ja kylmään aikaan lämpötila voi laskea 21 asteeseen.[2] Saaria viilentää lähes päivittäin rannoille viriävämerituuli.[10] Lämpimänä jaksona joulukuusta huhtikuuhun sataa myös enimmät sateet, toukuulta marraskuulle säähän vaikuttaapasaatituulet. Mahén saarella vuotuinen sademäärä vaihtelee Victorian 2 880 millimetristä vuorenrinteitten 3 550 millimetriin.[2] Seychellit ovattrooppisten syklonien kulkureittien ulottumattomissa.[2]
Seychellien luonnon tunnetuin piirre on suuri joukkoendeemisiä eläin- ja kasvilajeja. Näistä tunnetuimpia lienevät maailman suurimmista hedelmistä tunnettuseychellienpalmu eli sekä eteläisilläAldabran atollilla esiintyväaldabranjättiläiskilpikonna (Geochelone gigantea). Seychelleillä on kaikkiaan kaksitoista kotoperäistä lintulajia, viisi kotoperäistä matelijalajia ja 78 kotoperäistä kasvilajia.[13][14] Endeemisiä lintulajeja ovat muun muassaseychellienbulbuli jaseychelliensalangaani.[11]
Saaristoa ympäröivillä riutoilla esiintyy yli sata hermatyyppistäkorallilajia ja 920 eri kalalajia.[15] Oman erikoisuutensa muodostavat saarilla esiintyvät neljäSooglossidae- ja yksiHyperoliidae-heimonsammakkolajia. Koska sammakot eivät selviydy merivedessä, niiden täytyy olla jäänne ajalta, jolloin saariryhmä muodostui irtoamallaIntian laatasta yhdessäMadagaskarin kanssa. Saarilla esiintyy myös seitsemän raajatontamatosammakkolajia.[13]
Seychelleillä on kaksimaailmanperintökohdetta: Aldabran atolli jaValleé de Main luonnonsuojelualue. Aldabran atolli koostuu neljästä korallisaaresta, jotka muodostavat kapeanlaguunin. Saariryhmää ympäröi suurikoralliriutta, joten atolli on hyvin eristyksissä. Vaikeapääsyisen sijaintinsa ansiosta atolli onkin säilynyt koskemattomana, ja siitä on tullut maailman suurimmanjättiläiskilpikonnapopulaation elinympäristö.[16] Valleé de Main luonnonsuojelualue pienen Praslinin saaren sydämessä suojaa alkuperäisen seychellienpalmumetsän jäännöksiä.[17]
Seychellit mainitaanportugalilaisten kartoissa ensimmäisen kerran vuonna 1505, joskinarabit ovat ilmeisesti tunteneet saaret huomattavasti aiemmin. Ensimmäinen eurooppalainen saarilla oli portugalilainenVasco da Gama, joka saapui sinne vuonna 1502. Saarilla ei silloin asunut ketään. Astuessaan saarien hiekkarannoille portugalilaiset luulivat löytäneensäEdenin puutarhan.[18][19] Saarten sijaintiIntian jaEuroopan välillä oli tärkeä, jamerirosvot pitivät saaria hallussaan, kunnesbritit jaranskalaiset karkottivat heidät 1700-luvulla. Kuuluisa merirosvopäällikköOliver de Vasseur toimi näillä vesillä ja tarinan mukaan piirsi aarteestaan kartan ennen kuin joutui hirtetyksi. Merirosvojen tarunomaista aarretta etsitään vielä nykyäänkin.[20]
Ensimmäiset ranskalaiset asettuivat saarille vuonna 1742 ja ottivat ne haltuunsa vuonna 1756. Saarille tulleet ranskalaiset siirtolaiset alkoivat viljelläkookospähkinöitä jamausteita. Saarilta vietiin puutavaraa Ranskaan laivanteollisuuden tarpeisiin. Saaret saivat nimenIsle de SéchellesLudvig XV:n valtiovarainministerinJean Moreau de Séchellesin mukaan[21]. Saarten nimi myöhemmin muutettiin englanninkieliseen muotoonSeychelleseli suomeksiSeychellit.[21][22]Yhdistynyt kuningaskunta alkoi ottaa saaria haltuunsa 1700-luvun lopussa ja sai ne itselleen 1800-luvulla. Seychellejä hallittiinMauritiukselta, kunnes saarille nimitettiin oma kenraalikuvernööri. Vuonna 1903 saarista tuli Britannian kruununsiirtomaa.[22]
Vuonna 1964 Seychelleille perustettiin ensimmäiset poliittiset puolueet.[22]Kesäkuussa 1976 saarista tuli itsenäinen valtio, jonka ensimmäiseksi presidentiksi tuliJames R. Mancham. Hänet kuitenkin syrjäytettiin vuonna 1977, jolloin entinen pääministeriFrance-Albert René tuli valtaan. Vuonna 1978 hallitus julisti saarillesosialistisenyksipuoluejärjestelmän.[22] Järjestelmää tukivat Neuvostoliitto, Tansania ja Pohjois-Korea, jotka antoivat maalle sotilaallista neuvontaa.Monipuoluejärjestelmä palautettiin vuonna 1991 ja ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin vuonna 1993. Vuonna 1998 Renén puolue Progressiivinen kansanrintama (Seychelles People’s Progressive Front, SPPF) sai 34 parlamenttipaikasta 30. Vuoden 2002 vaaleissa progressiivinen kansanrintama voitti jälleen, mutta opposition kansallispuolue kasvatti paikkalukunsa yhdestä yhteentoista.[22]
Huhtikuussa 2004 varapresidenttiJames Michel tuli Seychellien uudeksi presidentiksi sen jälkeen, kun Seychellejä yli 27 vuotta hallinnut presidentti France-Albert Rene oli helmikuussa 2004 yllättäen ilmoittanut luopuvansa presidenttiydestä. Rene kuitenkin jatkoi hallitsevan vasemmistolaisen SPPF-puolueen johdossa. Renen itse valitsema seuraaja James Michel oli toiminut hallituksen ministerinä jo Renen sosialistisen diktatuurin aikana vuosina 1977–1993 ennen maan siirtymistä monipuoluedemokratiaan.[23]
Vuoden 2004tapaninpäivän tsunami aiheutti Seychelleillä suhteellisen suuria tuhoja, sillä maan talous on voimakkaasti riippuvainen kalastuksesta ja turismista.[22][24] Vuonna 2006 SPPF:nJames Michel voitti presidentinvaalit. Hän sai 54 prosenttia äänistä, kun oppositionWavel Ramkalawan sai 46 prosenttia ja riippumaton Philippe Boulle vajaan prosentin.[25]
Vuosina 2008–2009 Seychellit kamppaili velkakriisissä ja joutui turvautumaan kansainväliseen apuun. Maailmanpankki myönsi yhdeksän miljoonaa dollaria lainaa talouden tasapainottamiseen.[22]
Presidentinvaaleissa joulukuussa 2015 istuva presidentti James Michel voitti äärimmäisen niukasti uuden viisivuotiskauden saatuaan 50,2 % äänistä toisella kierroksella.[26]
Syyskuussa 2016 presidentti James Michel ilmoitti eroavansa virastaan ja hänen tilalleen presidentiksi nousi varapresidenttiDanny Faure. Tätä ennen oppositio eli Seychellien demokraattinen liitto oli voittanut 15 paikkaa maan parlamenttivaaleissa ja presidentti Michelin puolue oli saanut 10 paikkaa. Michelin puolue oli hallinnut parlamenttia 39 vuotta Seychellien valtapuolueena vuoden 1977 vallankaappauksesta lähtien.[27]
Lokakuussa 2016 Danny Faure vannoi virkavalansa maan uutena presidenttinä 12 vuotta vallassa olleen James Michelin seuraajana.[28]
Helmikuussa 2019 Seychellien vaikutusvaltainen entinen presidentti Albert Rene, joka oli toiminut maan presidenttinä yli 27 vuotta vuosina 1977–2004, kuoli 83-vuotiaana.[29]
Oppositiopoliitikko ja anglikaaninen pastori Wavel Ramkalawan voitti presidentinvaaleissa lokakuussa 2020 istuvan presidentin Danny Fauren. Tämä oli opposition ensimmäinen nousu valtaan vuoden 1977 vallankaappauksen jälkeen.[30]
Seychellit onpresidentillinentasavalta. Pääministerin virkaa ei ole. Vuonna 1993 hyväksytyn perustuslain mukaisesti maata johtaa presidentti, joka valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Samaan aikaan valitaan myös varapresidentti.[31] Vuonna 2016 presidentin valtakausi rajoitettiin kolmesta kahteen. Se oli perustuslain seitsemäs lisäys.[32] Vuonna 2016 presidentiksi nousiDanny Faure.[33]
Presidentti nimittää hallituksenparlamentin suostumuksella. Lainsäädäntövalta on yksikamarisella parlamentilla. Parlamenttivaalit pidetään viiden vuoden välein. Niissä valitaan 25 jäsentä yksinkertaisella enemmistöllä, yksi kustakin vaalipiiristä. Lisäksisuhteellisen vaalitavan perusteella jokainen puolue saa yhden paikan jokaista saatua kymmenen prosentin ääniosuutta vastaan.[31]
Seychellit oli vuoteen 1991 asti yksipuoluevaltio, jolloin Kansan yhdistynyt puolue (myöhemmin nimelläSeychellien kansan progressiivinen rintama, SPPF) oli ainoa laillinen puolue.[34] Vuonna 1992 puolue päätti aloittaa siirtymän kohti monipuoluejärjestelmää. SPPF, joka loppuvuodesta 2018 vaihtoi nimekseenYhdistynyt Seychellien puolue, hallitsi Seychellien poliittista kenttää ainavuoden 2016 vaaleihin saakka, jolloinLinyon Demokratik Seselwa -vaaliliitto sai 19 paikkaa parlamentin 34 paikasta.[35][36][37] Osittain tämä johtui siitä, että oppositiopuolueetSeychellien kansanpuolue (SNP) ja Uusi demokraattinen puolue (NDP) boikotoivat vuoden 2011 parlamenttivaaleja, minkä johdosta SPPF sai 88,56 prosenttia äänistä.[38]
Seychellit arvioitiin vuonna 2020 Afrikan vähiten korruptoituneeksi maaksi.[39]
Lokakuussa 2025 pääoppositiojohtajaPatrick Herminie voitti presidentinvaalit kukistaen istuvan presidentinWavel Ramkalawanin uusintaäänestyksessä. Herminie sai 52,7 prosenttia äänistä, kun Ramkalawan sai 47,3 prosenttia.[40]
Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Seychellien poliittinen moniarvoisuus on lisääntynyt viime vuosina, kunoppositiokoalitio sai parlamentaarisen enemmistön vuonna 2016 ja opposition presidenttiehdokas vuonna 2020. Hallituksenkorruptio on kuitenkin edelleen ongelma, samoin kuin pitkättutkintavankeudet.Siirtotyöläiset ovat edelleen alttiita hyväksikäytölle.[41]
Seychellien talous on pitkälti riippuvainen turismista, joka työllistää 30 prosenttia työvoimasta ja tuo suuren osan tuloista.[12] Erillisviestinnän sijaan saarten matkailumarkkinointi on yhdistettyVanilijasaaret-brändin alle yhdessä useiden muiden Intian valtameren afrikkalaisten saarten kanssa.[42][43] Toinen tärkeä talousala on kalastus.[12] Kalan javaniljan jalostus ovat kehittyviä teollisuusaloja.[44] Kalastus ja vihannesten viljely täyttävät lähinnä paikallisen kulutuksen tarpeet.[44]
Afrikkalaisittain Seychellit ovat vauras maa.[19] Vuonna 2007 bruttokansantuote henkeä kohti oli yli 16 tuhatta Yhdysvaltojen dollaria, mikä tekee maasta Maailmanpankin luokituksissa ylempää keskiluokkaa.[44] Silti se tarvitsi Maailmanpankilta kaksivuotisen velkajärjestelyn, joka myönnettiin vuoden 2008 lopulla, kun inflaatio oli noussut 63 prosenttiin.[7] Vuotta myöhemminKansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi velka-avun auttaneen ja maan talouden ahdingon lieventyneen.[47]
Seychelleillä oli maan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 noin 93 400 asukasta.Mahén saarella asuu suurin osa maan väestöstä, sillä sen väkiluku oli vuonna 2015 noin 80 700.[52] CIA:n arvio väkiluvusta vuonna 2024 oli yli 98 000.[1]
Seychellien väestö on suhteellisen yhtenäinen, ja sillä on sekä eurooppalaiset että afrikkalaiset juuret. Suurin osa ihmisistä pitää itseään seychelliläisinä, erityisen kulttuurin ja yhteiskunnan edustajina. Aasialaissyntyisiä ihmisiä on vähemmän kuin muilla Intian valtameren saarilla, ja useimmat heistä ovat intialaisia tai kiinalaisia. Ranskalaisten uudisasukkaiden jälkeläiset, joita kutsutaan nimellägrand blanc, muodostavat oman ryhmänsä, mutta heillä ei ole enää valtaa eikä sosiaalista erityisasemaa.[53] Kiinalaiset ja intialaiset toimivat usein kauppiaina.[6]
Vuoden 2010 väestölaskennassa suurin uskontokunta olikatolinen kirkko, johon kuuluu 76,2 prosenttia väestöstä. Lisäksi saarilla onanglikaaneja 6,1 prosenttia,hinduja 2,4 prosenttia,muslimeja 1,6 prosenttia,helluntailaisia 1,5 prosenttia jaadventisteja 1,2 prosenttia väestöstä.[54] Viralliset kielet ovatenglanti,ranska jakreoli.[2] Vuonna 2007 maan 15 vuotta täyttäneistä 91,8 prosenttia oli lukutaitoisia.[48]
Seychelleilläelinajanodote oli vuonna 2015 74,2 vuotta. Miehillä se oli 70,1 ja naisilla 78,7 vuotta. Saarilla on kuusi sairaalaa ja 591 asukasta lääkäriä kohden. Yleisimmät kuolinsyyt olivatverenkiertojärjestelmän sairaudet,kasvaimet jahengityselimistön sairaudet.[55]
Seychellien kulttuuri on saanut vaikutteita laajalta alueelta.Pohjoisen Afrikan alueella välimerellinen kulttuuri sekoittuiLähi-idän vaikutteisiin. Orjakaupan mukana vaikutteet levisivät sieltä kauemmas Afrikkaan ja sekoittuivat paikallisten heimojen kulttuuriin. Kun eurooppalaiset tulivat Seychelleille 1700-luvulla, he toivat mukanaan sekä afrikkalaisia orjia että oman kotiseutunsa musiikki- ja tanssiperinteitä valssista masurkkaan.[56]
Seychellien itsenäistymisen jälkeen kansallisesta identiteetistä on keskusteltu paljon. Ensimmäinen presidentti korosti suhteita Britanniaan, mutta hänen vastustajansa koki sen uhkaksi afrikkalaisuudelle[6]. Yläluokka on perinteisesti pitänyt hyviä suhteita ranskalaiseen kulttuuriin.[6] Seychellien kreoli on kirjoitettu kieli, ja sillä ilmestyy päivittäin sanomalehti. Kansantarinoita lukuun ottamatta kielellä ei ole julkaistu kirjallisuutta.[6]
Perinteinen rakennuskanta koostuu kaupunkitaloista ja maalaistaloista. Maalaistaloissa oli tilanhoitajan asunto,kopran kuivaamo ja varastotiloja sisäpihan ympärillä. Työmiesten asunnot olivat kauempana sisäpihasta.[6]
Seychellit on osallistunutolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen, mutta se boikotoi vuoden1988 kisoja Pohjois-Korean tukena. Se ei ole koskaan saanut olympiamitaleita.[57] Jalkapallo on maan suosituin urheilulaji. Maa liittyiFIFAan vuonna 1986 ja on osallistunut siitä astijalkapallon maailman- jaAfrikan-mestaruuskilpailujen karsintoihin, toistaiseksi vailla mainittavaa menestystä.[58] Seychellit voitti kuitenkin kultaa isännöimiensä Intian valtameren saarten mestaruuskilpailuiden jalkapalloturnauksessa vuonna 2011 kaadettuaan finaalissa Mauritiuksen. Seychellit toimi lajivalikoimaltaan olympialaisia muistuttavien ja niiden tapaan neljän vuoden välein järjestettävien kisojen isäntämaana myös vuonna 1993 ja on vuoteen 2019 mennessä niiden historian neljänneksi menestynein 242 kultamitalillaan kaikki lajit huomioiden.